Kuntarakenneuudistus Pohjois-Savossa

1. Kuntarakenneuudistus Pohjois-Savossa Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 19.4.2013 Ylijohtaja Päivi Laajala

2. Pohjois-Savo Asukasluku < 20 000 Vieremä Pendelöintikriteeri Sonkajärvi Kiuruvesi Yhdyskuntarakennekriteeri Työpaikkaomavaraisuus Iisalmi Rautavaara Kriisikunta Kriisiytyvä kunta Lapinlahti Pielavesi Keitele Maaninka Juan- koski Siilin- järvi Kaavi Tervo Vesanto Kuopio Tuusniemi Rautalampi Suonenjoki Leppävirta Varkaus Joroinen

3. Saadut lausunnot Lausuntoaika päättyi 7.3.2013 Lausuntoja yhteensä 411 Kaikki kunnat lausuivat Lisäksi lausuntoja mm. ministeriöiltä, eduskunta-puolueilta, maakunnan liitoilta, sairaanhoito- ja erityishuoltopiireiltä, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta, koulutuskuntayhtymiltä sekä aluehallintoviranomaisilta ja eräiltä järjestöiltä

4. Lausuntojen keskeinen sisältö Kuntien lausunnoissa esiin nousivat erityisesti lakisääteinen selvitysvelvollisuus selvitysperusteiden oikeellisuus määräaikojen tiukkuus poikkeusperusteet selvitysalueesta poikkeaminen yhdistymisavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksien keskeneräisyys kaksikielisillä alueilla kielilain muutosesitykset sekä kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen uudistuksessa

5. Pohjois-Savon kuntien lausunnot kuntarakennelaki-luonnokseen: yleisiä näkemyksiä Suurimpien keskusten (Kuopio, Varkaus, Iisalmi) ulkopuolella kunnat suhtautuivat esitykseen varsin kriittisesti; moni kunta korostaa, että lakia ei tarvita. Useimmat kunnat lausuvat, että selvitysvelvollisuuden olisi koskettava tasapuolisesti myös yhteistoimintavaihtoehtoa. Yhtä kuntaa lukuun ottamatta aikatauluja pidettiin liian kireinä. Pääosa kunnista katsoo, että kunnilla ei ole riittäviä tietoja lausunnon antamiseen, kun sote-linjaukset, valtionosuus- ja kuntalain linjaukset sekä valtion ja kuntien tehtäväjaon tulevat muutokset puuttuvat. Moni kunta katsoo, että selvityskriteerit on määritelty poliittisista lähtökohdista ja että lakia leimaa vaihtoehdottomuus. Esitys keskittyy usean kunnan mielestä kaavamaiseen kuntien vähentämiseen, ei palvelujen saatavuuden turvaamiseen.

6. Pohjois-Savon kuntien lausunnot kuntarakennelaki-luonnokseen: selvitysperusteet ja niistä poikkeaminen Lausunnoissa kritisoitiin kaavamaisesti ohjaavia kriteerejä ja poikkeamislupia. Alueen erityispiirteet on otettava huomioon. Keskuskuntien ulkopuolella lähes kaikki muut kantaa ottaneet kunnat katsovat, että väestöpohjat täysin teoreettisia, eivätkä perustu tutkimukseen. Harvaan asutulla alueella on muodostettavissa pienempiä elinvoimaisia kuntia. Oppilasmäärävaatimus johtaisi kohtuuttomiin kuljetuksiin. Osa katsoi, että hiljattain liittyneitä kuntia laki ei saisi koskea kuin vapaaehtoisena. Kuopio katsoi että selvitysalueisiin ei tule sallia poikkeuksia, jotka jakavat ydinalueen toiminnallisesti kahteen kokonaisuuteen, ja kirjausta on selkeytettävä. Siilinjärvi taas vaatii muitakin selvityssuuntia kuin Kuopion.

7. Pohjois-Savon kuntien lausunnot kuntarakennelaki-luonnokseen: valtioneuvoston toimivalta Keskuskunnilla ei ole huomautettavaa valtioneuvoston kriisikuntia koskevaan pakkotoimivaltaan. Suurin osa kunnista pitää esitettyä toimivaltaa kriisikuntatapauksissa hyväksyttävänä. Jos valtioneuvostolle annetaan 18§ mukainen valta hylätä liitosesityksiä, tulee 4§:n mukaisia kriteerejä avata ja tarkentaa. Usea kunta katsoo, että liitoesityksen hylkäys saisi olla mahdollista vain erityistapauksessa ja todella painavilla perusteilla. Valtioneuvoston toimivallan laajennusta osaliitoksissa vastustetaan useassa lausunnossa. Useat kunnat vastustavat oikeutta määrätä erityinen kuntajakoselvitys.

