Verkostoituminen oppisopimuskoulutuksessa

1. Verkostoituminen oppisopimuskoulutuksessa Oppisopimuksen tulevaisuus -seminaariJärvenpää-talo28.10.2009KTT Mikko Luoma, JTO

2. Eli oppisopimustoiminnan tarkastelua johtamiskoulutuksen näkökulmasta Mikko Luoma, JTO 2009

3. JTO lyhyesti • Perustettu v. 1946 • Valtakunnallinen erikoisoppilaitos vuodesta 1996 • Osaamisalueet • Johtajuus • Strategia ja liikkeenjohto • Tuottavuus • PK-yritystoiminta • Lähes 30 000 osallistujaa vuosittain yli 2200:sta organisaatiosta (teollisuus, palvelut, julkinen sektori) • Liikevaihto yli 10 milj. € vuodessa • 100 hlöä työsuhteessa, näistä 60 kehittämisasiantuntijoita, lisäksi yli 200 verkostoasiantuntijaa eri osaamisalueilta • Viisi toimipistettä Suomessa (Kirkkonummi, Jyväskylä, Tampere, Vaasa, Oulu) • Erilaistavia tekijöitä: • Monipuolisuus • Henkilöstön ammattitaito • Oma tutkimus- ja julkaisutoiminta • Oppimismenetelmät • Käytännöllisyys Mikko Luoma, JTO 2009

4. Johtamisosaamisen ulottuvuudet • Johtajan yleissivistys, peruskoulutustaso • Johtajuuskäyttäytyminen, leadership • Johtamisfunktioiden osaaminen • Kyky kasvaa ja luoda uutta liiketoimintaa ++ + +/- - Suomalaisen johtamisosaamisen hyvyys tai huonous riippuu tarkastelunäkökulmasta! Mikko Luoma, JTO 2009

5. Johtamiskoulutuksen erityispiirteitä • Johtamista opitaan vasta ammatissa toimimisen kautta • Johtamiskoulutus on aina aikuiskoulutusta • Johtamiskoulutuksen käynnistäminen ei vaadi suuria aineellisia investointeja • Sen sijaan sitäkin enemmän henkisiä resursseja • Johtamiskoulutus edellyttää monimenetelmällisyyttä • Vaikuttavuus syntyy yhdistämällä eri metodeja (luennointi, prosessikonsultointi, coaching…) • Johtamisosaaminen on universaalia, vaikka sitä harjoitettaisiinkin alueellisesti • Johtamisteoria ei tunne alueellisia (eikä edes kansallisia) eroja • Johtamiskoulutuksella on aina seurausvaikutuksia • Hyvä johtaminen kertautuu organisaatiossa, samoin huono Mikko Luoma, JTO 2009

6. Faktoja johtamisosaamisen kehittämisestä • Suomalaiset työnantajat käyttävät vuosittain noin 100 milj. € johtamisen kehittämiseen, tämä on noin kymmenesosa kaikesta koulutuspanostuksesta • Johtavassa asemassa olevista henkilöistä noin 90 % on säännöllisten kehittämistoimenpiteiden piirissä (koko henkilöstöstä noin 50 %) • Järjestelmällinen panostaminen johtamisen kehittämiseen näyttää olevan yhteydessä organisaation pitkän aikavälin menestymiseen • Muutamilla kehittämismenetelmillä on erityisiä korrelaatioita taloudellisen menestymisen kanssa: • Ns. yksilöllisten menetelmien (coaching, mentorointi, työnohjaus) painottaminen on yhteydessä hyvään kannattavuuteen • Lyhytkestoisten koulutustilaisuuksien painottaminen on yhteydessä heikkoon kannattavuuteen • Pitkäkestoisten koulutusohjelmien painottaminen on yhteydessä korkeaan omavaraisuuteen • Johtamiskoulutukseen osallistuvat kokevat laajat opintokokonaisuudet (esim. tutkinto-ohjelmat) ja yksilölliset menetelmät (esim. coaching) vaikuttavimmiksi Mikko Luoma, JTO 2009

