Visioita suomalaisen työelämän tulevaisuudesta

1. Anu Järvensivu, dosentti (sosiologia), FT (aikuiskasvatus), vanhempi tutkija, Työterveyslaitos; anu.jarvensivu@ttl.fi Visioita suomalaisen työelämän tulevaisuudesta

2. Ennen visiointia: työ ja työelämä historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin • Ns. teollinen palkkatyöyhteiskunta ei ole pysyvä normi • Suomi maatalousyhteiskunta 1950-luvulle • täysin erilainen perhe-, talous- ja työelämämalli • Lähitulevaisuuden työelämämalli poikkeaa todennäköisesti teollisen palkkatyöyhteiskunnan mallista • vrt. perhemalli muuttunut jo paljolti teollisen ajan kahden elättäjän ydinperheestä uusperheeksi • Työelämä on yhteiskunnan osa ja muuttuu yhteiskunnan mukana + työllä muutamme yhteiskuntaa • Kumpi näkökulma valitaan? • Jälkimmäinen harvinaisempi työtä koskevissa keskusteluissa

3. Miten voi ennakoida tulevaa työelämää? osa 1 • Muutosvoimista ennakointi • teknologioiden kehittyminen • mm. kasvonilmeitä tunnistavat robotit, liikkeitä ja painoa tunnistavat lattiat, virtuaalitodellisuuden vahvistuminen • glokalisaatio • globalisaatio – lokalisaatio • ympäristökysymysten aktualisoituminen • Selviääkö maapallo 2050 vuoden yli? • ilmastonmuutos • luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät ratkaisut • väestömuutokset • väestön ikääntyminen Suomessa Euroopan nopeinta • uhka vai mahdollisuus? • väestön kasvu jatkuu globaalilla tasolla • maapallon väestön liikkeitä vaikea ennustaa, urbanisoituminen jatkunee • yhteisöllisten suhteiden ja arvojen muutokset • vanhojen kollektiivien heikkeneminen, uusien synty • läpinäkyvyyden lisääntyminen, "palauteketjujen" lyhentyminen • työn subjektivoituminen; enemmän mahdollisuuksia omannäköisyyteen, mutta samalla henkilökohtaisen vastuun lisääntyminen

4. Miten voi ennakoida tulevaa työelämää? osa 2 • Tilastollinen tarkastelu, tilastolliset trendit • "viivojen jatkaminen" • tilastollinen ennakointi olettaa tulevaisuuden olevan menneisyyden kaltainen • tulevaisuus ei noudata menneisyyden malleja eikä kaavoja + muutosvauhdin kasvu • näennäiseksaktia numerotietoa • Tulevaisuus keskellämme, trendit • tulevaisuuden työelämä on jo täällä ja näkyy epätasaisesti jakautuneina pilkahduksina nykyisen seassa • tunnettava historia, jotta erottaa uuden • Esim. mitä Y-sukupolvesta näkee? Ovatko nuoret tulevaisuus keskellämme? • Aaltoja ja spiraaleita - historiallisia toistuvuuksia Laskettava yhteen ja koottava palapeliä: koostettava jollain tapaa looginen kokonaiskuva taustavoimista ja uuden pilkahduksista • kyettävä rakentamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joista "valitaan" • vältetään tai vahvistetaan • tulevaisuus ennemminkin tehdään kuin ennakoidaan

5. Esimerkki toistuvuuksista • Työelämän sukupolvien aaltoteoria • Kehitetty kahden teorian yhdistelmänä • Ajatus jonkinlaisesta historiallisesta jatkumosta, mutta ei jatkuvuudesta tilastollisen ennakoinnin mielessä

6. Nousun ja laskun sukupolvet • Sukupolviteorioiden mukaan ihmisen mieli järjestyy uudelleen n. 17-vuotiaana • herkkyyskausi • ajan hengestä muodostuu sukupolven avainkokemus • "ajanhenki tarttuu mielenmaisemaan" • työelämäratkaisujen ikäkausi • Talouden aaltoteoriat • Talous vaihtelee aaltoina tai sykleinä • Tietyllä aikavälillä nousut ja laskut vuorottelevat • Pitkät aallot vs. suhdannevaihtelut • Nousukaudella töihin tulleet • luottavaisia, vaativia • kykenevät irtiottoihin • potentiaalisia kohtuullistajia? • Laskukaudella töihin tulleet • tunnollisia puurtajia • pelkäävät menettävänsä työnsä • potentiaalisempia uupujia?