8. Pohjois-Savon kuntien lausunnot kuntarakennelaki-luonnokseen: yhdistymisavustukset Useimmat kunnat eivät lausu yhdistämisavustuksen suuruudesta. Muutama kunta katsoo, että yhdistymisavustus ei vaikuta liitossuunnitelmiin. Lähes kaikki korostavat, että yhdistymisavustusta ei saa leikata kuntien valtionosuudesta. Usea kunta vaatii selvityksen maksamista valtion varoista. Kaksi kuntaa vaatii kriisikunnan liitoskorotusta suurennettavaksi. Kuopio katsoo, että eri aikoina tehtyjä erillisiä liitoksia ei tule lukea avustuksia vähentäväksi. Muutoin vaara, että uutta liitosta pitkitetään.

9. Pohjois-Savon kuntien lausunnot kuntarakennelaki-luonnokseen: sosiaali- ja terveydenhuolto Monet katsoivat, että soten ja erikoissairaanhoidon integraatio ei voi toteutua vahvan peruskunnan mallilla, tarvitaan sote-alueita. P-Savon nykyinen sairaanhoitopiiri katsottiin usein riittävän laajaksi sote-piiriksi, Ylä-Savon Sotea myös pidetään toimivana ratkaisuna. Useimmilla kunnilla yhteistyöjärjestelyt jo käytössä, uudet väestöpohjat eivät toisi lisäarvoa. Osa kunnista vaatii, että erityinen huomio kiinnitetään lähipalveluihin ja niiden takaamiseen myös harvaanasutuilla alueilla. Kuopio kannattaa ns. keskuskaupunkimallia, jossa sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyisivät sijaintikunnalle. Keskuskunnat pitävät muutoinkin välttämätöntä, että yksi organisaatio vastaa sote-palvelujen järjestämisestä, rahoituksesta ja pääosin tuottamisesta.

10. Pohjois-Savon kuntien väestönmuutos 2012 - 2030

11. Väestöllinen huoltosuhde Pohjois-Savossa 2012 ja 2030

12. Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2012 ja 2030

13. Maakuntien vuosikate 2009 – 2012a, €/as.

14. Pohjois-Savon kuntien talouden muutos vuosina 2010 – 2012a, mrd. €

15. Negatiivisen vuosikatteen kunnat 2007 – 2012a

16. Manner-Suomen kuntien rahoituksen riittävyys 2008 – 2012a, €/as

17. Pohjois-Savon kuntien rahoituksen riittävyys 2008 – 2012a, €/as

18. Manner-Suomen ja Pohjois-Savon kuntien lainakanta 2007 – 2012a, €/as.

19. Maakuntien lainakanta 2009 – 2012a, €/as

20. Kuntarakennelain keskeinen sisältö • Kuntarakenneuudistuksesta säädetään kuntajakolaissa, jonka nimike muutetaan kuntarakennelaiksi • Kuntarakenneuudistusta koskevat väliaikaiset säännökset: • Selvitysvelvollisuus ja –velvollisuuden sisältö • Selvitysperusteet • Selvitysten määräaika ja seuranta • Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko • Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki • Toistaiseksi voimassa olevia säännöksiä muutettaisiin mm. • Kuntajaon kehittämisen tavoitteet • Valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä • Lisäksi esitetään muutoksia kielilakiin • Kunnan kielellisen jaotuksen määräytyminen, pöytäkirjakieli, kilpien ja paikannimien merkitseminen sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieli

21. Kuntien selvitysvelvollisuus • Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset (4 §) täyttävää kuntien yhdistymistä selvitysperusteiden mukaisesti • Selvitysperusteet: • palveluiden edellyttämä väestöpohja (4 c §) • työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d §); Helsingin metropolialue (4 e §) • kunnan taloudellinen tilanne (4 f §) • Vaikka kunnalla ei olisi selvitysperusteiden mukaan selvitysvelvollisuutta, osallistuttava yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta • Jos selvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden naapurikunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä • Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 1.7.2014 • Kunnan tulee ilmoittaa viimeistään 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä • Selvitysvelvollisuuden sisällöstä säädetään

22. Palveluiden edellyttämä väestöpohja(palveluperuste) • Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä alueella, jossa on • palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta sekä • perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50

23. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet • Työpaikkaomavaraisuusperuste= • kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella • Työssäkäyntiperuste= • Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa käy kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 35 prosenttia työssä keskuskaupungin alueella • muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia • Yhdyskuntarakenneperuste = • kunnan tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai • keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka • toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan

24. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet 2 • Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos sekä työpaikkaomavaraisuus- että työssäkäyntiperusteet täyttyvät, lisäksi aina yhdyskuntarakenneperusteen täyttyessä • Yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntiperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä • Lisäksi selvitysalueella oltava palveluperusteen mukaisesti mm. vähintään noin 20 000 asukasta

25. Talousperuste • Kunta täyttää kriisikuntakriteerit • viimeisessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a §:n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn raja-arvot tai • Kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit • viimeisessä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä em. kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä tai • viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää

26. Metropolialueperuste • Perustetta sovelletaan seuraaviin kuntiin: • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Hyvinkää, Pornainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Vihti • Kuntien tulee selvittää yhdistymistä alueilla • joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi • jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä • ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta • Osallistuttava yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi • Selvityksessä arvioitava myös kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen • erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. • Kuntiin ei sovelleta poikkeusperusteita (4 g §) • Kuntia koskevat myös palvelu- ja talousperusteet

27. Selvitysalueesta poikkeamisen edellytykset • Poikkeaminen koskee selvitysaluetta, ei selvitysvelvollisuutta • Edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta voi saada poikkeuksen: • kunnalla on edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä (kaikki perusteet) • poikkeaminen estä toiminnallisten kokonaisuuksien muodostumista alueella (muut kuin kielellisten oikeuksien turvaamiseen liittyvät perusteet) • Poikkeusperusteet: • selvitysperusteista poikkeava alue on 2 §:ssä säädetyt kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja 4 §:ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus • toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei erityisen harvan asutuksen vuoksi muutoin ole mahdollista • suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen • saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen

28. Päätöksenteko selvitysalueesta poikkeamisesta • Kunnat hakevat tarvittaessa poikkeusta • Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palveluperusteesta • Ministeriöllä rajoitettu aloiteoikeus • Ministeriön tulee ennen päätöksen tekemistä neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi • Jos kunta hakee poikkeusta työssäkäynti- tai yhdyskuntaperusteen mukaisesta selvitysalueesta, ministeriö voi määrätä alueella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jonka perusteella selvitys voidaan tehdä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteista poikkeavilla alueilla

29. Päätöksenteko kuntajaon muuttamisesta • Lähtökohtana on, että valtioneuvosto voi päättää kuntien yhdistymisestä vain yhdistyvien kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä • Kuntien esitys kuntien yhdistymisestä voidaan hylätä, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin kuntajaon muuttamisen edellytyksiä • Valtioneuvoston toimivallan laajennus: • Kytketty erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (vos-laki 63a §) • Arviointiryhmän esitys erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta • Valtioneuvosto voi päättää kuntajakoselvittäjän esityksestä kriisikuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta muutoksen kohteena olevan kunnan tai kuntien vastustuksesta huolimatta, jos muutos on tarpeen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät

30. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki • Tukea yhdistymisselvityksen kustannuksiin • Erityisen kuntajakoselvityksen kustannukset valtion varoista • Avustusta uuden kunnan talouden tervehdyttämiskeinojen selvittämiseen, jos mukana talousperusteen täyttävä kunta • Yhdistymisavustukset • Perusosa kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan (2-10 milj. e) • Lisäosa, jos mukana talousperusteen täyttävä kunta (150 e/as. tai max. 1 milj. e) • Yhdistymisavustuksen käyttöä ohjataan, tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen • Valtionosuuksien väheneminen korvataan v. 2014 -2017 voimaan tulevissa yhdistymissä v. 2019 loppuun saakka • Edellytyksenä, että kunnat tehneet yhdistymisesityksen viimeistään 1.7.2014

31. Kuntarakenneuudistuksen eteneminen • Kuntarakennelakiesitys eduskuntaan huhtikuun alussa • Laki voimaan 1.7.2013 • Kunnan tulee ilmoittaa viimeistään 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa selvittää yhdistymistä • Hallitus arvio uudistuksen etenemistä loppuvuonna 2013 • Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään 1.7.2014 • Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole viimeistään 1.7.2014 tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. • Kehyspäätöksen yhteydessä 21.3.2013 hallitus linjasi, että 12 suurimmalle kaupunkiseudulle varaudutaan asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät v. 2013 aikana