Laadukkaita ja vaikuttavia palveluita uusilla konsepteilla

1. P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 29.4.2012 Laadukkaita ja vaikuttavia palveluita uusilla konsepteilla Valtakunnalliset linjaukset

2. 2 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Palvelujen kehitt�mist� linjaavat P��ministeri Vanhasen II hallituksen ohjelma Terveyden edist�misen politiikkaohjelma & Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko & seurantaraportti: Ik��ntymisraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehitt�misohjelma (KASTE) 2008-2011 Potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 MIELI 2009 �ty�ryhm�n ehdotukset Ik�neuvo �ty�ryhm�n ehdotukset (tulossa) Ks. my�s Valtioneuvoston periaatep��t�s Terveytt� edist�v�n liikunnan ja ravitsemuksen keitt�mislinjoista Ik��ntyneiden ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset Terveyden edist�misen laatusuositus N�k�kulma: STM:n ? prioriteettina pidett�v� asiakokonaisuus N�k�kulma: STM:n ? prioriteettina pidett�v� asiakokonaisuus

3. 3 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Konseptikehittelyss� otettava huomioon I STM:n vahvat perusviestit Sosiaali- ja terveydenhuolto yhten� kokonaisuutena Maantieteellisesti ja toiminnallisesti ehe�t kokonaisuudet Hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen rakenteiden vahvistaminen Palveluiden k�ytt�jien valinnanvapaus

4. 4 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Konseptikehittelyss� otettava huomioon II STM:ss� meneill��n olevat lains��d�nt�uudistukset Terveydenhuoltolaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon j�rjest�misest� Sosiaalihuollon lains��d�nn�n uudistaminen

5. 5 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

6. 6 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Ik�ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edist�miseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sek� palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kest�vyyteen kuin ik��ntyneiden m��r�n lis��ntyminen sin�ns�; ik��ntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsen�ist� suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteis�n ja yhteiskunnan j�senen�; on olemassa vahvaa tutkimusn�ytt�� ennalta ehk�isyn, riskien hallinnan, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Vaikka tietoisuus ik�ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen merkityksest� on kasvanut, on hyvinvoinnin ja terveyden edist�miseksi viel� paljon teht�v��. Hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen teema n�kyy lis��ntyv�ss� m��rin kuntien ik��ntymispoliittisissa strategioissa ja 2000-luvulla on Suomeen perustettu erilaisia ik��ntyv�lle v�est�lle suunnattuja neuvontapalveluja ja tehty ehk�isevi� kotik�yntej�. Toiminta ei kuitenkaan ole koko Suomea kattavaa, eiv�tk� hyvinvointia ja terveytt� edist�v�t palvelut ole kaikkien ulottuvilla. Kattavaa tietoa neuvontapalvelujen laajuudesta tai sis�ll�ist� ei ole k�ytett�viss� Hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen keskeisi� sis�lt�j� ovat onnistuvan ik��ntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edist�minen ja sairauksien ehk�isy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsen�isen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja yll�pit�vien liikuntamahdollisuuksien lis��minen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Tarvitaan neuvontakeskuksia ehk�isevi� kotik�yntej� kuntoutusta Ik�ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edist�miseen ja kuntoutukseen kannattaa panostaa, koska hyvinvointi ja terveys vaikuttavat ratkaisevammin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen sek� palvelujen kustannuksiin ja rahoituksen kest�vyyteen kuin ik��ntyneiden m��r�n lis��ntyminen sin�ns�; ik��ntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden koheneminen tukee itsen�ist� suoriutumista, kotona asumista ja mahdollisuuksia toimia aktiivisena yhteis�n ja yhteiskunnan j�senen�; on olemassa vahvaa tutkimusn�ytt�� ennalta ehk�isyn, riskien hallinnan, varhaisen puuttumisen ja kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Vaikka tietoisuus ik�ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen merkityksest� on kasvanut, on hyvinvoinnin ja terveyden edist�miseksi viel� paljon teht�v��. Hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen teema n�kyy lis��ntyv�ss� m��rin kuntien ik��ntymispoliittisissa strategioissa ja 2000-luvulla on Suomeen perustettu erilaisia ik��ntyv�lle v�est�lle suunnattuja neuvontapalveluja ja tehty ehk�isevi� kotik�yntej�. Toiminta ei kuitenkaan ole koko Suomea kattavaa, eiv�tk� hyvinvointia ja terveytt� edist�v�t palvelut ole kaikkien ulottuvilla. Kattavaa tietoa neuvontapalvelujen laajuudesta tai sis�ll�ist� ei ole k�ytett�viss� Hyvinvoinnin ja terveyden edist�misen keskeisi� sis�lt�j� ovat onnistuvan ik��ntymisen turvaaminen terveellisten elintapojen edist�minen ja sairauksien ehk�isy hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen itsen�isen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja yll�pit�vien liikuntamahdollisuuksien lis��minen varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin sairauksien tehokas hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus gerontologisen mukaan lukien geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen Tarvitaan neuvontakeskuksia ehk�isevi� kotik�yntej� kuntoutusta