7. Työelämän sukupolvet • Suuret ikäluokat s. ennen 1954 • Öljykriisin sukupolvi 1955-1964 • Hyvinvoinnin sukupolvi 1965-1972 • Lamasukupolvi 1973-1979 • Y-sukupolvi 1980-1990 • Z-sukupolvi 1991-

8. TYÖELÄMÄN SUKUPOLVIAALLOT Sukupolvien siirtyminen työelämään yleisen talous- ja työllisyystilanteen synnyttämissä ”suomalaisen työelämän aalloissa”.

9. Työelämä muuttuu yhteiskunnan osana; analogiat ja vertaukset

10. Työnantaja-työntekijäsuhde muuttumassa; perhevertaus • Vanha: Ydinperhemalli. Työelämää kaitsevat luotettavat työnantajaisä ja valtioäiti. Johtajuus on yksiselitteistä, patriarkaattista. Isoveljellä on oikeus puhuttaa isää ja edustaa lapsia. Isä huolehtii lapsistaan ja puolustaa perhettä, mutta toimii autoritäärisesti. Äiti pehmentää ja ottaa syliin, jos työntekijä ei kestä isän kovaa otetta. • Uusi: Uusperhemalli. On paljon isiä, äitejä ja lapsia erilaisissa asemissa. On tilannekohtaisesti neuvoteltavia yhteistyö- ja johtajuussuhteita, valta on hajautunutta. Kokonaisuudesta on etsittävä samansuuntaisesti toimivat, ne, joihin voi luottaa. Loppujen kanssa on vaan tultava toimeen.

11. Työntekijän toiminnan mahdollisuudet ja pakot muuttumassa; teatterivertaus • Vanha: Laitosteatteria. Työelämässä odottaa valmiita käsikirjoituksia, joihin etsitään ohjaajat ja näyttelijät eri rooleihin. Roolituksen jälkeen näytelmä esitetään ”ennalta määrätyllä” tavalla, samana. • Uusi: Improvisaatioteatteria. Ei ole valmiita näytelmiä eikä käsikirjoituksia, ei edes rooleja. Jokainen kirjoittaa entistä enemmän itse ja yhdessä toisten kanssa oman työelämäntarinansa. Tarinoiden yhteensovittelusta tulee yhä tärkeämpi tehtävä.

12. Vanhan erottaminen uudesta; nousu- ja laskutrendit

13. Työelämän laskutrendi:”vakityö” • 1960-1990-luvun lama • Monille samanlainen, ennakoitavissa oleva, valmiina ulkoapäin annettu työn teon malli • Yhdessä työpaikassa ja ammatissa koko ura • Työnantajan ja työntekijän välinen kohtalonyhteys; omistetun työpaikan idea • Ennakoitavissa olevat ansiot, urakehitys, työn sisältö • Organisaation rakenteiden korostaminen; valmiiksi organisoitu työ • Yhdestä linjasta johdettu työ (johtaja-esimies-alainen) • Työn säännöllinen ja monille samanlainen rytmitys (vapaa vs. työ) • Työaikanormi: kahdeksasta neljään viikkotyö + ylityöt • Työn ja vapaan rajautuminen säännöllisesti päivän, viikon ja vuoden sisällä • Vierasmääräytynyt palkkatyö ylivertaisena yhteiskuntaan kuulumisen tunteen oikeuttajana • Vapaaehtoistyön ja kotityön heikko arvostus • Kasvuparadigma: yrittäjyyden pelko ja pienyrittäjyyden vähättely Lähde: Järvensivu, Anu (2010) Tapaus työelämä – ja voiko sitä muuttaa?

