Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus – valmistelun periaatelinjaukset ja aikataulu Johtaja Marita Savola OPM Kohtaantoryhm

1. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus – valmistelun periaatelinjaukset ja aikatauluJohtaja Marita Savola OPMKohtaantoryhmä 12.5.2008

2. Hallituskauden keskeiset uudistukset Opetusministeriön hallinnonalalla • Yliopistouudistus ja uusi yliopistolaki • Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus • Rakenteellinen kehittäminen: korkeakoululaitoksen rake-suuntaviivat ja ammattiopistostrategia • Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008-2012 • Opetushenkilökunnan osaaminen ja täydennyskoulutus • PARAS-hanke ja VOS 2010 -uudistus • Opetushallituksen asema ja koulutustoimialan ohjaus Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen kannalta merkittäviä myös •  Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen •  Aluehallintouudistus •  Sosiaaliturvauudistus •  Kansallinen joustoturva •  Työelämän kohtaantotoimenpiteet • Maahanmuuttajien työllistyminen, koulutus ja integraatio • Ikääntymispolitiikan selvityshanke • Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

3. Työelämän/yhteiskunnan muutossuuntia • lähes miljoona henkilöä siirtyy eläkkeelle tai työelämän ulkopuolelle • pääosa teollisuudesta, palvelualoilta ja julkiselta sektorilta ml. hoitoala • ikäluokat pienevät, työurat pitenevät 40-45 vuoden mittaisiksi • työikäisen väestön ikärakenne muuttuu ja senioriväestön määrä ja osuus kasvavat • maahanmuuttajien määrä kasvussa, työmarkkinat kansainvälistyvät • teollisuuden työpaikoista ennen 2/3 suurissa yrityksissä, nyt pienissä ja keskisuurissa • pääosa uusista työpaikoista pk-sektorille, lyhyet ja vaihtuvat työsuhteet kasvussa • työuran aikana useita alan- ja ammatinvaihtoja, työnteko eläkeiän jälkeen kasvaa • julkisella sektorilla noin 30 % työvoimasta: tuottavuusvaatimukset, suuret muutokset • työttömyys laskussa, avoimien työpaikkojen määrä ja työllisyysaste nousussa • työvoimapula ja rekrytointiongelmat lisääntyvät, muutokset nopeutuvat

4. Hallitusohjelman mukaan • Toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonais-uudistus, jossa selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, tarjonta ja etuudet • Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus kattaa • ammatillisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen, korkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen • samoin oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentamisen korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen • Kokonaisuudistuksen taustalla pyrkimys toimivaan aikuiskoulutusjärjestelmään, jolla • vastataan työelämän ja aikuisväestön osaamistarpeisiin kattavasti ja joustavasti • vahvistetaan nykyisen aikuiskoulutustoiminnan kysyntälähtöisyyttä • lisätään työelämässä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista erityisesti muutostilanteissa • edistetään ammatillista liikkuvuutta • varmistetaan työvoiman saatavuutta ja luodaan edellytyksiä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen • tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen 

5. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva johtoryhmä • puheenjohtaja valtiosihteeri Heljä Misukka • varapuheenjohtaja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö Varsinaiset jäsenet: • johtaja Marita Savola, opetusministeriö • neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, työministeriö/TEM • neuvotteleva virkamies Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö • koulutusjohtaja Markku Koponen, Elinkeinoelämän keskusliitto • koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen, SAK • koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen, STTK • koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, Akava • johtaja Martti Pallari, Suomen Yrittäjät ry • henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen, KT • pysyvä asiantuntija suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, Opetushallitus • sihteerit opetusneuvos Mika Tammilehto ja erikoissuunnittelija Ville Heinonen, OPM sekä ylitarkastaja Markku Virtanen, TM/TEM Johtoryhmän tukena toimii keskeisiä toimijoita edustava yhteistyöryhmä

