170 likes | 360 Views
Uusi yliopistolaki. Uusi yliopistolaki ja sen vaikutukset kirjastokentälle Jukka Kananen 8.12.2008. Uusi yliopistolaki. Yliopistolakiuudistuksen aikataulu lausuntopyyntö15.8.2008 määräaika lausunnoille 15.10.2008 eduskuntakäsittely keväällä 2009 läpi mennessään tulee voimaan 1.8.2009
E N D
Uusi yliopistolaki Uusi yliopistolaki ja sen vaikutukset kirjastokentälle Jukka Kananen 8.12.2008
Uusi yliopistolaki Yliopistolakiuudistuksen aikataulu • lausuntopyyntö15.8.2008 • määräaika lausunnoille 15.10.2008 • eduskuntakäsittely keväällä 2009 • läpi mennessään tulee voimaan 1.8.2009 • uuden lain mukainen järjestäytyminen syksyllä 2009 • toiminnan aloitus 1.1.2010
Uusi yliopistolaki • Mikä muuttuu? Muun muassa: • yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia/säätiöitä • yliopistot työnantajiksi: virkasuhteet työsopimussuhteiksi • yliopistojen hallitusten jäsenistä puolet "ulkopuolisia" • liikkumavaraa talouteen: lahjoitukset, pääomatulot ja liiketoiminta • uudet yliopistot: Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja uusi Turun yliopisto
Uusi yliopistolaki • Mikä pysyy: Muun muassa: • tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus • itsehallinto ja akateeminen päätöksenteko • yliopistojen päätehtävinä tutkimus ja siihen perustuva opetus • valtio takaa perusrahoituksen • tutkintoon johtava opetus maksutonta (paitsi EU/ETA-maiden ulkopuoliset?)
Uusi yliopistolaki • Otettava huomioon: Muun muassa: • yliopistolaki määrittelee hallinnolliset raamit, • johtosäännössä määritellään mm. kirjastoa koskevat asiat • strateginen johtaminen korostuu: hallitus päättää ja vastaa lähes kaikesta • rehtori johtaa toimintaa • henkilöstörakenne pysyy entisellään: professorit, tutkijat ja opettajat, muu henkilöstö
Uusi yliopistolaki Miten vaikuttaa kirjastoon? • yliopistolaissa mainitaan vain 69 § Kansalliskirjasto: Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto • kirjastojen asema määritellään yliopistojen johtosäännössä • esim. Itä-Suomen yliopiston strategialuonnoksessa ei mainita kirjastoa lainkaan
Uusi yliopistolaki - hallintojohtosääntö Miten vaikuttaa kirjastoon? • esimerkkinä luonnos Itä-Suomen yliopiston (UEF) hallintojohtosäännöstä: 21 § Palvelulaitokset (UEF) • Itä-Suomen yliopiston palvelulaitoksia ovat kielikeskus, kirjasto, opetuksen ja opiskelun palveluyksikkö sekä tietotekniikkakeskus
Uusi yliopistolaki - hallintojohtosääntö 22 § Kirjaston tehtävät (UEF) Kirjaston tehtävänä on yhteistyössä tiedekuntien kanssa: 1. vastata yliopiston kirjastolaitoksen kehittämisen yleislinjauksista; 2. luoda ja ylläpitää yliopistossa tapahtuvan tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun edellytyksiä tarjoamalla kirjasto- ja tietopalveluja ja niiden käyttöä edistävää opetusta; 3. muodostaa kokoelmia hankkimalla ja luetteloimalla pääkirjastoon, laitoksille ja verkkokäyttöön sijoitettavia tietoaineistoja; 4. toimia vapaakappalekirjastona ja EU - tallekirjastona; 5. välittää tietoa yliopistossa tuotetuista julkaisuista; 6. edistää tietoaineistojen saatavuutta osallistumalla kirjastojen väliseen yhteistyöhön; sekä 7. tarjota kirjastopalveluja voimavarojensa puitteissa yliopiston ulkopuolisille.
