Kokemuksia sisäilmaongelmaisen koulun korjaamisesta

1. Kokemuksia sisäilmaongelmaisen koulun korjaamisesta Koulutuspäivä Haapavesi 18.02.2014 Tekninen johtaja Jouni Hautala

2. Kohteen perustiedot • Betonirunkoinen tiiliverhoiltu rakennus • Pinta-ala useiden eri laajennusten jälkeen n.7500m2 • Rakennettu useiden eri vuosikymmenien aikana • Eri aikoina tehdyt laajennukset toteutettu samanlaisella arkkitehtuurilla • Rakennetekniikka ja materiaalit muuttuneet jonkin verran vuosikymmenien aikana

3. Käyttäjätiedot • Yläkoulu vuosiluokat 7 - 9 • Oppilaita hieman alle 500 • Henkilökuntaa koulun puolella n. 50 henkilöä • Lisäksi ruoka- ja puhdistuspalvelun työntekijöitä n. 20 henkilöä

4. Koulun rakentaminen • Alkuperäinen osa (opetustiloja, voimistelusali) rakennettu 1959 • Talotekniikan osalta vaatimaton • Ilmanvaihto painovoimainen • Osaksi koneellinen poisto • Vesikiertoinen keskuslämmitys • Energian lähteenä hake

5. 1. Laajennus • 1. laajennus (keittiö, ruokala, opetustiloja) rakennettu 1962 • Talotekniikka edelleen lähes samalla tasolla • Puukattilat muutettu öljylämmitykselle

6. 2. Laajennus • 2. laajennus (D-osa 2.krs lukion opetustiloja) rakennettu 1970 • Ei muutoksia talotekniikassa

7. 3. Laajennus • 3. laajennus (auditorio, opetustiloja, hallintotiloja rakennettu 1979 • Liikuntatilaan koneellinen tuloilma • Liitetty kaukolämpöön • Keittiön ilmanvaihtosaneeraus 1984

8. 4. Laajennus ja saneeraus • 4. laajennus ja saneeraus(tekninen-, tekstiilityö, kotitaloustilat) toteutettu 1992 • Laajennuksen lisäksi ensimmäinen kokonaisvaltainen saneeraus • Rakennustekniikan osalta lähinnä pintarakenteiden uusimista • Talotekniikassa oleellinen muutos ilmanvaihdon osalta, rakennus varustetaan tulo- ja poistoilma koneilla

9. Koulun rakentamisvuodet

10. Sisäilmaongelman kehittyminen • Ensimmäisiä dokumentteja sisäilmasta/raken-nuksesta johtuvista oireiluista 90-luvun lopulta • Sisäilmanäytteitä vuoden 1999 lopulla ja vuoden 2001 alkupuolella • Ensimmäisiä tutkimuksia tehty lähinnä ongelmalliseksi koetuissa tiloissa (vuoden 1979 laajennus ja talouskellari vuodelta 1962) • Löytyy kosteusvaurioita tutkimuksissa • Kuntoarvio koko kiinteistöstä valmistuu lokakuussa 2001

11. Korjaustoimet kesällä 2001 • Reagoidaan nopeasti valtuusto myöntää lisämäärärahan • Kesällä 2001 korjaustoimet kohdistettu havaittuihin ongelmakohtiin • Vuoden 1979 laajennusosan ulkoseinien rakenteiden uusiminen • Talouskellari vuodelta 1962 salaojitus ja sokkelin vesieristys • Ei vielä rakenteiden tiivistämisiä

12. Vuodet 2002 - 2009 • Ongelmia koetaan sisäilman suhteen • Suoritetaan useita sisäilmatutkimuksia • Tutkijan arvion mukaan vuosina 1998-2011 sisäilmanäytteitä otettu >100kpl • Sisäilmatutkimusten perusteella ei pitäisi olla ongelmia • Rakennusteknisiä korjaustarpeita kuitenkin löytyy