6. Syksyn 2007 aikana valmistelutyössä kartoitettu ja analysoitu • harjoitetun aikuiskoulutuspolitiikan tuloksia • nykyistä rahoitus- ja ohjausjärjestelmää • suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan vahvuuksia ja heikkouksia • aikuiskoulutukseen osallistumisen kehitystä ja jakautumista • muiden maiden aikuiskoulutusjärjestelmien toimivuutta ja kehityslinjoja  • aikuiskoulutuksen järjestäjien/toimijoiden näkemykset tukiryhmän kuuemistilaisuudessa Kevään 2008 aikana • kokonaisuudistuksen periaatelinjaukset sivpol-ministeriryhmässä 18.4.2008 ja hallituksen iltakoulussa 23.4.2008 -> jatkovalmistelun aikataulutus ja organisointi • kuusi valmisteluryhmää tekemään pohjavalmistelua: aluehallinto/linjapaperin kohta 2, rahoitus/4,7,8,12, tarjonta/9-10, maahanmuuttajat/17, kk-oppis/täydennyskoulutus/avoin/14-15 sekä etuudet ja tukimuodot/18-19; muutoin valmistelu johtoryhmän toimesta ja virkatyönä • johtoryhmän ensimmäisen raportti kesäkuussa 2008 • kevään aikana perustetaan akku-uudistukselle www-sivut, josta voi seurata valmistelutyön etenemistä Johtoryhmän toimiaika jatkuu 31.12.2010 saakka - osa tehtävistä suuritöisiä ja kytköksissä muiden uudistusten valmistelun etenemiseen • keskeisiä ehdotuksia syksyllä 2008 ja keväällä 2009 tavoitteena toimeenpano 2010 • johtoryhmä kokoaa ehdotuksiaan raporteiksi noin "lukukausittain" • toimikauden loppuosa suunnataan ehdotusten toimeenpanoa tukevaan valmisteluun ja seurantaan: johtoryhmän kokonaisuudistusta koskeva loppuraportti 31.12.2010 mennessä  

7. Valmistelutyön pääkysymyksiä • suomalaisella aikuiskoulutusjärjestelmällä monia vahvuuksia (osallistumisaste, monipuolisuus, kattavuus, julkisen rahoituksen taso ja työnantajan mittavat panostukset, asiakkaalle kohtuuhintainen tarjonta), mutta myös uudistustarpeita (monimutkaisuus, tukijärjestelmien viidakko, osallistumisen kasautuminen ja väestöryhmien väliset erot, työelämäyhteistyön vahvistamisen tarve ja työmarkkinoiden muutosten parempi huomioonottaminen) • omaehtoisen, työvoimapoliittisen ja henkilöstökoulutuksen 1980-luvulla muotoutunut kokonaisuus: tehtävien ja työnjaon uudistamistarpeet ja –vaihtoehdot selvitettävä ja linjattava • osallistumisen taso ja osallistumispohja: miten korkealle asetetaan vuotuinen osallistumistavoite (52->60?); miten varmistetaan nykyistä laajempi osallistumispohja sekä vanhojen ja uusien ns. aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuudet; miten tuetaan työn ja koulutuksen vuorottelua, elinikäistä oppimista sekä työelämässä tapahtuvaa ja informaalia oppimista; myös toimenpiteet aikuisopiskelun osuvuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseen välttämättömiä • rahoitus ja rahoituspohja: julkisen rahoituksen taso, jakautuminen ja kohdentaminen - työnantajan ja asiakkaan rahoitusvastuut • työnjako aikuiskoulutustoiminnan ohjauksessa ja rahoituksessa: ministeriöiden, aluehallinnon ja alueellisten yhteistyön sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen tehtävät sekä työelämän osallistuminen • asiakkaan ja hallinnon kannalta liian monimutkaisiksi kehittyneiden aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttäminen ja uudentyyppisten tukimuotojen (yksi joustava aikuiskoulutuksen tukimuoto, nykyistä laajempi työelämän koulutusrahasto, aikuisten opintoseteli tai opintotili, veromalli)  mahdollisuuksien selvittäminen   • muita erityiskysymyksiä: oppisopimuskoulutus, oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen sekä korkeakoulujen aikuiskoulutustehtävä ja rahoituspohja, maahanmuuttajat, aluehallinto

8. Korkeakoulujen aikuiskoulutusta koskevia kysymyksiä • korkeakoulujen vastuu aikuisten tutkinto-opiskelusta sekä korkeakoulutettujen osaamisen kehittämisestä ja uusintamisesta • aikuiskoulutustehtävän määrittely lainsäädännössä ja rahoitusjärjestelmässä  • aikuiskoulutus tavoite- ja tulosohjauksessa • aikuiskoulutus osana kolmatta tehtävää ja alueellisia tehtäviä • avoimen korkeakoulun kehittämispolitiikka ja rahoitus • yliopistokeskusten asema ja tehtävät aikuiskoulutuksen järjestäjinä • oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentaminen korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen • täydennyskoulutuksen rahoituspohja, organisaatiot ja alueellinen yhteistyö • uudistuvan työvoima- ja elinkeinopoliittisen koulutuksen rooli korkeakoulutasolla • korkeastikoulutetut maahanmuuttajat, maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen • tehtävät yhteiskunnan eheyden, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden edistämisessä • kansainvälistyvät koulutusmarkkinat ja koulutuksen myynti