14. Työelämän nousutrendit: ”oma työ” • Noin 2000- • Maatalousyhteiskunnan ja käsityöläisyyden piirteitä • Persoonallinen, henkilökohtainen, uudella tapaa omistettu ja hallittu työ • Itselle ja omalle yhteisölle tehty työ • Työn ja vapaan uudenlaiset asemoinnit • Uudenlaisia rajauksia ja integraatioita • Uusin tavoin rajattu ja rytmitetty työ • Periodittainen työnteko: määrämittaiset (palkka)työperiodit limittäin muiden periodien kanssa, jotka eivät välttämättä "työvapaita" • Urakkaluonteinen työ, projektit • Ammatillisuuden varjeleminen myymällä työtä useammalle työnantajalle (työn sisällön rajaaminen) • Uudet mallit perinteisten työsuhteiden oheen • Vuokratyö, osuuskunnat (ml. asiakaslähtöiset), työpoolit • Pienyrittäjyys, asiantuntijoiden verkostoituminen projekteittain • Arvo- ja merkitysyhteisöt: open innovation ympäristöt, living labs, yhteiskunnalliset yritykset • Luodaan itse oma työ ja työpaikka ja valitaan kaverit • Tekijöiden liikkuminen erilaisten työsuhdemuotojen välillä • Yhteiskunnan jäsenen oikeutus myös muilla tavoin kuin palkkatyön kautta Lähde: Järvensivu, Anu (2010) Tapaus työelämä – ja voiko sitä muuttaa?

15. Minne trendit johtavat? • Useita mahdollisia tulevaisuuksia • Voidaan esittää kahtena eri ääripäänä hyvinvoinnin näkökulmasta

16. Työelämän hyvä tulevaisuus • Globaalin läpinäkyvyyden lisääntyminen ja palauteketjujen lyhentyminen johtavat empaattisen yleisasenteen vahvistumiseen • Oman työn laajojen seurausten näkeminen ja ymmärtäminen mahdollista • ”Joku näkee aina ja kaikesta jää jälki.” (esim. internet) "Petokalojen on vaikeampi piiloutua." (Mannermaa 2008) • Työn subjektivoituminen johtaa ihmisten mahdollisuuksiin osallistua mielekkääksi kokemansa yhteiskunnan rakentamiseen • Syntyy uusia yrityksiä ja porukoita, joissa tehdään inhimillisessä, sosiaalisessa, ekologisessa ja taloudellisessa mielessä luovaa ja kestävää työtä • Työ ei enää välttämättä tapahdu työntekijän ja työnantajan välisen vaihdon kehyksessä eikä siinä tuoteta kulutettavaa kolmansille; työ merkityksellisenä yhteisenä tekemisenä • Vaihtoon perustuvien juridisten ja psykologisten sopimusten ohella työssä nousevat yhä tärkeämmiksi moraaliset sopimukset: mikä nähdään hyväksi ja oikeaksi työksi ja työtavaksi • Työsuhteet määrittyvät enemmän yhdistävän päämäärän kuin vaihdon kautta Sovellettu: Gratton 2011

17. Työelämän huono tulevaisuus • Ekologiset katastrofit, yhä useamman taloudellinen köyhtyminen ja syrjäytyminen • Kuka aiheuttaa? • Työ ja toimeentulo pilkkoutuvat yhä pienempiin palasiin, jotka kilpailutetaan globaalisti • Kuka kilpailuttaa? • Työ vaatii jatkuvaa varuillaan oloa ja nopeaa reagointia (tarjous)pyyntöihin • Kuka vaatii? • Työ on yksinäistä ajelehtimista, kollektiivisia tukirakenteita ei ole • Kuka ei ole rakentanut? • Stressi, ylikuormittuminen, ammatillisen identiteetin ja itsetunnon rapautuminen • Kuka kuormittaa ja rapauttaa? Sovellettu: Gratton 2011