13. Korjaustoimet 2009 • Vuoden 2008 aikana päätetään suorittaa korjauksia tiedettyihin ongelmakohtiin • Osittainen saneeraus (vesikattojen uusimista, ulkoseinien rakenteiden uusimista, ulkovaipan tiivistämistä) • Vesikaton uusimisen yhteydessä tapahtuva vesivahinko aiheuttaa ongelmia • Otsonoidaan vaurioituneita tiloja • Kokeillaan ilman puhdistuslaitteita heikoin tuloksin

14. Vuoden 2010 kuntotutkimus • Päädytään tarkempiin kuntotutkimuksiin • Aistinvarainen havainnointi • Kosteusmittaukset • Käyttäjähaastattelut ja –kyselyt • Kuitututkimuksia ilmanvaihdosta • Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet • Rakenneavaukset kohdistettu käyttäjäkyselyjen perusteella

15. Tutkimuksen havaintoja • Havaittu mikrobivaurioihin viittaavia hajuja • Runsaasti ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan • Hajut yleensä ilmenevät ilmavuotojen yhteydessä • Kellaritilojen lattioissa kohonneita kosteusarvoja • 1.krs lattioissa ei merkittävästi kohonneita kosteusarvoja

16. Lisää havaintoja • Kuitunäytteissä runsaasti pölyä sekä mineraalivilla kuituja • Rakenteista löytyy myös mikrobivaurioita • Havainto tutkimuksen sisällöstä: On tutkittu rakenteita ja erilaisia pitoisuuksia, ei kuitenkaan kokonaisuutta esim. ilmanvaihdon toimivuus

17. Syitä havaituille ongelmille • Mikrobien esiintyminen kyseisen ikäisissä rakennuksissa varsin yleistä • Rakenteiden kosteus osaltaan aiheuttaa mikrobivaurion syntymisen • Rakenteiden heikko kosteustekninen toimivuus • Voimakas ulkopuolinen kosteusrasitus

18. Syitä havaituille ongelmille • Kosteusteknisesti herkät rakennusmateriaalit • Rakennuksen ikääntyminen ja kova käyttöaste • Kunnossapidon ja huollon puutteet • Ilmanvaihdon hallinnan tärkeyttä ei ole tiedostettu • Rakenteiden kerrostuminen pitkän ajan kuluessa • Vanhojen rakenteiden ominaishajut

19. Peruskorjaus prosessi liikkeelle kaupungin toimielimissä • Kaupunginhallitus pyytää sivistyslautakunnan aloitteesta selvityksen koulun tilanteesta tekniseltä lautakunnalta syksyllä 2010 • Tekninen lautakunta päättää käynnistää toimenpiteet välittömästi ja asettaa suunnittelutyöryhmän asian valmisteluun • Tehdään lisää tutkimuksia, jotka valmistuvat marraskuun 2010 lopulla

20. Vanhempain yhdistys aktivoituu • Mielenosoitus syksyllä 2010 uuden koulun puolesta • Tutkimukset ei vielä tässä vaiheessa valmiina • Myös vanhempainyhdistys ilmaisee halunsa teettää omia toksisuus tutkimuksia omalla kustannuksellaan • Lupaa omiin tutkimuksiin ei anneta, toksisuus mittauksille ei selkeitä terveysperustaisia raja-arvoja • Myös eri toimijoiden roolit pidettävä selkeinä • Tilojen omistaja vastaa tutkimuksista ja koordinoi niitä

21. Osapuolet ja tiedottaminen • Koulun henkilökunta • Lapset ja lasten vanhemmat • Kaupungin viranhaltijat • Kaupungin päättäjät • Viranomaiset • Tiedotusvälineet • Muu yleisö • Kohde herättää mielenkiintoa • Koskettaa suurta osaa kaupunkilaisista • Tekninen lautakunta antaa lehdistötiedotteet lokakuussa ja marraskuussa asioiden etenemisestä

22. Prosessi jatkuu • Työterveyslaitoksen taholta informaatiota henkilökunnalle sisäilmaongelmista yleensä • Terveysviranomaiset toteavat helmikuussa 2011 ettei tiloja voi pitää turvallisena- ja terveellisenä työskentely-ympäristönä • Sisäilmatutkimustulokset osin ristiriitaisia • Osa koulun toiminnoista siirretty jo väliaikaistiloihin • Tiloja ei kuitenkaan ole asetettu käyttökieltoon • Suunnittelutyöryhmä valmistellut vaihtoehdot korjaustoimenpiteiksi