7. JTO:n tutkinto-ohjelmien osallistujat Vuosi 2009, oppisopimusrahoitteiset 137 299 18 97 160 37 187 6 153 59 91 142 2 5 101 82 14 125 57 470 Mikko Luoma, JTO 2009

8. ELINKEINOELÄMÄ • tavoitteena Suomen tulevan taloudellisen menestymisen varmistaminen • yhteiskunnan eri sektoreita yhdistävä, talous- ja johtamisnäkökulmaa • painottava oppimis- ja kehittämisprosessi • auttaa määrittelemään elinkeinoelämän tahtotilaa ja viemään sitä käytäntöön • talouselämän avainhenkilöiden ja heidän organisaatioidensa kautta • intressitahoina ministeriöt, keskusjärjestöt, Sitra, SY, Tekes… • metodeina tulevaisuuden simuloiminen, kv-skenaariot, toimialojen ja sektoreiden väliset projektit Aikajänne vuosikymmeniä Kehityspotentiaali lähtökohtana • ALUE/KLUSTERI • tavoitteena alueen elinvoimaisuuden turvaaminen ja kehityksen edistäminen • täyttää avoimen koulutustarjonnan ulkopuolelle jääviä erityisiä koulutustarpeita • saa aikaan alueen sisällä avainhenkilöiden keskinäistä verkottumista • ylläpitää terveitä ja monipuolisia taloudellisia ekosysteemejä • keinoina kohdennettu koulutustarjonta, projektit, verkostokehittäminen • toimijoina alueen täydennyskouluttajat, korkeakoulut, maakuntaliitot, kauppakamarit, kehitysyhtiöt … • YRITYS • tavoitteena yrityksen strategian toteuttaminen ja tulevaisuuden johtamishaasteisiin vastaaminen • keinoina yrityskohtaisen ja avoimen koulutustarjonnan suunnitelmallinen hyödyntäminen, tehtäväkierto, coaching jne. • vastuutahoina ylin johto, henkilöstöjohto • YKSILÖ • tavoitteena parempi suoriutuminen • johtamistehtävästä • keinoina avoin koulutustarjonta, itseopiskelu, • informaali oppiminen Koulutustarve lähtökohtana Aikajänne vuosia Johtamisosaamisen kehittämisen tasot

9. Oppisopimustoimen sidosryhmät Työnantajat Muut oppisopimus-toimijat Opiskelijat Oppi-sopimus-toimi Koulutuksen tarjoajat Opetushallinto Kunnat, kuntayhtymät Työ- ja elinkeino-hallinto Elinkeinoelämän järjestöt Mikko Luoma, JTO 2009

10. Oppisopimustoimen sidosryhmät Työnantajat Muut oppisopimus-toimijat Opiskelijat Oppi-sopimus-toimi Koulutuksen tarjoajat Opetushallinto Kunnat, kuntayhtymät Työ- ja elinkeino-hallinto Elinkeinoelämän järjestöt Mikko Luoma, JTO 2009

11. Oppisopimustoimen suhde kuntiin ja kuntayhtymiin • Kunta tai kuntayhtymä usein oppisopimustoimen kotiorganisaationa • Oleellisia kysymyksiä: • Mitä ”omistajaohjaus” tarkoittaa käytännössä? • Onko oppisopimustoimi • Keino viedä kunnallista tai alueellista kehittämis- ja osaamisstrategiaa tms. käytäntöön? • Keino hankkia omistajalle tuloja? • Kumpaakin tai jotain kokonaan muuta? • Alueen työpaikkojen vaikutuspiirit ja työssäkäyntialueet eivät kunnioita kuntien ja kuntayhtymien rajoja – tämän pitäisi pakottaa saman alueen oppisopimustoimistot kiinteään yhteistyöhön keskenään • Kunnan tai kuntayhtymän sisälläkin toimiessaan oppisopimuksen tulisi olla riittävän itsenäinen ja laaja-alainen alueen kokonaisedun palvelija; samalla se voi käytännön työelämätuntemuksensa avulla osallistua merkittävästi kunnallisten elinkeino- ja osaamisstrategioiden työstämiseen Mikko Luoma, JTO 2009