7. 7 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

8. 8 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

9. 9 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kuntoutumista edist�v�� kotihoitoa  ennakoivaa oikein kohdennettua & ajoitettua hyvin koordinoitua turvallista monipuolista ymp�rivuorokautista Tulevaisuuden kotihoito ? tarjoaa ennakoivaa kotihoitoa, jolloin terveydentilan muutokset voidaan havaita & toimintakyvyn heikkenemiseen puuttua ajoissa), ik�ihmisten tarpeiden mukaista (perustuu kattavaan palvelutarpeen arviointiin) kotihoitoa riitt�v�ss� m��rin (kattavuuden nosto l�hemm�ksi tutkimusten osoittamaa tarvetta!), jotta kotona asuminen pidemp��n todella mahdollistuu (nykyj�rjestelm�n ongelmana se, ett� kotihoitoon p��st��n niin my�h�isess� vaiheessa, ett� kotona asumisen lis��misen mahdollisuuksia on en�� rajallisesti k�ytett�viss�) ? tarjoavat monipuolista, kattavaan palvelutarpeen arviointiin perustuvaa apua (kotihoidon sis�lt� on yksipuolistunut) huomioon ottaen asiakasrakenteen nykyist� paremmin: tavoitteena erityisesti dementiaoireisten ja mielenterveyden ongelmista k�rsivien henkil�iden kotona asumisen kehitt�minen ? tunnistavat ja tarjoavat tukea my�s psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella olevien tarpeiden, kuten masennus, turvattomuus, yksin�isyys, tukemiseen (nykyj�rjestelm� ei tunnista riitt�v�sti m��rin dementiaoireita eik� mielenterveyden ongelmia) ? tarjoavat tukea my�s arjen askareisiin ? tarjoaa KUNTOUTUSTA, jolloin havaittuun toimintakyvyn heikkenemiseen tarjotaan pikaisesti kuntoutusta (kuntoutuspalvelut kotiin ja avopalvelupainotteisesti); my�s tilanteissa, jolloin ik�ihminen on kotiutumassa sairaalasta ja tukee n�in kotona asumista monipuolisesti. Kuntoutuspalveluihin kuuluu sek� fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ulottuvuudet. ? jonka yhteydess� toimii �24/7 ��help desk� kotona asumisen tukipisteen� + palveluohjaaja Tulevaisuuden kotihoito ? tarjoaa ennakoivaa kotihoitoa, jolloin terveydentilan muutokset voidaan havaita & toimintakyvyn heikkenemiseen puuttua ajoissa), ik�ihmisten tarpeiden mukaista (perustuu kattavaan palvelutarpeen arviointiin) kotihoitoa riitt�v�ss� m��rin (kattavuuden nosto l�hemm�ksi tutkimusten osoittamaa tarvetta!), jotta kotona asuminen pidemp��n todella mahdollistuu (nykyj�rjestelm�n ongelmana se, ett� kotihoitoon p��st��n niin my�h�isess� vaiheessa, ett� kotona asumisen lis��misen mahdollisuuksia on en�� rajallisesti k�ytett�viss�) ? tarjoavat monipuolista, kattavaan palvelutarpeen arviointiin perustuvaa apua (kotihoidon sis�lt� on yksipuolistunut) huomioon ottaen asiakasrakenteen nykyist� paremmin: tavoitteena erityisesti dementiaoireisten ja mielenterveyden ongelmista k�rsivien henkil�iden kotona asumisen kehitt�minen ? tunnistavat ja tarjoavat tukea my�s psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella olevien tarpeiden, kuten masennus, turvattomuus, yksin�isyys, tukemiseen (nykyj�rjestelm� ei tunnista riitt�v�sti m��rin dementiaoireita eik� mielenterveyden ongelmia) ? tarjoavat tukea my�s arjen askareisiin ? tarjoaa KUNTOUTUSTA, jolloin havaittuun toimintakyvyn heikkenemiseen tarjotaan pikaisesti kuntoutusta (kuntoutuspalvelut kotiin ja avopalvelupainotteisesti); my�s tilanteissa, jolloin ik�ihminen on kotiutumassa sairaalasta ja tukee n�in kotona asumista monipuolisesti. Kuntoutuspalveluihin kuuluu sek� fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen ulottuvuudet. ? jonka yhteydess� toimii �24/7 ��help desk� kotona asumisen tukipisteen� + palveluohjaaja