23. Korjausvaihtoehdot • Kuntoarvion mukainen tiivistyskorjaus (säilytetään nykyinen taso) • Kuntoarvion mukainen 10 vuoden tähtäimen korjausarvio (säilytetään nykyinen taso) • Kuntoarviota perusteellisempi/laajempi koko koulua koskeva peruskorjaus (parannetaan nykyistä tasoa) • Osittain uusi koulurakennus

24. Korjausvaihtoehdot jatkoa • Kokonaan uusi koulurakennus • Kustannusarvioiden hintahaarukka eri vaihtoehdoilla 0,9 – 18,3 milj. euroa

25. Päätöksen teko • Tekninen lautakunta esittää korjausvaihtoehdoksi kuntoarviota perusteellisemman koko koulua koskevan peruskorjauksen helmikuussa 2011 • Kaupunginhallitus hyväksyy lautakunnan esityksen ja esittää sitä edelleen valtuustolle • Päätöksentekoprosessin aikana hanketta esitellään eri sidosryhmille useissa eri tilaisuuksissa

26. Päätöksen teko jatkuu… • Peruskorjaushanke herättää epäilyksiä sidosryhmissä • Vahvoja vaatimuksia kokonaan uuden koulun rakentamisen puolesta • Halutaan uutta ei haluta uskoa korjaus vaihtoehdon onnistumiseen • Valtuusto hyväksyy äänestyksen jälkeen hallituksen esityksen koulun korjaamiseksi 17.3.2011 • Päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen

27. Päätöksen teko jatkuu… • Kesäkuussa saapuu kuntalaisaloite asian käsittelemiseksi valtuustossa uudelleen • Valtuusto käsittelee kuntalaisaloitteen 14.6.2011 • Päätös koulun korjaamisesta säilyy • Usein kunnallista päätöksentekoa moititaan hitaaksi ja byrokraattiseksi • Tässä tapauksessa koettiin liian nopeaksi • Aika tutkimusten käynnistämisestä viimeiseen päätökseen noin vuosi

28. Ponsiesitykset • Viimeisen käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi kaksi ponsiesitystä • Suunnittelulle ja käyttäjien kuulemiselle varataan riittävästi aikaa. Rakentamisaikataulua jatketaan niin pitkästi, että kaikki käyttäjät tulevat kuulluksi ja että suunnittelulla on aikaa reagoida käyttäjien toiveisiin tarpeellisilta osin. • Korjaustoimenpiteiden aikana koulun toiminta turvataan riittävillä tiloilla siten, että koulun toiminta ei häiriinny.

29. Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus • Kaupunginhallitus valitsee rakennustoimikunnan • Toimikuntaan laaja edustus • Hanke päätetään toteuttaa projektin johtourakkana • Rakennustoimikunnalla tärkeä rooli projektin ohjauksessa • Kaupunginjohtaja • Tekninen johtaja • Kiinteistöpäällikkö • Sivistystoimenjohtaja • Koulun rehtori • Toimielinten edustajat • Henkilökunnan edustus • Oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston edustajat

30. Korjausvaihe • Valitaan suunnittelijat, urakoitsijat sekä projektinjohtokonsultti • Lisäksi tilataan rakennusfysikaalinen suunnitelmatarkastus ja korjaustyönaikainen konsultointi • Kokonaisuuden toteutus jaetaan neljään osaan • Alustava aikataulu, valmistuminen vuoden 2012 loppuun mennessä

31. Korjauksen pääperiaatteet • Salaojitus ja sadevesiviemäröinti • Perusmuurien vesieristykset • Kaikki pintarakenteet uusitaan • Kaikki pinnat puhdistetaan ja desinfioidaan • Rakennuksen vaippa tiivistetään siten ettei jää ilmavuotoja rakenteisiin • Talotekniikan ja rakenteiden uusiminen tarpeellisilta osin • Ylimääräisen orgaanisen aineksen poisto • Piha-alueiden kunnostus

