1 / 32

Tekniikan organisaatiot Suomessa

Tekniikan organisaatiot Suomessa. Motiivit järjestelmän rakentamiseksi. Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi: tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi. valtionhallinnon tarve saada yliopistosta riippumatonta teknillistä tietoa.

julie
Download Presentation

Tekniikan organisaatiot Suomessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Tekniikan organisaatiot Suomessa

  2. Motiivit järjestelmän rakentamiseksi Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi: tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi. valtionhallinnon tarve saada yliopistosta riippumatonta teknillistä tietoa. Viljakkalan Haverin kaivos Tampere – Suomen Manchester James ja Margaret Finlayson

  3. Turun Akatemia - Gadolin 1802 ”Teollisuuslaitoksen menestymiseen tarvitaan laajempia tietoja kuin käy vaatiminen siltä, joka on oppinut vain yhden ainoan käsityöammatin tahi suuremmassa manufaktuurilaitoksessa harjaantunut yhteen tai useampaan siellä suoritettavaan työhön. Hänen tulee tuntea ne tieteet, joihin kyseessä oleva teollisuus rakentuu, samalla kun hänellä on se käytännöllinen taito, jota sen harjoittamisessa kysytään. Mutta tähän asti tieteiden ja ammattien harjoittajat ovat, ei yksin meillä vaan valistuneempienkin kansakuntien keskuudessa, olleet kuin väliseinän erottamina toisistaan. He ovat kulkeneet eri teitään, voimatta tavata toisiaan tahi neuvoilla ja opetuksella olla toisillensa avuksi.”

  4. Vuorikonttori Kenraalikuvernööri Fabian Steinheil Projekti rautamalmin etsimiseksi Suomesta • Useita pieniä rautakaivoksia Etelä-Suomessa Nils-Gustaf Nordenskiöld vuori-intendentin virkaan. Steinheil perusti maahan Nordenskiöldin johtaman vuorikonttorin 1823 - myöh. geologinen komissio -> GTK

  5. Teknillinen tutkimus - Talousseura • Oulun talousseuran tervauuni 1830-luvulla, muurattu mantteliuuni • Tervatehtaita Suomessa 1860-luvulla (mantteliuuneja) noin 10 – 15 • 1860-luvulla vaikutus suoraan teknillisen kemian perustutkimukseen. • E. E. Qvist ja hänen oppilaansa Henrik Alfred Wahlforss julkaisivat 1865 tiedonannon reteenin esiintymisestä Turengin tehtaan tervassa. Wahlforssin väitöskirja Bidragtillkännedomen af retén. Helsingfors, J.L. Frenckell & Son 1868. H. A. ”Fisken” Wahlforss Beilsteinin oppilas

  6. Mäntsälän Alikartano Nordenskiöld – von Haartmanin koti Taustalla P.A. von Bonsdorff + J.J. Berzelius Kotiopettajana Anders Olivier Saelan

  7. Manufaktuurijohtokunta Victor Hartwall Asetus teollisuusopetuksen ja teollisuushallinnon järjestämiseksi 20. toukokuuta 1835 Manufaktuurijohtokunta sai johtosääntönsä 7. joulukuuta 1842. Tehtävä: valvoa ja edistää teollisuustoiminnan kehittämistä ja huolehtia käsityötoiminnan täydentämisestä Artikkelien kokoaminen ulkomaisesta kirjallisuudesta ja aikakauslehdistä. Lisäksi hankittava piirustuksia, selostuksia ja pienoismalleja koneista ja laitteista Erityistehtävä: teknillisen opetuksen käynnistäminen Victor Hartwall P.A. von Bonsdorffin ja J.J. Berzeliuksen oppilas

  8. Mallikokoelma Menschikoff Manufaktuurijohtokunta hankki mallikokoelman ja tätä varten näyttelykaapin • 1851 Lontoossa Chrystal Palacen teollisuusnäyttely Mekaanisten mallien hankinnan huippuvuosi 1856 • Manufaktuurijohtokunta lähetti A.O. Saelanin ja Wathénin matkalle Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Belgiaan, josta he 'useimpien Saksan valtioiden' kautta palasivat Suomeen. Matkan tarkoituksena oli kerätä tietoja teollisuuden ja teollisuusopetuksen kehityksestä sekä kerätä näytteitä kotiteollisuustuotteista. Tekniikan museokokoelmat

