TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN

1. TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni

2. Raisio Oyj

3. Raisio lyhyesti • Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys • Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä • Raisio valmistaa elintarvikkeita, rehuja, maltaita ja Benecol-tuotteissa käytettävää kasvistanoliesteriä • Olemme edelläkävijä tuotteet hiili- ja vesijalanjäljen kertovissa merkinnöissä • Päämarkkina-alueemme ovat Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola, Venäjä ja Ukraina • Raisio on ekologisen, kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä ja erityisosaaja johtavilla tuotemerkeillä

4. Raisio-konsernin rakenne Raisio Oyj • Brändit • Kansainväliset (Benecol) • Paikalliset • Business to Business • Rehu • Mallas • Kasviöljy

5. Ympäristömuutoksiin varautuminen Kuluttajille tietoa valintojen tueksi Tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista

6. Kuluttajien ympäristötietoisuus 6

7. Ympäristötietoisuus noussut tärkeäksi kuluttajavalintoja ohjaavaksi trendiksi Ympäristötietoisuus Mielihyvä Helppous Terveellisyys 7

8. Kuluttajat ja ilmastonmuutos Lähteet: Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009, N=1078 Flash Eurobarometer, huhtikuu 2009, N= 26500 Climate Focus Nordic, lokakuu 2009, N= 1552 Tutkimukset: Ilmastotalkoot-tutkimus, Suomi Europeans´attitudes towards the issue of sustainable consumption and production Climate Focus, Pohjoismaat 8

9. Noin 15% on muuttanut käytöstään ympäristöystävällisemmäksi Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 9

10. Ylimääräistä ruokaa ei osteta pois heitettäväksi, mutta ekologiset ruokavalinnat ovat vielä “iso” kysymysmerkki ? Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 10

11. Hiilijalanjälki pakolliseksi! Lähde: Flash Eurobarometri, huhtikuu 2009 70 % eurooppalaisista haluaisi tehdä hiilijalanjälkimerkinnästä pakollisen ympäristömerkinnän tuotteisiin. 60 % EU-väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen. Kierrätys ja jätemäärän minimoiminen koetaan tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa. 11

12. Climate Focus – suomalaiset segmentit Valmiita toimimaan 35% Passiiviset 47% ? 23% 19% 14% 13% 14% 9% 8% Lähde: Climate Focus Nordic 2009 12

13. Suomi vs Nordic, ekosegmenttien koot Lähde: Climate Focus Nordic 2009 13

14. Ympäristömerkit tuotteissa 14

15. Raisio on edelläkävijä ekologiassa 2008 CO2e merkki 2009 H2O merkki

16. Raision CO2e-merkki perustuu elinkaariarviointiin • Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta • Raision CO2e-merkki kertoo tuotteen elinkaarenaikaisen ilmastokuorman pellolta kaupan varastoon • Palaute kuluttajilta ollut positiivista, tietoa halutaan lisää!

17. Hiilijalanjälkilaskenta Raisiossa Aloitettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Diplomityö, jossa selvitetty suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjäljen muodostuminen Työssä esimerkkituotteina Raision aterialisäkkeinä käytettävät ohratuotteet: Torino Täysjyväohra Torino Ohrahelmi 17

18. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

19. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki 195 110 * Blengini & Busto (2009)

20. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

21. Kohti kestävää ruokaketjua • Kuljetusvälineet • Reititys • Varastointi • Kuluttajat avainasemassa • Tietoa valintojen tueksi CO2e • Pakkaus- • suunnittelu • Profiloidut tuotteet • Tuotevertailu • Prosessikehitys • Tuotannon ohjaus • Alkutuotannon ohjaus • Raaka-aineiden valinta

22. Prosessoinnin saannon vaikutus Ohrahelmen CO2e-arvoon 215 g 195 g g CO2e/100 g tuotetta 185 g

23. Hiilijalanjälkilaskenta osana kestävää kehitystä Hiilijalanjälkilaskennan avulla • Koko toimintaketjun tuntemus paranee • Ketjun kriittiset parannuskohdat saadaan esille • Vertailtavuus mahdollistuu Jatkuva parantaminen

24. Vesi 24

25. Grönroos et al. (2006) Life Cycle Assessment of Finnish Cultivated Rainbow Trout. Boreal Environment Research 11: 401-414

26. Fytaasilisäyksellä rehujen fosforitasoja voidaan laskea • Fytaasi on entsyymi joka vapauttaa kasviin sidotun fytiinifosforin eläimelle käyttökelpoiseen muotoon • Rehuraision broiler-, kanan- ja sianrehuissa käytetään fytaasia • Fytaasilisäyksen ansiosta fosfaattifosforin ja rehuseoksen kokonaisfosforimäärä on voitu laskea eläinten hyvinvoinnin tai kasvun kärsimättä

27. 4.02 4.04 5 4 3 Loppupaino/alkupaino 2 1 0 Vertailurehu Fytaasirehu Fytaasi toimii myös kalanrehuissa Lähde: Vielma ym., 2009

28. Fytaasi pienentää fosforipäästöjä 8 6 4 Kuormitus, kg P per tn lisäkasvua 2 0 Vertailurehu Fytaasirehu Lähde: Vielma ym., 2009

29. Fytaasi toimii myös kalanrehuissa • Vähäfosforinen fytaasirehu pienensi fosforikuormitusta 26 % • Kalat kasvoivat ja niiden luusto kehittyi yhtä hyvin kuin normaalilla tuotantorehulla • Noin 0.5 kg:n painosta alkavalla viimeisellä kasvukaudella rehun fosforipitoisuutta voidaan pienentää 9 7 g/kg Lähde: Vielma ym., 2009

30. Vesijalanjälki ja vesikriisi 4700 litraa /vrk Vesikriisistä tulee maailmassa suurempi ongelma kuin hiilidioksidipäästöistä. Lähde: Vesitalous 1/2008 • Vain 1 % kaikesta vedestä on juomakelpoista. • 70 % tästä vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin. • Suomessa sadevesi riittää viljelyiden kastelemiseen. • Jokaisen suomalaisen vesijalanjälki on 4700 litraa/päivä. • 41 % tästä määrästä tulee tuontituotteista. 30

31. Vesijalanjälki • SININEN VESI • Makeaa pinta- ja pohjavettä • 15 % globaalista viljelyalasta kastellaan • Kasteltu viljelyala tuottaa noin 40 % globaalista sadosta • VIHREÄ VESI • Maaperässä oleva vesi, joka haihtuu takaisin ilmakehään kasvien kautta • Suurin osa globaalista viljelystä käyttää vihreää vettä • HARMAA VESI • Likainen/jätevesi Suurin osa veden käytöstä on piilossa tuotteissa.

32. Elovena-kaurahiutaleen kokonaisvedenkulutus “Pellolta valmiiksi tuotteeksi ” KULUTTAJA 99,3 % KAURAN VILJELY PROSESSOINTI 0,57 % PAKKAUSMATERIAALIT 0,16 % Veden käyttö hiutalointiprosessissa Höyrytys Energia Veden käyttö pakkausmateriaalien valmistuksessa Sadanta Haihdunta 32

33. Yhteenveto • Varautuminen ympäristömuutoksiin • Tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille valintojen tueksi • Tietoa koko toimintaketjun ympäristövaikutuksista • Hiilijalanjälki on vain yksi muuttuja, tarvitaan laajempi mittari kokonaisympäristövaikutuksille • Vesijalanjälki? • Vaikutusarviointi puuttuu • Laskentatavat kehitysvaiheessa