9. A. AIKUISKOULUTUKSEN KOKONAISUUDISTUKSEN LÄHTÖKOHTIA • Aikuiskoulutus on keskeinen osa koulutusjärjestelmän eri sektoreiden ja elinikäisen oppimisen kokonaisuutta sekä koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa. Siksi tarvitaan vahvat ja selkeät puitteet työelämän muuttuviin osaamis- ja työvoimatarpeisiin nopeasti ja tehokkaasti vastaavan aikuiskoulutuksen järjestämiselle. • Tarjonnan lähtökohtana ovat työelämän ja yksilöiden tarpeet ja osaamispohja. Näiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutus- ja kehittämispalveluita tuottavilta koulutuksen järjestäjiltä, korkeakouluilta, työelämältä, opiskelijoilta sekä hallinnolta. Osaamispalvelut vastaavat tarpeisiin nopeasti ja joustavasti ja ne tukevat elinikäistä oppimista.

10. A. AIKUISKOULUTUKSEN KOKONAISUUDISTUKSEN LÄHTÖKOHTIA • Tiivis yhteistyö aluehallinnon viranomaisten, ammatillisen koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, oppilaitosten sekä työelämäosapuolten kesken luo vahvan perustan aikuiskoulutuksen uudistamiselle sekä kysyntälähtöisten ja alueellisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen koordinoidulle järjestämiselle. • Aikuiskoulutuksen rahoitus luo vahvan perustan korkeatasoisten koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottamiselle pitkäjänteisesti. Rahoitus kannustaa kysyntälähtöisyyteen, reagointiherkkyyteen sekä toiminnan tuloksellisuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Aikuiskoulutuksen rahoituspohja on riittävän laaja laajenevaan kysyntään vastaamiseksi. Tarvitaan julkisen sektorin, työnantajien sekä opiskelijoiden panostuksia koulutukseen. • Kysyntälähtöisen ja korkealaatuisen koulutustarjonnan perustan muodostavat vahvat ja asiantuntevat aikuiskoulutusorganisaatiot: koulutuksen järjestäjät, ammattikorkeakoulut, yliopistot sekä muut aikuiskoulutuspalveluita tuottavat toimijat.

11. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 1. OPM ja TEM kantavat jatkossakin yhdessä vastuuta työvoiman osaamisesta ja osaavan työvoiman riittävyydestä. Ministeriöiden strategista roolia, ohjausta ja tehtäviä tulee selkeyttää ja yhteistyötä vahvistaa siten, että ne muodostavat työelämän osaamis- ja työvoimatarpeisiin vastaamisen kannalta toimivan ja tehokkaan kokonaisuuden. - syvennetään ja konkteisoidaan: akku-johtoryhmän väliraportti kesäkuu 2008 2. AKKU-johtoryhmä tukee aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) väliraportissaan tekemää ehdotusta aluehallinnon kokoamiseksi elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen työvoima, elinkeino, osaaminen ja kulttuuri -yksikköön. Tämä luo edellytykset vahvistaa aikuiskoulutukseen liittyvää alueellista yhteistyötä ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja alueellisten sidosryhmien välillä. AKKU-johtoryhmä tekee ehdotukset aluehallintoviranomaisen aikuiskoulutukseen liittyvistä tehtävistä ja työnjaosta ALKU-hankkeen jatkovalmistelun aikatauluun sovitetusti. - pohjavalmistelua ns. aluehallintoiryhmässä -> akku-ehdotukset syksyllä 2008

12. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 7. Aikuiskoulutuksen rahoitus muodostuu jatkossakin ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen valtionosuus- tai muusta valtionrahoituksesta, kuntien rahoituksesta, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta, asiakkailta perittävistä maksuista sekä työnantajien panostuksista ja tuista. 8. AKKU-johtoryhmä tekee syksyn 2008 kuluessa ehdotukset, joilla valtion rahoitus saadaan tehokkaammin kannustamaan koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja aikuiskoulutuksen tuloksellisuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. 4. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, omaehtoinen koulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat nykyisen aikuiskoulutuksen kokonaisuuden. AKKU- johtoryhmä tekee ehdotukset, joilla aikuiskoulutuksen eri muotojen keskinäisiä suhteita, tehtäviä, tavoitteita, toimintamuotoja, kohderyhmiä sekä kohdentamisen ja rahoituksen periaatteita selkiytetään. 12. AKKU-johtoryhmä esittää, että julkisen sektorin ja työnantajan yhteiseen rahoitukseen ja resursointiin perustuvien koulutusmuotojen käyttöä laajennetaan ja monipuolistetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintakoulutus, oppisopimuskoulutus ja muut työelämäläheiset koulutusmuodot. Oppisopimuskoulutuksen laajentamista myös työvoima- ja elinkeinopoliittisen koulutuksen järjestämismuodoksi selvitetään osana hallinnonalojen tehtäviä sekä aikuiskoulutuksen rahoitusta ja ohjausta koskevaa kokonaisuutta. - linjausten 7/8/4/12 pohjavalmistelu ns. rahoitusryhmässä -> akku-ehdotukset syksy 2008

13. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 18. Aikuiskoulutuksen tukijärjestelmiä selkiytetään ja yksinkertaistetaan niin, että etuudet • kannustavat yksilöä kouluttautumaan aktiivisesti työmarkkina-asemasta riippumatta työuran eri vaiheissa ja elämäntilanteissa, • muodostavat helposti ymmärrettävän kokonaisuuden, • kattavat nykyistä tasavertaisemmin eri kohderyhmät sekä • joustavat erilaisten työ- ja elämäntilanteiden mukaan. AKKU-johtoryhmä tekee esityksen aikuiskoulutusetuuksien kehittämisestä Sosiaaliturvan uudistamiskomitealle syyskuun 2008 loppuun mennessä. - pohjavalmistelu ns. etuusryhmässä ->akku-ehdotukset syyskuu 2008

14. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 19. AKKU-johtoryhmä selvittää lisäksi erilaiset verotukselliset kannusteet, joilla toisaalta työnantajaa kannustetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja jotka toisaalta kannustavat työntekijöitä osaamisensa omaehtoiseen kehittämiseen. Lisäksi selvitetään työehtosopimuksiin liittyvät kannusteet sekä erilaisten koulutusseteli-, koulutustili- ja vakuutusmallien sekä työelämän koulutusrahastojen käyttömahdollisuudet. - pohjavalmistelu ns. etuusryhmässä -> akku-ehdotukset keväällä 2009

15. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 17. Maahanmuuttajien työllistymistä edistävää aikuiskoulutusta tehostetaan ja sen toimintakäytäntöjä yhtenäistetään. AKKU-johtoryhmä ehdottaa, että valmistellaan sisäasianministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön yhteistyönä suunnitelma kiireellisimmistä työperusteista maahanmuuttoa sekä maahanmuuttajien koulutukseen sijoittumista ja työllistymistä koskevista toimenpiteistä. Toimenpiteet kattavat ainakin työvoimatarpeeseen vastaavan maahanmuuton tukemista, aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnustamisen tehostaminen, maahanmuuttajille soveltuvien koulutusmallien, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, tehostettua kielenopetusta sekä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien relevanttia työhönsijoittumista parantavia ratkaisuja sekä työnantajille, erityisesti pk-sektorille suunnattavia työperäistä maahanmuuttoa tukevia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. - akku organisoi/koordinoi pohjavalmistelun SM/TEM/OPM/STM-yhteistyönä/valmisetluryhmän asettaminen ao. min-ryhmässä 9.4.08

16. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 16. AKKU-johtoryhmä tekee korkeasti koulutettujen aikuiskoulutukseen sekä sen rahoituspohjaan liittyvät mahdolliset ehdotukset uuteen yliopistolakiin kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Osana VOS 2010 -uudistuksen valmistelua selvitetään ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusvoimavarat. - akku-ehdotukset kesäkuussa 2008 14. Yrityksissä ja julkisella sektorilla toimiville korkeakoulutetuille kehitetään vaihtoehdoksi oppisopimustyyppistä koulutusta. AKKU-johtoryhmä esittää, että OPM asettaa työryhmän valmistelemaan esityksen oppisopimustyyppisen koulutuksen käytöstä korkeakoulujen täydennyskoulutuksessa. Työryhmän esitykset tammikuun 2009 loppuun mennessä. - kohdat 14-15: asetettavan työryhmän esitykset tammikuussa -> akku-ehdotukset helmikuussa 2009

17. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 15. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut huolehtivat  korkeakoulutettujen kattavista täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuskysyntään vastataan pääosin ammatillisina erikoistumisopintoina ja täydennyskoulutusohjelmina järjestettävällä koulutuksella. Myös näyttötutkintojärjestelmää voidaan hyödyntää lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutusta kehitetään niin, että se tarjoaa riittävästi myös työikäisen aikuisväestön tarpeisiin vastaavia ja työn ohella tapahtuvaan opiskeluun soveltuvia koulutusmahdollisuuksia.  Avoimen ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjontaa monipuolistetaan niin, että se vastaa nykyistä paremmin työelämän ja työikäisen aikuisväestön korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen kysyntään.  - kohdat 14-15: asetettavan työryhmän esitykset tammikuussa -> akku-ehdotukset helmikuussa 2009

18. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 9. Aikuiskoulutuksessa kohdennettujen ja räätälöityjen koulutuspalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. AKKU-johtoryhmä tekee kevään 2009 aikana ehdotuksia siitä, miten pk-yritysten henkilöstön, aliedustettujen ryhmien, puutteellisen tai vanhentuneen koulutuspohjan omaavien, maatalousyrittäjien sekä vaihtuvissa tai lyhytkestoisissa työsuhteissa toimivien koulutusmahdollisuuksia voidaan parantaa. 10. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen tutkintojärjestelmiä sekä muuta lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa kehitetään niin, että ne vastaavat joustavasti ja tehokkaasti työelämän ja aikuisväestön tarpeisiin sekä tukevat elinikäistä oppimista samoin kuin työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä työn ja koulutuksen joustavaa vuorottelua. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen eri muodot kytketään erikseen valmisteltavaan tutkintojen viitekehykseen. Aikaisemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä tulee kehittää edelleen ja ottaa se huomioon kansallisen viitekehyksen laatimisessa. - linjausten 9-10 pohjavalmistelu ns. tarjontaryhmässä -> akku-ehdotukset kevät 2009

19. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 5. Osana ammattiopistostrategian mukaista ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista ja korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä vahvistetaan ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen järjestäjien työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa ja t&k-toimintaa alueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämis- ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Aikuiskoulutuksen järjestäjien monipuolinen rakenne sekä erilaiset ylläpitäjämallit ja koulutuksen hyvä saavutettavuus varmistetaan. - akku-ehdotusten pohjavalmistelu virkatyönä/meneillään olevan kehittämistyön tuloksia hyödyntämällä

20. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 6. Aikuiskoulutuksen laadunvarmistusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla ottamallaaikuiskoulutuksen erityispiirteet vahvemmin huomioon korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten laadunvarmistuksessa, kehittämällä tutkintojärjestelmiä sekä ottamalla toiminnan tuloksellisuus ja laatu vahvemmin huomioon rahoituksessa. Erityistä huomiota kiinnitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatuun yhdessä työelämän kanssa sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintamenettelyn laadunvarmistukseen. - akku-ehdotusten pohjavalmistelu virkatyönä/kehittämistyön tuloksia hyödyntämällä

21. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 11. Ammatillisen aikuiskoulutuksen näyttötutkintojärjestelmää kehitetään Koulutuksen arviointineuvoston toteuttaman arvioinnin suositusten sekä asemointityöryhmän linjausten pohjalta siten, että tutkintojen suorittamisastetta nostetaan ja tutkintojen tuottamaa jatko-opintokelpoisuutta selkeytetään. Tutkintotoimikuntien työtä kehitetään ja niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan, siten että se vastaa laajentuvan näyttötutkintojärjestelmän edellytyksiä. Näyttötutkintojärjestelmän rahoitusta uudistetaan siten, että se kannustaa kysyntälähtöiseen toimintatapaan ja edistää tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamista. - akku-ehdotukset meneillään olevan/käynnistyvän (OPM/OPH) kolmikantaisen kehittämistyön pohjalta

22. B. KOKONAISUUDISTUKSEN TOIMEENPANON LINJAUKSET JA AIKATAULU 13. Oppisopimuskoulutusta kysyntälähtöisenä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämismuotona kehitetään siten, että koulutuksen joustavuus, vaikuttavuus ja työelämälähtöisyys lisääntyvät, laatu paranee ja koulutusta voidaan kohdentaa paremmin työvoimakapeikkoihin. - akku-kanananotot virkatyönä tapahtuvan (OPM/TEM) valmistelun pohjalta