12. Oppisopimustoimen suhde koulutuksen tarjoajiin • Tietopuolinen koulutus ja arviointiprosessi ovat tutkintotavoitteisen koulutuksen välttämättömiä osatekijöitä • Koulutuksen tarjoajille (joukossa luvanvaraisia toimijoita ja muita) oppisopimusjärjestelmä on yksi markkina-alue • Ei-luvanvaraisten kouluttajien näkyvä mukanaolo tutkintoprosesseissa hämärtää kuvaa tutkinto- ja oppisopimusjärjestelmästä sekä työnantajien että opiskelijoiden suuntaan • Oppisopimustoimen mahdollinen riippuvuus (jopa alisteisuus!) paikalliseen koulutustahoon nähden tuottaa suuria ongelmia – suurin kärsijä ovat alueen työnantajat • Yksi oppisopimustoimen ammattitaidon osatekijä on hyvä tietoisuus tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista, niin oman alueen sisäisistä kuin muistakin; tärkeää on löytää se koulutustarjonnan yhdistelmä, joka parhaiten palvelee oman alueen työelämän tarpeita Mikko Luoma, JTO 2009

13. Oppisopimustoimen suhde omiin kollegoihin • Alueellisten oppisopimustoimistojen verkosto muodostaa kattavan ja alueelliset erityispiirteet tuntevan toimijaryhmän, jolla voisi olla selvästi nykyistä asemaansa vahvempi rooli erityisesti alue- ja valtakunnantasoisessa kehittämisessä • Tämä edellyttää: • Rajoiltaan joustavia alueellisia klustereita, joiden jäsenet kehittävät yhteisiä toimintamalleja ja voivat käyttää resurssejaan yksin tai yhdessä koko alueen eduksi • Tällaisilta klustereilta halua ja kykyä osallistua oman vaikutuspiirinsä elinkeino- ja osaamisstrategioiden kehittämiseen ja toimeenpanoon • Valtakunnan laajuista, yhtenäistä strategiaa rakentavaa ja toteuttavaa verkostoa, jolla on tiivis yhteys muihin valtakunnan tasoisiin kehittäjätahoihin • Nykyisin oppisopimustoimistojen toimintamallit poikkeavat toisistaan paljon; suurempi yhtenäisyys olisi kokonaisuudelle eduksi etenkin seuraavilla alueilla: • Laadunvalvonta ja vaikuttavuuden seuranta • Yhteinen brändi, joka asemoi oppisopimuksen sekä alueelliseksi että valtakunnalliseksi kehittäjäksi • Toimintamallien ja käsitteiden ”selkokielistäminen” erityisesti työnantajien suuntaan Mikko Luoma, JTO 2009

14. Eli yhteenvetona • Oppisopimusjärjestelmällä on merkittävä rooli suomalaisessa osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa • Tämä rooli ilmenee nykyisellään yksilö- ja yritys(työpaikka)tasolla, kehittämisen varaa olisi alue- ja valtakunnan tasoisessa toiminnassa • Oppisopimuskoulutuksen hyvä hoitaminen edellyttää toimivaa ja monipuolista yhteistyöverkostoa • Erityisesti oppisopimuksen suhde kuntaorganisaatioihin, koulutuksen tarjoajiin ja kollegaverkostoon vaatii kriittistä tarkastelua ja edelleen kehittämistä • Oppisopimustoimen alisteisuus yksittäisille oppilaitoksille aiheuttaa ongelmia koko järjestelmän toimivuudelle ja uskottavuudelle • Nykyistä vaikuttavamman kehittäjäroolin saavuttaminen edellyttää oppisopimustoimelta yhtenäistä verkosto-ohjausta ja sitoutumista yhteiseen strategiaan Mikko Luoma, JTO 2009