32. Töiden aloitus • Aloitus vanhimmalta (B) osalta suunnittelulla ja purkutöillä loppukesällä 2011 • Rakenteiden avaamisella lisäinformaatiota suunnittelua varten • Saadaan myös selvitettyä erityisesti perustus- ja alapohjarakenteiden kunto • Vielä mahdollisuus tarkistaa tehtyjä päätöksiä

33. Lisätilojen tarpeet • Koulun tilan tarpeiden kartoituksen jälkeen hankkeeseen mukaan myös opetustilojen laajennus • Lisäksi samanaikaisesti käynnissä olleen keittiöverkkoselvityksen pohjalta päätös siirtymisestä keskuskeittiö malliin • Aiheuttaa laajennustarpeen myös keittiön osalta

34. Rakentamisen eteneminen • B-osa otetaan käyttöön maaliskuussa 2012 • Ennen käyttöön ottoa pidetään tiedotustilaisuus henkilökunnalle jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä tiloille on tehty • Maaliskuussa myös lehdistötilaisuus • Todetaan tarve tiedottamisen lisäämiselle henkilökunnan suuntaan myös remontin aikana

35. Haasteita toteutuksessa • Työmaa ja koulu samassa pihapiirissä • Suunnittelun, käyttäjien tarpeiden ja töiden yhteensovittaminen • Resurssointi, valvonta • Hankintojen kilpailutus ja aikataulutus • Puhtauden hallinta, ei määrittelyä P1 puhtausluokan kohteeksi • Asenteet työmaalla • Tiedottaminen • Tulipalo työmaalla

36. Korjaus jatkuu • C-osan tilat tyhjäksi siten että työt käyntiin heti B-osan valmistuttua • A-osan työt käyntiin koulun loputtua keväällä 2012 • C-osa valmistuu ja otetaan käyttöön joulukuussa 2012 • D-osa ja keittiö siirtyvät väliaikaisiin tiloihin joulukuussa 2012

37. Korjaus valmistuu • D-osan purkutyöt ja keittiön laajennus alkaa joulukuussa 2012 • A-osa (teknisen-, tekstiilityön, kotitalouden tilat käyttöön helmikuussa 2013 • Keittiön laajennus ja D-osa valmistuvat juuri ennen koulun alkua syksyllä 2013 • Julkisivun ja piha-alueiden kunnostus valmistuu myös ennen koulun alkua

38. Puoli vuotta valmistumisen jälkeen • Asennoidumme olevamme vielä käyttöönottovaiheessa • Talotekninen kokonaistarkastelu • Käyttöönottojen jälkeen tiloissa tehty tehostettua siivousta • Myös ilmanvaihto tehostettua käyttöönottojen jälkeen • Pääsääntöisesti koetaan että korjaustoimenpiteet ovat onnistuneet

39. Korjauksen jälkeen jatkoa • Koulu nostettu myös opetusvälineiden osalta nykypäivän vaatimusten mukaiselle tasolle • Kaikki eivät vieläkään ole hyväksyneet tehtyä ratkaisua korjaus/uuden rakentaminen • Koulun käyttäjissä kaiken kaikkiaan puolenkymmentä, jotka kokevat tiloissa jonkinasteisia ongelmia • Yhden oppilaan vanhemmat olleet yhteydessä kouluun koettujen sisäilmaongelmien takia

40. Korjauksen jälkeen jatkoa • Keskuskeittiön osalta tehtyjä ratkaisuja pidetään onnistuneina, niin toiminnallisesti kuin korjaustenkin osalta • Rakennuksen vaipan tiivistys on onnistunut näkyy haasteena ilmanvaihdon säätämisen suhteen • Nyt ollaan kuitenkin puhtaan ilman kanssa tekemisissä • Tiiviimpi kuin moni ”uusi”