18. Uudenlainen työtä tekevien polarisaatio – kuka sinä olet? Generalisti Toisten tarinoihin kirjoittaja Aktivisti Oman tarinansa kirjoittaja Soveltaen Gratton 2011 Ahdistunut ajelehtija; ei tiedä, kuka on ja mitä tahtoo. Näkee vain uhat; ei magnetoidu mahdollisuuksiin. Ei missiota eikä ”brändiä”. Työ pilkkoontunutta ja nopeaa reagointia. Joutuu kilpailemaan globaalisti hinnalla ja nopeudella. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vaarassa. Työ stressaavaa ja jatkuvaa valppaana oloa vaativaa. Työ ja tekijä hylkivät toisiaan. Reflektoiva intohimotyöntekijä; tietää, kuka on ja mitä tahtoo. Muuttaa yhteiskuntaa työllään; merkityksellisyys. Työskentelee innostuneen uteliaasti ja oppii samalla. Verkostoituu aktiivisesti. Ei yksittäisten työnantajien armoilla. Voi valita mielenkiintoiset projektit ja yhteiskehittely-yhteisöt. Erilaisia rooleja työntekijänä, esimiehenä, yrittäjänä, asiakkaana, harrastajana jne. Työ ja tekijä magnetoituvat toisiinsa.

19. Miltä näyttää: tiedämmekö, mitä on tehtävä? • Tietoa päätöksenteon tueksi on enemmän kuin koskaan, globaalisti – tarinan lopun ratkaisevat moraaliset valinnat • Kehollinen, sosiaalis-emotionaalinen tietäminen nousee merkityksessä ns. rationaalisen tietämisen rinnalle • Hyvää ja pahaa ei voi erottaa ilman; ei voi tehdä moraalisesti kestävää valintaa pelkällä rationaalisella tai kognitiivisella tiedolla

20. Tulevaisuus keskellämme: Y-sukupolvi? • Y-sukupolvikeskustelu on hyvä "tutka" • Melko epätieteellistä • Ei pohjaa mielekkäisiin sukupolvijaotteluihin • Ei huomioi Y-sukupolven heterogeenisuutta • Enemmänkin näkemyksellistä, paatoksellista • "Uusi, erilainen sukupolvi tulee, oletko valmis?" • "Y tulee ja muuttaa työelämän" • "Tarvitaan muutosta – koska Y tulee ja pakottaa muutokseen työelämässä" • Heijastamme Yyhyn toiveitamme ja pelkojamme • Kohdistamme Yyhyn tietomme ja tuntemuksemme tästä hetkestä ja tulevasta; myös siitä, mitä kannattaisi tehdä • Helpompaa nähdä toisessa kuin itsessä; helpompaa laittaa toinen toimimaan kuin toimia itse • Luomme, kasvatamme Yytä meidän yhteiskuntaamme – Mistä muualta Y olisi saanut piirteensä?

21. Poimintoja Y-kirjoituksista • Arvoherkkyys • haluavat mielekästä ja merkityksellistä työtä • pohtivat eettisyyttä ja ekologisuutta; tekevät valintojaan etiikkansa ohjaamina • ovat realistisia, mutta optimistisia • Diginatiivius ja innovatiivisuus • "konnektiivinen kehittelijä" • Vaativuus • "kriittinen vertailija" • vaativat hyvää ja oikeudenmukaista johtamista, reilua mahdollistavaa esimiestä, välitöntä palautetta • haluavat monipuolista, vaihtelevaa ja kehittymisen mahdollistavaa työtä • haluavat vakituisen työsuhteen ja hyvän palkan • Työn merkityksen lasku vapaa-ajan ja perheen edessä • Sosiaalisuus • haluavat tehdä työtä hyvässä porukassa • Kansainvälisyys • ovat kansainvälisiä lähtökohtaisesti, globaali ajattelu • Persoonallisuus • haluavat kivan työn ja omannäköisen työuran • Ei sittenkään yhtenäinen sukupolvi • Yystä löytyy urasuuntautujia, vastuunkantajia, maailmanparantajia, tilaisuuksiin tarttujia, luottopelaajia, omistautuvia visionäärejä