10. 10 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

11. 11 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

12. 12 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

13. 13 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

14. 14 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Pitk�aikaishoidon & -hoivan uudelleen organisointi �Sellainen pitk�aikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastoilla, joka ei ole l��ketieteellisesti perusteltua, on korvattava muilla vaihtoehdoilla. T�ll�in terveyskeskusten vuodeosastot voivat keskitty� joustavasti ja nopeasti tarjolla olevaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen.� Case Lemp��l� Case Kotka & Kymenlaakson shp Case Lemp��l�: Osastolle on rakennettu kuntosali ja sit� k�ytet��n aktiivisesti. Yhteisty�t� sosiaalitoimen kanssa on merkitt�v�sti tiivistetty jatkohoidon onnistumiseksi. Muutoksen my�t� vuodeosaston kuormitusprosentti laski ja keskim��r�inen hoitoaika lyheni 31:st� 13:een vuorokauteen. Pitk�aikaishoidossa olevien 75 vuotta t�ytt�neiden lemp��l�isten osuus laski 10 prosentista 6 prosenttiin, vaikka samanaikaisesti ko. ik�luokka kasvoi. Kotipalvelun piiriin tulleiden asiakaskotitalouksien m��r� kaksinkertaistui. Tulosten saavuttaminen edellytti geriatrisen ja kuntoutusasiantuntemuksen lis��mist�, mutta my�s koko henkil�kunnan osaamisen kehitt�mist�. Case Lemp��l�: Osastolle on rakennettu kuntosali ja sit� k�ytet��n aktiivisesti. Yhteisty�t� sosiaalitoimen kanssa on merkitt�v�sti tiivistetty jatkohoidon onnistumiseksi. Muutoksen my�t� vuodeosaston kuormitusprosentti laski ja keskim��r�inen hoitoaika lyheni 31:st� 13:een vuorokauteen. Pitk�aikaishoidossa olevien 75 vuotta t�ytt�neiden lemp��l�isten osuus laski 10 prosentista 6 prosenttiin, vaikka samanaikaisesti ko. ik�luokka kasvoi. Kotipalvelun piiriin tulleiden asiakaskotitalouksien m��r� kaksinkertaistui. Tulosten saavuttaminen edellytti geriatrisen ja kuntoutusasiantuntemuksen lis��mist�, mutta my�s koko henkil�kunnan osaamisen kehitt�mist�.

15. 15 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Miten? Ehk�ist��n ennalta & puututaan varhain Varmistetaan henkil�st�n riitt�vyys ja osaaminen Luodaan ehe�t palvelukokonaisuudet ENNALTA EHK�ISY & VARHAINEN PUUTTUMINEN KANNATTAA AINA ? KASTE �OHJELMAN KESKEISI� VIESTEJ�ENNALTA EHK�ISY & VARHAINEN PUUTTUMINEN KANNATTAA AINA ? KASTE �OHJELMAN KESKEISI� VIESTEJ�

