TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ SEKÄ ALUEKEHITYS Mauri Panhelainen Tampere 9.11.2005

1. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ SEKÄ ALUEKEHITYS Mauri Panhelainen Tampere 9.11.2005

2. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ SEKÄ ALUEKEHITYS Mauri Panhelainen SISÄLTÖ • MITEN JAMK HAHMOTTAA ALUEKEHITYSTEHTÄVÄÄNSÄ T&K:N KAUTTA • MITEN OECD TUTKII KORKEAKOULUJEN VAIKUTUSTA ALUEESEEN • JOITAKIN KORKEAKOULUPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

3. TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖ SEKÄ ALUEKEHITYS Mauri Panhelainen

4. JAMKin NYKYINEN strategiakartta 26.3.2003 Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja vaikuttava työelämäyhteistyö Toiminta-ympäristön näkökulma JAMKin koulutuksen työelämä-vastaavuus Kattavat ja monipuoliset elinikäisen oppimisen mahdollistavatoppimisympäristöt Työelämän, erityisesti PK -yritysten kansainvälistyminen Laadukkaat yhteistyöverkostot ja asiakkuuden hallintajärjestelmät T&K-projektien laatu, vaikuttavuus ja kattavuus Sisäisten prosessien näkökulma Kansainvälisesti kilpailukykyiset koulutusprosessit Konsernin strategisia muutoksia tukevat tukiprosessit Alueellisen vaikuttavuuden varmistavat T&K-prosessit Kansainvälisyyden integroiminen kaikkeen toimintaan Strategisen johtamisosaamisen vahvistaminen JAMKin verkostoituneiden osaamiskeskittymien synnyttäminen ja vahvistaminen Työyhteisön oppimisen ja kasvun näkökulma Kansainväliset kriteerit täyttävä koulutuksen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitaito Uuden osaamisen ja uusien innovaatioiden synnyttäminen työelämässä Konsernin, yksiköiden ja tukitoimintojen ydinosaamisten hallinta ja vahvistaminen Resurssien hallinnan näkökulma Resursseja hankitaan ja suunnataan riittävästi laadun kehittämiseen, kv -strategian toteuttamiseen ja strategisen valmiuden kehittämiseen Hankerahoitusta suunnataan hankkeisiin, jotka tukevat JAMKin osaamiskeskittymien kehittymistä ja alueellista vaikuttavuutta. Strategisen muutoksen teemat Koulutuksen laatu Strategisen osaamisenjohtaminen Kansain- välistyminen T&K vaikuttavuus

5. Aluekehitystyötä arvioivat BSC mittarit Toimintaympäristön näkökulma • T3M1 Keskisuomalaisten työelämäorganisaatioiden ja JAMKin yhteisten kv-hankkeiden lukumäärä • T3M2 JAMKin välittämien ulkomaalaisten harjoittelijoiden määrä Keski-Suomen maakunnan alueella toimiviin yrityksiin • T4M1 Verkostoanalyysi (kansainväliset, kansalliset ja alueelliset verkostot ja niiden kattavuus) • T5M1 Arvio projektitoiminnan laadusta ja kattavuudesta (strateginen, toimiala- ja alueellinen kattavuus) • T5M2 Projektitoiminnan vaikuttavuusanalyysi (ulkoinen arviointi)

6. Aluekehitystyötä arvioivat BSC mittarit Sisäisten prosessien näkökulma • T4M1 T&K-työn tukipalveluiden vuosiraportti hankeprosessien toimivuudesta ja alueellisuudesta Työyhteisön oppimisen ja kasvun näkökulma • T4M1 Yksikön toiminta osaamiskeskittymien kehittämiseksi (uusi mittari;itsearviointi) Resurssien hallinnan näkökulma • T3M2 Hanketoiminnan uusien rahoituslähteiden hyödyntäminen (uusi mittari; T&K-tutkiyksikkö arvioi)

