Suomalaisen avun maisemakuvaa

1. Suomalaisen avun maisemakuvaa Dos., akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi, HY 29.10.2008, Kansalaisareena

2. Aineistot • Ydin: haastattelut keväällä 2008 (N=1000): ikä 15–70 v. Edustava otos suomalaisista, pois lukien Ahvenanmaa. • Täydentävä paneeliaineisto (N=2530) kesällä 2008 • Tulokset murtavat myyttejä! • Seuraavassa 10 teesiä/viestiä tulosten pohjalta

3. I Suomalaiset ovat aktiivisia auttajia • Puolet auttaa vähintäänkin kuukausittain. Naiset ovat miehiä auttamisaktiivisempia. Iällä ei ole merkitystä eikä sillä, missä päin Suomea asuu. Paikkakunnan koko kuitenkin vaikuttaa: avuliaimmat suomalaiset löytyvät pääkaupunkiseudulta.

4. II Myös rahan antaminen aktiivista • Myös rahan antaminen keräyksiin on aktiivista (73 %). Eniten suomalaiset ovat lahjoittaneet rahaa sotaveteraaneille, lapsille sekä kansainvälisiin kriiseihin.

5. III Apua eri puolille • Valtaosa avusta suuntautuu lähipiiriin: 91 % suomalaisista on auttanut lähipiiriinsä kuuluvia. Suomalaiset auttavat niin naapureitaan kuin tuntemattomiakin ihmisiä yhtä paljon (58 % auttanut). • Useampi kuin kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa.

6. IV Auttamisen kohde riippuu iästä • Iäkkäimmät ovat aktiivisimpia vapaaehtoistoimijoita ja lähipiirin auttajia • 25–59-vuotiaat naapuriavun ja rahankeräyksien aktiiveja • Nuorimmat suomalaiset (15–34-v.) tuntemattomien ihmisten auttajia.

7. V Pääkaupunkiseutu yllättää • Uusimaa ja pääkaupunkiseutu profiloituvat auttamisaktiivisena alueena; • Esim. rahaa annetaan enemmän kuin muualla. Muuta maata selkeästi enemmän ollaan valmiita tukemaan mm. ikäihmisiä ja kehitysmaita sekä Suomessa asuvia pakolaisia.

8. VI Auttamisen ilo motivoi • Peräti 91 % suomalaisista on sitä mieltä, että auttaminen tuottaa hänelle iloa tai että hän tuntee myötätuntoa. • Keskeisiä auttamismotiiveja ovat myös myötätunto ja auttamisen oikeus, velvollisuus.

9. VII Nuoret auttamisen eturintamassa • Erityisenauttamisvalmiita ovat nuoret: he ovat muita ikäryhmiä valmiimpia auttamaan teoilla lähes kaikkia kohderyhmiä. • Nuorille keskeisimpiä auttamismotiiveja on – ilon lisäksi – auttaminen oikeana tekona, velvollisuutena kuten myös elämäntapana.

10. VIII Vastuun ja avun kasvua peräänkuulutetaan • Omaan vastuuseen, lähipiirin tukeen ja lähimmäisvastuuseen luotetaan selvästi ostettavia palveluja tai julkista sektoria enemmän. Kuntaan luottaa edes melko vahvasti alle puolet. Järjestöihin neljännes, valtioon vähiten. • Suomalaiset peräänkuuluttavat vahvasti yksilön oman vastuun kasvua hyvinvoinnista. Myös julkisen sektorin, lähipiirin ja yleisen lähimmäisvastuun roolin kasvua suomalaisten hyvinvoinnissa peräänkuulutetaan voimakkaasti.

11. IX Myös synkempiä kuvia • Enemmistö on sitä mieltä, että sosiaaliturva on vähentänyt suomalaisten oma-aloitteellisuutta ja omaa vastuuta. Sosiaaliturvan ‘rappeuttavaa’ vaikutusta painottavat erityisesti suuret ikäluokat. • Suomalaisten kuva keskinäisen avun tulevaisuudesta on synkähkö: yli puolet suomalaisista uskoo halukkuuden tukea lähipiirin ulkopuolisia olevan laskusuunnassa, ja samoin reilu kolmannes uskoo innon tukea omaa lähipiiriä olevan vähenemässä.

12. X Valmius auttaa myös tulevaisuudessa • Valtaosa (68 %) suomalaisista on valmis auttamaan myös tulevaisuudessa teoilla (esim. vapaaehtoistyö) • Rahalliseenkin auttamiseen on valmis lähes sama määrä (59 %).

13. Koko raportti saatavilla ilmaiseksi • Raporttia voi tilata maksutta osoitteesta avustus@ray.fi • Tai imuroida kokonaisuudessaan sivuilta ww.ray.fi  avustustoiminta tiedotteet (Juhlavuoden kansalaiskyselyjen tulokset kansiin)  “RAY:n julkaisut verkossa” julkaisu 19