  9. Teknillinen instituutti 1835 • ”Teknillisen tietouden tason nostamiseksi teollisissa elinkeinoissa... – ...armossa määräämme että Helsingin kaupunkiin perustetaan teknologinen instituutti... – ...jonka opetus suunnataan tulevien teollisuuden harjoittajien ja käsityöläisten tarpeiden mukaan.” • Mukana myös taloustiede • Poliittinen kilpailu: • Länsisuuntaus vastaan Preussilainen • A.H. Falck jne. vs. Haartman & Nordenskiöld • ”Ruukinpatruunat kuolevat harvoin suuressa köyhyydessä” • Tampere vai Helsinki • Hanke keskeytettiin 1842 • Pietarista annetulla • määräyksellä • Moitteet suomalaisille • Valmistelijoille: • Väärin lasketut resurssit • Opiskelijoiden lähtötaso

  10. Senaatin hienomekaaninen verstas Mekaaninen instituutti 1841 Suomen hienomekaanikkojen isäksi palkattiin Pulkovan observatorion mekaanikko Martin Wetzer. Münchenissä koulutettu Wetzer joutui Pulkovaan (Pietarissa) astronomi Wilhelm von Struven kutsumana 1838. Sai kimmokkeen Helsinkiin siirtymiseksi Struven työskennellessä Nervanderin kanssa Helsingin observatorion rakentamiseksi W. von Struve oli saksalainen tähtitieteilijä, joka toimi Pulkovan observatorion johtajana vuosina 1839 – 1861

  11. Sunnuntaikoulut • Perustettiin 19.1.1842 samalla asetuksella, jolla lykättiin Teknillisen instituutin perustaminen ja jossa määrättiin kisällien apurahoista ulkomailla tapahtuvaa opiskelua varten • Koulujen rahoitus kaupunkien vastuulla. Valtio maksoi aluksi avustusta vain suuremmille kaupungeille • Bell-Lancaster-opetusmenetelmä • Käsityöläisten ja kauppiaiden lasten peruskoulutus järjestettiin suuremmilla paikkakunnilla pidetyissä ilta- ja sunnuntaikouluissa • Sunnuntai- ja iltakoulut lakkautettiin 25.11.1885 • Muutettiin teollisuushallituksen alaisiksi teollisuuskouluiksi • Helsingissä • 5 opettajaa • 500 oppilasta • Oppiaineet • Maantiede • Kirjanpito • Geometria • Mekaniikka • Kemian ja fysiikan perusteet

  12. Teknilliset reaalikoulut Valmistelut Teknillisten reaalikoulujen perustamiseksi alkoivat 8.6.1846. Aleksandr Menschikoffin aloitteesta tehty päätös koulujen perustamisesta. Carl Trapp, Nils Gustaf Nordenskiöld, Johan Jacob Nervander ja Wictor Hartwall Teknilliset reaalikoulut Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan 9.6.1847 annetulla asetuksella Oppilaat viettävät ”...öisin orgioita jotka pilaavat sielun ja ruumiin” ”...koulun oppilaat, kuten ikimuistoisista ajoista minun, ja monen muunkin mielestä oli tarpeen, sunnuntaisin osallistuneet Jumalanpalvelukseen, ja tämän jälkeen koulun tiloissa järjestettyyn sananluentaan, joka jo kuningas Salomon mukaan oli kaiken viisauden perusta... - ...sillä eihän voitu sallia että oppilaat käyttivät pyhäpäivät vapaudessa... - ...ja että yhteiskunta saisi näin hyviä alamaisia, ja että myös tieteellinen ajattelu ja valmiudet näin saavat paremman pohjan...”

  13. Teknillisten reaalikoulujen päiväjärjestyksistä annettiin 1856 komitean mietinnön mukaiset uudet ohjeet ja menoarviot. 'Taiteellisissarealikouluissa’ ”... ei vast'edes opeteta valmistavia alkeistieteitä, eikä käytöllisesti työskennellä mallipajoissa.” Teknillisen reaalikoulun kurssin suorittamalla ja hankkimalla vuoden työkokemuksen ”...käsikeinollisessa eli vapriikki laitoksessa tai työpajassa kotona eli ulkomailla saa porvaruus-oikeuden ja mestariksi asettua ilman kisällivuosia ja ammattikuntamääräyksiä.”