7. Tavoite 5: Kehitetään T&K-projektien laatua, vaikuttavuutta ja kattavuutta (strateginen- , toimiala- ja alueellinen kattavuus)Mittari : Strategiaryhmän arvio projektitoiminnan laadusta ja kattavuudesta (strateginen-, toimiala- ja alueellinen kattavuus Laatuarvioinnin tasot ja ja määrittelykriteerit: • Taso 1. Projektitoiminta on satunnaista ja ulkoa ohjautuvaa. Ei menetelmiä eikä indikaattoreita projektitoiminnan kattavuuden selvittämiseen tai kuvaamiseen. • Taso 2. Yksiköissä pyritään käyttämään projektitoiminnan suuntaamisen ja hallinnan menetelmiä. Tehdään strategisia avauksia. Projektitoiminnan kattavuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan. Arvioinnin tuloksia analysoidaan, mutta epäsystemaattisesti. • Taso 3. Projektitoiminta on monialaisuutta hyödyntävää, alueellisesti kattavaa ja perustuu yhteisiin strategioihin. Projektitoiminnan laatua, kattavuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan suunnitellun järjestelmän mukaisesti ja yksiselitteisten indikaattorien avulla. Parantamistoimiin ryhdytään riskitekijöiden eliminoimiseksi.

8. Mittari : Strategiaryhmän arvio projektitoiminnan laadusta ja kattavuudesta (strateginen-, toimiala- ja alueellinen kattavuus Laatuarvioinnin tasot ja ja määrittelykriteerit: • Taso 4. Yksiköiden projektitoiminta perustuu yhteisten strategioiden pohjalta laadittuihin yksikkökohtaisiin toimintasuunnitelmiin. Tietoa muiden koulutusorganisaatioiden kehittämisprojekteista kerätään määrätietoisesti. Kehittämisessä ensisijaisia ovat pitkän aikavälin laatutavoitteet. Yksiköissä suoritetaan säännöllisiä auditointeja, jotka johtavat parannuksiin toimintaprosesseissa. Yhteistyökumppanien kanssa neuvotellaan säännöllisesti projektien tuloksellisuudesta ja T&K-työn kehittämisestä. • Taso 5. Alueen kehittämiskohteita kyetään ennakoimaan luotettavasti ja kattamaan alueen strategisesti tärkeiden toimialojen kehittämistarpeet. Osataan liittoutua edelläkävijäyritysten ja parhaiden korkeakoulujen kanssa. Analysoidaan aktiivisesti kilpailevia organisaatioita sekä kotimaassa että kansainvälisesti). Tehdään jatkuvaa kehitystyötä projektitoiminnan huippulaadun saavuttamiseksi.

9. VAATIMUKSIA ARVIOINTIKRITEEREILLE ! ORGANISAATION YHTEISTEN PROJEKTIARVIOINTIKRITEERIEN TULEE • kytkeä yksittäiset hankkeet T&K-strategiaan • auttaa yksittäisten projektien kokoamista kehittämiskokonaisuuksiksi, • edistää projektien integroitumista organisaation perustoimintaan,

10. VAATIMUKSIA ARVIOINTIKRITEEREILLE • edesauttaa projektitoiminnan integroimista organisaation strategioihin, • mahdollistaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden vertailu eri interventioiden ja toimintojen välillä, • olla määritelty strategisten painotusten perusteella, • ottaa huomioon sidosryhmien vaatimukset ja  auttaa organisaation projektisalkun kehittämisessä ja hallinnassa!

11. Prosessin vaikutukset (4) Prosessien edelleen kehittyminen (3) Juurtuminen Päättäminen Projektin toimenpiteet (2) Hidas kuolema Projektin alkaminen Projektin suunnittelu (1) Nopea kuolema Aika KEHITYSPROJEKTIN ELINKAARI T&K -PROSESSIEN KEHITYSVAIHTOEHTOJA

12. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuosi hankkeen jälkeen Toteutuksen aikana Toteutuksen loppuvaiheessa Puoli vuotta hankkeen jälkeen 2-3 vuotta hankkeen jälkeen 4-5 vuotta hankkeen jälkeen Yli 5 vuotta hankkeen jälkeen TOIMINNAN VAIKUTUSTEN REALISOITUMINEN PROJEKTIN ELINKAARI Lähde: JARI RITSILÄ, JY, 2004

13. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta • IMHEn projekti vv. 2005-2006 nimeltään ”Supporting Contribution of HEIs to Regional Development” • Noin 12 maata (mm. pohjoismaat, Hollanti, Espanja, UK, Australia, Kanada, Korea) erilaisia ja erikokoisia alueita, jokaisella alueella yksi tai useampia korkeakouluja kummaltakin sektorilta • Suomesta Jyväskylän seutu, JY ja JAMK

14. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta • Normaali arviointimalli (itsearviointi, arviointi-käynti, raportointi, kehittämistoimenpiteet, seuranta) • Luonteeltaan kehittävä arviointi, aluetoimijat tärkeässä roolissa, kaikki julkista, myös risut • Hyvät käytänteet, ongelmat ja kehittämis-ehdotukset raportoidaan ja viedään kansainväliseen keskusteluun

15. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta • Hankkeen pj:na prof. John Goddard, UK, projektikoordinaattorina Jaana Puukka, FIN • Itsearvointivaihe menossa, päättyy 15.12. • Vaativa, mutta hyödyllinen hanke • Osittainen päällekkäisyys alueellisten kk-strategioiden uusimisen kanssa • Laaja ja tiukka aluenäkökulma projektissa

16. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta TÄHÄNASTISIA HAVAINTOJA 1 • Haastattelukierros KKJ:n yksiköissä: epäsymmetriset ajatukset ja odotukset yhteistyöstä • Aluekehitystoimijoiden/välittäjäorganisaatioiden keskinäisen työnjaon epäselvyys • Työelämä- ja yrityskentän epätasainen tietoisuus • T&K-yhteistyö ja verkottuminen hyvin haastavaa

17. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta TÄHÄNASTISIA HAVAINTOJA 2 • Kansalliset innovaatiotalkoot aiheuttaneet strategiapapereiden tekemisvyöryn myös alueella • Kokonaisuus ei kenenkään hallussa, kilpailua strategisesta johtajuudesta esiintyy • Suuret, mutta skeptiset/suhdanneherkät odotukset yrityskentässä, joka itsessään koko ajan liikkeessä

18. Miten OECD arvioi aluevaikuttavuutta • Odotetaan selkeitä indikaattoreita aluevaikutta-vuudesta (yritysten laadun paraneminen, T&K:n osuus yritysten liikevaihdosta, HighTech- ja kasvuritysten lisääntyminen) • Kk-lähtöisten yritysten syntyminen, korkeakoulujen työllisyysvaikutukset alueella • Myös sosiaalinen vastuu alueesta, SOTE-palvelut ja kolmas sektori yhteistyökumppanina

19. Korkeakoulupoliittisia johtopäätöksiä KK-POLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 1 • Vahvat odotukset korkeakoulujen vaikutuksista yrityksiin ja toimintaympäristöön • OECD-projektissa laajempi näkökulma kuin meillä: myös sosiaalinen kehitys ja koheesio korkeakoulujen vastuualuetta (esim. Koillis-Englanti) • OECD:ltä tulee 2006-2007 vahvoja suosituksia korkeakoulujen aluekehitystyöhön

20. Korkeakoulupoliittisia johtopäätöksiä KK-POLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 2 • Suuruuden ekonomian ja tuottavuuden vaatimukset toisaalla, T&K:n rahoituspohjan muutos toisaalla: uskotaanko näiden automaattiseen kohtaamiseen ja siinä onnistumiseen ilman perusrahoituksen lisäystä? • Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välinen työnjako muuttumassa: nyt tungosta kv. ”tutkimusyliopistoklubissa”, tilaa AMK:lle alueella • Duaalijärjestelmän aito kehittäminen on mahdollista, vaikka rakenteet ja yhteistyömuodot muuttuvat