Uusi yliopistolaki • Henkilöstöasiat: Muun muassa: • tehtävään ottaminen ja irtisanominen keskitetty rehtorille tai hänen delegoitavaksi • muun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset yliopistojen päätösvallassa • toisin sanoen ne määritellään erillisessä asetuksessa tai johtosäännössä, jos määritellään
Uusi yliopistolaki • Henkilöstöasiat: • Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä, 1993 • 7§ Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä. • Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä. • Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Uusi yliopistolaki • Henkilöstöasiat: • yliopistojen yhteiset linjaukset? • tarkentava asetus? • kelpoisuusvaatimukset johtosääntöön? • ei kirjata kelpoisuusvaatimuksia mihinkään? UEF - kommentti: "Esityksen palvelulaitoksen tehtävään tekee palvelulaitoksen johtaja." Palvelulaitosten esityksessä voidaan määritellä myös kuhunkin tehtävään liittyvät pätevyys- ym. vaatimukset. Jollei, niin esitämme, että kelpoisuusvaatimuksiin kirjataan myös kirjaston ns. akateemisten pätevyysvaatimuksen nykyisen asetuksen mukaisesti (JS)
Uusi yliopistolaki • Talousasiat Muun muassa: • 5§"Yliopistot kantavat ja vastaavat omaisuudestaan ja sitoumuksistaan omilla varoillaan." • arvonlisävero • hankintojen kilpailutuslainsäädäntö • maksupalveluasetus • budjetoinnissa kokonaiskustannusmalli • rahoitus kuukausittain yliopistoille
Uusi yliopistolaki Arvonlisävero • Alv-vähennysoikeus verollisessa toiminnassa • muilta osin alv-menot maksetaan itse • kompensoiko valtio yliopistojen rahoituksessa? • vaikuttaa mm. aineistojen hankintakuluihin (kirjat alv 8%, tietokannat alv 22%)
Uusi yliopistolaki Hankintatoimi • Laki ja asetus julkisista hankinnoista koskevat myös uutta yliopistoa • kuitenkaan valtion yhteishankinta-asetus todennäköisesti ei enää • valtion puitesopimusten käyttö (Hansel) kuitenkin mahdollista
Uusi yliopistolaki Maksupalveluasetus • koskeeko yliopistojen kirjastoja • voidaanko palvelut hinnoitella itse • voidaanko esim. opiskelijahintoja tukea
Uusi yliopistolaki Suomen yliopistokirjastojen neuvoston lausunto (7.10.2008) • 2 § Lisäys: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, tieteellistä ja taiteellista sivistystä sekä tieteellistä tiedonvälitystä… • 69 § Lisäys: Kansalliskirjaston organisaatiosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. • 70 § Muotoon: Johtokunnassa tulee olla yliopistokirjastojen edustus. • Yliopistojen kirjastotoiminnassa peruspalveluita ovat tietoaineistojen hankinta, organisointi ja käyttöön saattaminen sekä näihin liittyvä neuvonta. Yliopistojen kirjastopalveluista ja niiden maksuttomuudesta sekä avoimuudesta säädetään yksityiskohtaisemmin asetuksella
Uusi yliopistolaki Opetuksen on vastattava talouselämän, teollisuuden ja valtionhallinnon koulutustarpeita. Luonnontieteellis-teknillistä, kauppatieteellistä ja taloudellisesti kannattaviin sovelluksiin tähtäävää taideteollista opetusta kehitetään. Näitä koulutusaloja koordinoimaan perustetaan "koulutuspankkiyhtiö". Se sopeutuu "opetustuotannollisten suoritteiden kysyntään" kasvattamalla tarpeen mukaan uudenlaisia haaroja. Valtion huoleksi jää koulutusalojen leikkaaminen, karsiminen ja järjestely. - Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (Paris au XXe siècle) (1863, julk. 1994)