  14. Anders Olivier Saelan Anders Olivier Saelan (Antrea 18.1.1818, k. 14.4.1874) Helsingin Teknillisen reaalikoulun ja Polyteknillisen koulun johtaja 1848-1874. Kemian opettaja 1851-1874 ”Suomalaisen insinöörikunnan isä. Nimitettiin syksyllä 1848 Helsingin Teknillisen reaalikoulun johtajaksi. Virkaan astuessaan Saelan oli oppilaitoksen ensimmäinen työntekijä Yliopiston matrikkeliin vuonna 1838, kemisti. Kahdeksan vuotta kestäneet luonnontieteiden opinnot keskittyivät ensisijaisesti kemiaan. Kannustettiin keskittymään juuri kemiaan silmälläpitäen hänelle jo tuolloin suunniteltua Teknillisen reaalikoulun johtajuutta Reaalikoulun johtajana Saelanille lankesi jäsenyys Manufaktuurijohtokunnassa Sealan ryhtyi solmimaan yhteyksiä saksalaisen kielialueen yliopistoihin matkustusrajoitusten poistuttua 1855 Arkkitehti C.G. Nyström suunnitteli vuosisadan vaihteessa muistomerkin Suomen insinöörikunnan isälle, mutta hanke unohtui ensimmäisen maailmansodan myötä

  15. Polytechnicum Polytechnicum Polytechnicum Työelämä Erikoiskoulu Erikoiskoulu Lukio - lyseo Ammattikoulu Ammattikoulu Ammattikoulu Tabularasa Missä ajassa järjestelmän läpi?

  16. Suomalaisia erikoiskouluja • Mustialan maatalousopisto 1840 • Evon metsäopisto 1858 • Turun, Vaasan, Maarianhaminan jne. navigaatiokoulut • Källströmin maalauskoulu 1840-l lopulla • Veistokoulu (Taideteollisuusyhdistyksen koulu) 1870 • Finlaysonin koulu • Alkeisoppilaitos • Tampereen teollisuuskoulu 1886 Suomen taloushistoria 1

  17. Teknillinen korkeakoulu ja sen edeltäjät • HTRK Asetus9.6. 1847 • Opetusalkoi 15.1. 1849 • Opetusohjelmanmuutos 1858 – korkeakouluopetus • Ammattiosastot 1860-luvulta lähtien • Polyteknillinenkoulu 1872 • PolyteknillinenOpisto 1879 • SuomenTeknillinenKorkeakoulu 1908 • Teknillinenkorkeakoulu 1942

  18. Insinööriyhdistykset • Saksan VDI • Hütten pohjalta • Fredrik Soldan, EndreLekve ja Rudolf Kolster 1860-luvun puolivälissä perustivat Teollisuusyhdistyksen. Industriföreningens Tidskrift –niminen aikakauslehti TFiF

  19. TFiF ja STS • TekniskaFöreningen i Finland • 1880 • TekniskaFöreningen i Finland Förhandlingar • Suomenkielisten Teknikkojen Seura • 1896 • 1911 Teknillinen Aikakausilehti

  20. Teknilliset tiedeakatemiat Maailmansota Maailmanlaajuinen pula raaka-aineista – korvikeaineiden etsintä Englanti: Department of Scientific and Industrial Research (DSIR) Huomaa esim. Intian DSIR Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 1916 maassa toimivien yliopistojen, tieteellisten seurojen ja yritysten tutkimuslaboratorioiden toimintaa rahoituksen avulla ohjaava keskustoimisto National ResearchCouncil (NRC) Ruotsin vuoden 1916 valtiopäivillä Arvid Lindman esitti voima- ja polttoainekysymyksiin keskittyvän valtion tutkimuslaitoksen perustamista. Esitys johti Ingenjörsvetenskapsakademin (IVA) perustamiseen 24. lokakuuta 1919 IVA:a pidetään maailman ensimmäisenä teknillistieteellisenä akatemiana

  21. Svenska TekniskaVetenskapsakademien i Finland STV Ruotsinkielisen TKK:n perustamishanke 1916 Åbo Akademi:n kemiallis-teknillinen tiedekunta STV ylijäävillä varoilla 1919 Mallina IVA