22. Miltä Y näyttää? • Sukupolvi näyttää inhimilliseltä; vahvasti samoja piirteitä kuin ylipäänsä ihmisillä • Heterogeeninen, mutta sitäkin kovin tutusti • Samoja vanhoja työhön liittyviä toiveita kuin muillakin • Osaaminen ja elämäntapa "tätä päivää" • innovatiivisuus, konnektiivisuus, virtuaaliset taidot, kansainvälisyys • Y on yhteiskuntakehityksen mukaan päivitetty ihmisversio • Tässä mielessä siinä näkyy tulevaisuutta

23. Näemmekö Yyssä hyvän tulevaisuuden? • Y-kirjoittelussa hyvää tulevaisuutta ennakoi: • arvoherkkyys; eettis-ekologisten valintojen tärkeys globaalisti • muiden elämänosa-alueiden nousu palkkatyön oheen ja tärkeämmiksi sekä • työn merkityksellisyyden vaatimus • Kuvastavat ymmärrystämme näiden tärkeydestä tulevaisuudessa ja nyt • Tiedämme, että Yyn on estettävä (eko)katastrofit ja miten se liittyy työhön • On tehtävä (vain) merkityksellistä työtä – työllä muutetaan maailmaa • On tehtävä työhön liittyviä valintoja eettis-ekologisin perustein, on oltava arvoherkkä • On painotettava lisää muuta kuin palkkatyötä • On tehtävä globaalisti yhdessä • Meidän kaikkien tulisi olla rohkeasti yymäisempiä; maailman pelastamista ei saa jättää Yylle!

24. Mihin suuntaan uskomme työelämän muuttuvan? • Kansalaisten "vuosittainen veikkaus" työolobarometrissä • Mihin suuntaan arvioi työnteon mielekkyyden ja työhalujen olevan muuttumassa suomalaisessa työelämässä? • Mittari, balanssiluku laski 2000-luvulla miinukselle • Vuonna 2012 vuosituhannen kielteinen ennätys • selvästi suurempi osa arveli työn ja työnteon mielekkyyden muuttuvan huonompaan (33 %) kuin parempaan (10 %) suuntaan • myönteisten ja kielteisten näkemysten erotus eli balanssiluku on -23 % • valtion palkansaajien balanssiluku -28 %, • kuntien -26 %, • yksityisten palveluiden -22 % ja • teollisuuden -21 %.

25. Kuitenkin… Kulttuurinen kertomus työelämästä >< Oma sisäinen työelämäntarina • "vastaamaan oppimisen ilmiö"; kyselyissä vastataan sosiaalisesti sopivalla, "oikeaksi" ennakoidulla tavalla

26. Yleinen työelämäkertomus vs. oma tarina Tutkimus: Järvensivu, Syrjä & Uosukainen / TaY

27. Kirjoita oma hyvä työelämäntarinasi Mieti, mihin haluat käyttää elämäsi ja työpanoksesi. Mikä on se hyvä, jonka edistämisessä haluat olla mukana? Mikä magnetisoi sinut ja työn, antaa sekä rationaalisen että emotionaalis-sosiaalisen merkityksen elämällesi? Etsi oikealta tuntuva porukka. Toimivassa porukassa on sopivasti samankaltaisuutta ja erilaisuutta sekä ihmisillä riittävästi hyvää tahtoa; oikea seura TUNTUU hyvältä (ceeveet vain yksi näkökulma) Varo pahiksia; bongaa ne ja tee tarvittavat korjausliikkeet  Toteuta missiosi ja unelmasi yhdessä porukkasi kanssa. Kirjoita hyvä työelämäntarina ja muuta yhteiskuntaa työlläsi

28. Kiitos!