16. 16 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Uusien palvelukonseptien kehitt�minen Ty�kokous asiantuntijoille kev��ll� 2008 tavoitteena tuottaa sis�lt�� ja rakenteita koskevia ehdotuksia uusille palvelukonsepteille, joiden avulla voidaan turvata ik��ntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Ks. IK��NTYNEIDEN UUDET PALVELUKONSEPTIT / Sosiaali- ja terveysministeri�n selvityksi� 2008:47 THL: Ik�horisontti �hanke: http://www.stakes.fi/FI/Stakes/horisontaali/ikahorisontti/index.htm YM: Ik��ntyneiden v�limuotoisten asumisen ratkaisuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=100677&lan=fi Terveyskeskusten vuodeosastojen toiminnan kehitt�minen sis�ltyy my�s Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelmaan KASTE �ohjelman hankerahoituksen kautta tuetaan my�s konseptien kehittelyty�t�

17. 17 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto

18. 18 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Valtionavustusta my�nnetty seuraaville ik�ihmisten palveluiden kehitt�mist� sis�lt�ville hankkeille Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki (It�- & Keski-Suomen alue) Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palveluj�rjestelm� sosiaali- ja terveyspiiriss�, kuntaliitoksessa sek� yhteistoiminta-alueella (Etel�-Suomen alue) V�li-Suomen alueen IK�KASTE � �LDRE-KASTE

19. 19 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki �hanke 2008-2010 Tavoitteet Vanhusten asumisen uudet v�limuotoiset ratkaisut ik�ihmisten toimintakyky� tukevat vaihtoehtoiset asumisratkaisut Kotona asumisen varhainen tuki teknologia kumppanuus Vanhusten laitoshoidon minimointi Pysyv�n kehitt�mis- ja tutkimusrakenteen turvaaminen vanhusty�n kehitt�misyksikk�jen toiminnan jatkuvuus pysyv� kehitt�misrakenne Odotetut vaikutukset Vanhusten laitosasuminen terveyskeskusten vuodeosastoilla minimoitu V�limuotoisia uusia esteett�mi� asumisratkaisuja jalkautettu kuntiin Uusia innovatiivisia malleja vanhusten arjen tueksi & osallisuuden vahvistamiseksi luotu Hyvinvointiteknologiaa otettu k�ytt��n Vakiintunut tutkimus- & kehitt�misty�n rakenne alueelle luotu

20. 20 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palveluj�rjestelm� sosiaali- ja terveyspiiriss�, kuntaliitoksessa sek� yhteistoiminta-alueella KAAKON SOTE-INTO Osahankkeet Etel�-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin osahanke Uuden Kouvolan osahanke Etel�-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen osahanke Kuntien vanhus- ja vammaisty�n kehitt�minen sek� pysyvien kehitt�misrakenteiden muodostuminen (KUPERA)

21. 21 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto IK�KASTE � �LDRE-KASTE Koko hankkeen tavoitteet Palvelurakenteiden ja prosessien kehitt�minen Asiakasl�ht�isyys ja ik�ihmisten osallisuus Henkil�st�n osaamisen vahvistaminen ja henkil�st�n saatavuus Elinymp�rist�n kehitt�minen toimintakyky� ja hyvinvointia tukevaksi Pysyv� vanhustenhuollon kehitt�misty�n rakenne Osahankkeet Kanta-H�meen POLKKA Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkil�st� Kulttuurikaari P�ij�t-H�meen dementiahoidon kehitt�miskeskus Pohjalaismaakuntien vanhusty�n kehitt�miskeskus H�lsa och livskvalitet f�r �ldre i �sterbotten

22. 22 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Hyvien k�yt�nt�jen levitt�minen; seuraa Palveluinnovaatiohankkeen Innokyl�n etenemist� (http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/palveluinnovaatiohanke) Diffuusiosta implementointiin  Diffuusio = levi�minen - passiivista Disseminaatio = levitt�minen - aktiivisempaa Implementaatio = toimeenpano - ponnekasta

23. 23 29.4.2012 P�ivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Suosituksen m��r�llisten tavoitteiden saavuttamisen systemaattinen seuranta Ensimm�inen raportointi seurantaindikaattoreita hyv�ksi k�ytt�en kes�ll� 2009 jatkotoimet Huom! Valvonta on ik��ntyneiden palveluiden osalta vahvasti tehostumassa (Valvira,valvontasuunnitelma)