Väreistä

1. Väreistä -ilman valoa ei ole värejä.

2. Minkä värinen tää on? • Ihminen näkee värit aina suhteessa muihin lähellä oleviin väreihin ja riippuen olosuhteista. Esimerkiksi sinisen hetken aikana kaikki näyttää siniseltä, vaikka tiedämme, ettei niin ole. Värit siis harhauttavat silmää.  • Miten väri koetaan riippuu kulttuurista, iästä ja elämänkokemuksista. Joku kokee esim. vihreän värin iloisena, kun taas joku toinen kokee sen surullisena.

3. Silja Rantasen maalaus Berliinin Suomen suurlähetystössä (kuva P.Viitanen)

4. Ihana sateenkaari Sateenkaari herätti ihmisissä ihmetystä. Uskottiin, että se on jumalien lähettämä merkki, kunnes Isaac Newton selitti ilmiön . 300 vuotta sitten. Värispektri. Värit ovat olemassa vain jos on valoa. Hämärässä sävyt harmaantuvat. Maapallon valo on auringosta lähtevää aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä. Jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituutensa, lyhin violetilla ja pisin punaisella. 

5. Väriympyrä

6. Päävärit ja välivärit • keltainen, • punainen • sininen. • keltainen • oranssi • violetti • vihreä

7. Vastavärit – niitä sekoittamalla saadaan harmaata • Keltainen ja violetti • Punainen ja vihreä • Sininen ja oranssi

8. Kylmät värit • Kylmät värit ovat maalaustyössä tärkeitä värejä, koska ne vaikuttavat katsojaan psykologisesti. Kylmät värit väistyvät katsojasta taustalle päin ja ovat näin ollen tärkeitä syvyysvaikutelman luomisessa. • Kylmiä värejä ovat kaikki ne värit, jotka sijaitsevat väriympyrässä sinivihreän värin ympärillä. Kylmissä väreissä on usein sinertävä sävy, mutta on olemassa myös esim. kylmä punainen, keltainen tai harmaa sävy.

9. Lämpimät värit • Lämpimät värit ovat kylmien värien vastakohtia. Ne tuntuvat työntyvän kuvapinnalta katsojaa kohti ja auttavat siten osaltaan syvyysvaikutelman luomiseen. • Lämpimiä ovat kaikki väriympyrän oranssin värin ympärillä sijaitsevat värit, mutta on olemassa myös lämpimän vihreää, harmaata tai mustaa jne. Esim. vihreä väri, jossa keltainen on hallitsevana, koetaan lämpimänä värinä.

10. Lähellä vai kaukana?

11. Murretut värit - ovat kolmen päävärin sekoituksia siten, että yksi pääväri jää hallitsemaan. Esim. ruskea jossa hallitsee punainen. Värin kylläisyys= värin puhtaus

12. Neutraalit värit

13. Valööri eli tummuusaste

14. Tehtäviä: • VÄRiMAALAUS: Tee seuraavat subjektiiviset värisommitelmat samankokoisille maalauspohjille> • a. harmonia; käytä vain kahta väriä ja niiden eri sävyjä • b. totaalinen disharmonia; pyri yhdistämään värejä mahdollisimman "silmää ärsyttävästi” • Abstrakti väri-ilmaisu, vertaileva harjoitus> • 1. Valitse max. 20 cm x 20 cm lehtikuva, jossa on mielestäsi hyviä värejä ja muotoja. leikkaa se palasiksi. • 2. Liimaa palaset puhtaalle arkille eri järjestykseen. Yritä tehdä uusi sommitelma, joka miellyttää silmää ja jossa värit ja muodot tukevat kokonaisuutta. • 3. Piirrä leivinpaperille ristikko ja aseta se kuvan päälle. Piirrä kuva läpi paperin ja kopioi se viivapiirroksena isolle arkille. Suurenna kuva samalla uuden arkin kokoiseksi. Koko n. A3 • 4. Maalaa kuva käyttäen hyväksi alkuperäisen kuvan värimaailmaa. • 5. Tee toinen versio, jossa käytät värittämiseen vain lähivärejä. • 6. Tee kolmas versio, jossa käytät värittämiseen vastavärejä. • 7. Tee neljäs versio, jossa käytät värittämiseen epäharmonisia värejä.

15. Lisää tehtäviä: • Päävärileija (Kuviskimara 1 s. 13) • Päävääripyykkiä (Kuvsikimara 1 s. 15, roikkumaan naruille pitkin luokkaa ) • Tulilintu lämpimät värit (Otava Fk 6) • Jäälinna Frottagetekniikalla (Kuviskimara 1 s. 21) • Kylmä vieras lämpimässä maassa (Kuviskimara 1 s. 25) • Oranssi-Orri ja Violetti-Viiru kohtaavat viidakossa (Kuviskimara 1, s. 51) • Kun Punajuuri-PaavoPorkkana-Pirkkoon rakastui (Kuviskimara 1 s. 53) • Vaahteralehtiä vastaväreillä (Kuviskimara 1: s. 57) • Lähteet: Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, .L ja Viitanen, P.: Kuvan tekijä 1 Ojala, A.: Kuviskimara 1 http://vanha.edu.utu.fi/tokl/tata/kuvataide/oppimateriaalia_colors3.htm http://www.lapua.fi/tekstiilisuunnittelu/vari/sivu2_vari.html Wikipedia,