41. Korjauksen jälkeen jatkoa • Kolmen/viidentoista vuoden ”poikkeustila” vaatinut paljon kaikilta sidosryhmiltä • Väsymys iskee tilanteen normalisoiduttua • Väsymyksestä toipuminen vaatii aikaa • Kokonaisuuden onnistumista arvioitava vielä kun saadaan käyttökokemuksia hieman pidemmältä ajanjaksolta

42. Jatkotoimenpiteet • Taloteknisessä kokonaistarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaaminen • Käyttäjäkyselyt työterveyshuollon taholta • Kiinteistönhoidon mitoituksen tarkistus • Panostettava riittävästi saavutetun tason ylläpitämiseksi (kiinteistönhoito ja kunnossapito) • Kiinteistönhoidon ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen

43. Jatkotoimenpiteet jatkuu • ”Takuutarkastukset” • Ilmanvaihdon toiminnan hallinta • Oikea-aikainen reagointi käyttäjiltä saatuun palautteeseen • Riittävä tiedottaminen

44. Talouteen vaikuttavia seikkoja • Korjausvaihtoehdon valinta • Suunnittelun ohjauksella suuri merkitys • Pyrittävä optimoimaan kustannustehokkaita ratkaisuja ottamalla kuitenkin huomioon käytettävyys ja käyttöikä • Remontin aikana pystyttävä myös tekemään kustannuksia lisääviä päätöksiä, jotta haluttu tavoitetila saavutetaan • Sopivia hankintakokonaisuuksia

45. Johtopäätöksiä yleensä • Sisäilmaongelmat uusi asia vielä 90-luvulla • Ei osaamista käsitellä ongelmia • Koneellisen tulo- ja poistoilman hallinnan tärkeyttä ei ole tiedostettu riittävästi • Kiinteistöjen kunnossapito ei ole ollut riittävällä tasolla • Näkyy myös valtakunnan tasolla korjausvelan suurena määränä julkisella sektorilla

46. Johtopäätöksiä jatkoa • Koettujen ongelmien poistamisen pitkittyminen aiheuttaa luottamuspulan sidosryhmien ja tiloista vastaavien välille • Kun syntyy vastakkainasettelu juututaan asemiin • Tietoon ja harkintaan perustuva päätöksenteko vaikeutuu • Vaatii päättäjiltä vastuullista päätöksen tekoa

47. Johtopäätöksiä jatkoa • Ei voi yleistää korjaaminen / uudenrakentaminen sisäilmaongelmien ratkaisuna • Rakennus tutkittava aina yksilönä • Kokonaisvaltainen peruskorjaus edullisempi kuin uuden rakentaminen • Pystytty hyödyntämään myös aiemmin suoritetut korjaustoimenpiteet, jotka eivät yksistään kuitenkaan ole olleet riittäviä

48. Johtopäätöksiä jatkoa • Tämän kokoisessa hankkeessa tuskin koskaan päästään täydelliseen oireettomuuteen tilojen käyttäjien osalta • Joukossa aina altistuneita, jotka reagoivat muita herkemmin mahdollisiin sisäilman epäpuhtauksiin • Henkilölle, joka kokee oireita ongelma aina todellinen. Syyt pyrittävä selvittämään

49. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä • Rakennus ja sen rakenteet vain yksi tekijä sisäilman laadussa • Tutkittava aina kokonaisuus • Mietittävä tutkimusten menetelmät ja laajuus tapauskohtaisesti • Tutkimusten tulokset ”avattava” selkokielelle • Kriittinen arviointi Siitepöly Eläinhilse Homeitiöt Ilman kosteus Ilman lämpötila Huono valaistus Materiaalien erittämät kaasut Hajusteet Hiilidioksidi Tupakansavu Otsoni Radon Pienhiukkaset (Tiede 1/2014)

50. Tiedottaminen • Tiedottaminen tärkeää, aina parantamisen varaa • Riittävän laajaa ja oikea-aikaista • Ei pelkästään teknisiä asioita mitä on tehty tai mitä aiotaan tehdä • Tiedon lisääminen sisäilma-asioista kokonaisuutena tärkeää • Sisäilma-asioista löytyy tietoa mm. www.sisailmayhdistys.fi