  22. Teknillisten Tieteiden Akatemia TTA Perustettu 1957 Vastapainoksi Suomen Akatemialle SA:sta puuttui teknilliset tieteet ennen 1960-lukua TTA:n rooli muuttui 1960-luvulla 1949 Teknillisen korkeakouluopetuksen 100-vuotisjuhla Tekniikan Edistämissäätiö TES TESin rooli muuttui Tekesin ja Sitran perustamisen myötä

  23. Essee

  24. Mikä on essee? Lyhyehkö perusteltu kirjallinen esitys, jossa voidaan ottaa kantaa tai esitellä jokin asia Ei tarkoin määriteltävissä Essee = latin. exagium – punnitseva Essee on johdonmukainen ja rakenteellisesti selkeä Esseen tarkoitus: - selvittää jokin asia itselle tai muille - raja esseen ja lyhyen artikkelin välillä häilyvä Referaatti = lyhennelmä alkuperäistekstistä Essee sisältää kirjoittajan kannanoton – ei tarvitse olla suora argumentti - esseen laatimisen voi aloittaa kirjoittamalla referaatin

  25. Esseen kirjoittaminen on luova prosessi Esseen kirjoittaminen on tieteen tekemistä Huomaa yhteys executivesummary/abstract Miten selitetään lyhyesti jokin asia tai ilmiö - 30 sekunnin teksti alle liuska, ei vaikeaselkoisia ilmaisuja - 2 minuutin teksti – suoraan asiaan - 5 minuutin teksti – maks. 5 liuskaa mahdollisesti nootitusta Tekstissä annettava vinkit siitä, mistä saa lisää tietoa ja mitkä ovat asian linkit muihin relevantteihin asioihin

  26. Perustellusti toteennäytettävissä oleva tarina menneisyydestä Kysymyksenasettelu Lähdemateriaalin käyttö Lähdekritiikki DISPOSITIO 1. Johdanto kysymyksenasettelu kuka kirjoittaa, miksi kirjoittaa, kenelle kirjoittaa? Mikä on aihe? 2. Tekstin perusosa 3. Yhteenveto 4. Lähdeluettelo

  27. Johdanto – 30 sekuntia Kysymyksenasettelu • Mikä on aihe? • Miksi kirjoitetaan? • Kuka kirjoittaa, kenelle? Koska työ tehdään? • Miten lähdeaineisto on valikoitunut – lyhyesti. Kriitikon ensimmäinen kysymys = mitä ei kerrota johdannossa ja miksi?

  28. Tekstin perusosa – 3 min Tarina jolla on alku, keskivaihe ja loppu. Nootitus tarinassa mukana • Jos nootitus ei vaadi paljon tilaa tekstin sisäinen • Jos perusteltua syytä kytkeä nootitus leipätekstiin Olipa kerran apina ja gorilla (Karsten 1934: s. 23). • Jos lähteen käsittely sujuu helposti valitussa tekstityylissä Matti Klinge toteaa vuonna 1976 julkaistussa kirjoituksessaan Xxx Ccc kuinka… Alaviite • Jos raskaampi apparaatti

  29. Tarinan aihe Valittavissa - Itselle läheinen Yrityshistoria Teknologisen kompleksin historia Ilmiön historia Henkilöhistoria Lähdemateriaali T-historian kirjasto Tekniikan museon kirjasto Internet?

  30. Laajuus Kansilehti Johdanto 1 – 2 liuskaa Perusosa 2 – 3 liuskaa Johtopäätelmät ja lähdeluettelo 1 – 2 liuskaa Minimi = kansi + 3 liuskaa 2000 merkkiä / liuska

  31. Yhteenveto ja lähdeluettelo Teksti päätetään osaan jossa lyhyt yhteenveto ja ”mitä tästä seuraa” Tarvittaessa selkeä ohje: ”mistä saa lisätietoja” Lähdeluettelo Esseessä harvemmin jakoa lähteisiin ja tutkimuskirjallisuuteen - jos syytä pohtia lähteiden luotettavuutta välttämätön

  32. Lähdeluettelo Etsikää malli tunnustetusta julkaisusta Sopiiko muoto tarkoitukseenne / työn tilaajan tarkoitukseen? Täyttääkö lähdekriittiset lähtökohdat?

More Related