1 / 34

TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN

TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN. KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni. Raisio Oyj. Raisio lyhyesti. Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä

kezia
Download Presentation

TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. TEOLLISUUDEN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖMUUTOKSIIN KEHITYSPÄÄLLIKKÖ Mira Povelainen Raisio-konserni

  2. Raisio Oyj

  3. Raisio lyhyesti • Toimintamme perusta on kuluttajalähtöisyys • Tuotteemme ovat kasvipohjaisia, luonnollisia ja terveellisiä • Raisio valmistaa elintarvikkeita, rehuja, maltaita ja Benecol-tuotteissa käytettävää kasvistanoliesteriä • Olemme edelläkävijä tuotteet hiili- ja vesijalanjäljen kertovissa merkinnöissä • Päämarkkina-alueemme ovat Suomi, Ruotsi, Baltian maat, Puola, Venäjä ja Ukraina • Raisio on ekologisen, kasvipohjaisen ravinnon edelläkävijä ja erityisosaaja johtavilla tuotemerkeillä

  4. Raisio-konsernin rakenne Raisio Oyj • Brändit • Kansainväliset (Benecol) • Paikalliset • Business to Business • Rehu • Mallas • Kasviöljy

  5. Ympäristömuutoksiin varautuminen Kuluttajille tietoa valintojen tueksi Tietoa oman toiminnan ympäristövaikutuksista

  6. Kuluttajien ympäristötietoisuus 6

  7. Ympäristötietoisuus noussut tärkeäksi kuluttajavalintoja ohjaavaksi trendiksi Ympäristötietoisuus Mielihyvä Helppous Terveellisyys 7

  8. Kuluttajat ja ilmastonmuutos Lähteet: Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009, N=1078 Flash Eurobarometer, huhtikuu 2009, N= 26500 Climate Focus Nordic, lokakuu 2009, N= 1552 Tutkimukset: Ilmastotalkoot-tutkimus, Suomi Europeans´attitudes towards the issue of sustainable consumption and production Climate Focus, Pohjoismaat 8

  9. Noin 15% on muuttanut käytöstään ympäristöystävällisemmäksi Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 9

  10. Ylimääräistä ruokaa ei osteta pois heitettäväksi, mutta ekologiset ruokavalinnat ovat vielä “iso” kysymysmerkki ? Lähde: Ilmastotalkoot-tutkimus, Kuulas Millward Brown, helmikuu 2009 10

  11. Hiilijalanjälki pakolliseksi! Lähde: Flash Eurobarometri, huhtikuu 2009 70 % eurooppalaisista haluaisi tehdä hiilijalanjälkimerkinnästä pakollisen ympäristömerkinnän tuotteisiin. 60 % EU-väestöstä kiinnittää ostostensa yhteydessä huomiota tuotteista aiheutuvaan ympäristökuormitukseen. Kierrätys ja jätemäärän minimoiminen koetaan tehokkaimmiksi keinoiksi vaikuttaa. 11

  12. Climate Focus – suomalaiset segmentit Valmiita toimimaan 35% Passiiviset 47% ? 23% 19% 14% 13% 14% 9% 8% Lähde: Climate Focus Nordic 2009 12

  13. Suomi vs Nordic, ekosegmenttien koot Lähde: Climate Focus Nordic 2009 13

  14. Ympäristömerkit tuotteissa 14

  15. Raisio on edelläkävijä ekologiassa 2008 CO2e merkki 2009 H2O merkki

  16. Raision CO2e-merkki perustuu elinkaariarviointiin • Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on suure, jolla kuvataan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta • Raision CO2e-merkki kertoo tuotteen elinkaarenaikaisen ilmastokuorman pellolta kaupan varastoon • Palaute kuluttajilta ollut positiivista, tietoa halutaan lisää!

  17. Hiilijalanjälkilaskenta Raisiossa Aloitettu yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Diplomityö, jossa selvitetty suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjäljen muodostuminen Työssä esimerkkituotteina Raision aterialisäkkeinä käytettävät ohratuotteet: Torino Täysjyväohra Torino Ohrahelmi 17

  18. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

  19. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki 195 110 * Blengini & Busto (2009)

  20. Suomalaisten ohratuotteiden hiilijalanjälki

  21. Kohti kestävää ruokaketjua • Kuljetusvälineet • Reititys • Varastointi • Kuluttajat avainasemassa • Tietoa valintojen tueksi CO2e • Pakkaus- • suunnittelu • Profiloidut tuotteet • Tuotevertailu • Prosessikehitys • Tuotannon ohjaus • Alkutuotannon ohjaus • Raaka-aineiden valinta

  22. Prosessoinnin saannon vaikutus Ohrahelmen CO2e-arvoon 215 g 195 g g CO2e/100 g tuotetta 185 g

  23. Hiilijalanjälkilaskenta osana kestävää kehitystä Hiilijalanjälkilaskennan avulla • Koko toimintaketjun tuntemus paranee • Ketjun kriittiset parannuskohdat saadaan esille • Vertailtavuus mahdollistuu Jatkuva parantaminen

  24. Vesi 24

  25. Grönroos et al. (2006) Life Cycle Assessment of Finnish Cultivated Rainbow Trout. Boreal Environment Research 11: 401-414

  26. Fytaasilisäyksellä rehujen fosforitasoja voidaan laskea • Fytaasi on entsyymi joka vapauttaa kasviin sidotun fytiinifosforin eläimelle käyttökelpoiseen muotoon • Rehuraision broiler-, kanan- ja sianrehuissa käytetään fytaasia • Fytaasilisäyksen ansiosta fosfaattifosforin ja rehuseoksen kokonaisfosforimäärä on voitu laskea eläinten hyvinvoinnin tai kasvun kärsimättä

  27. 4.02 4.04 5 4 3 Loppupaino/alkupaino 2 1 0 Vertailurehu Fytaasirehu Fytaasi toimii myös kalanrehuissa Lähde: Vielma ym., 2009

  28. Fytaasi pienentää fosforipäästöjä 8 6 4 Kuormitus, kg P per tn lisäkasvua 2 0 Vertailurehu Fytaasirehu Lähde: Vielma ym., 2009

  29. Fytaasi toimii myös kalanrehuissa • Vähäfosforinen fytaasirehu pienensi fosforikuormitusta 26 % • Kalat kasvoivat ja niiden luusto kehittyi yhtä hyvin kuin normaalilla tuotantorehulla • Noin 0.5 kg:n painosta alkavalla viimeisellä kasvukaudella rehun fosforipitoisuutta voidaan pienentää 9 7 g/kg Lähde: Vielma ym., 2009

  30. Vesijalanjälki ja vesikriisi 4700 litraa /vrk Vesikriisistä tulee maailmassa suurempi ongelma kuin hiilidioksidipäästöistä. Lähde: Vesitalous 1/2008 • Vain 1 % kaikesta vedestä on juomakelpoista. • 70 % tästä vedestä käytetään maatalouden tarpeisiin. • Suomessa sadevesi riittää viljelyiden kastelemiseen. • Jokaisen suomalaisen vesijalanjälki on 4700 litraa/päivä. • 41 % tästä määrästä tulee tuontituotteista. 30

  31. Vesijalanjälki • SININEN VESI • Makeaa pinta- ja pohjavettä • 15 % globaalista viljelyalasta kastellaan • Kasteltu viljelyala tuottaa noin 40 % globaalista sadosta • VIHREÄ VESI • Maaperässä oleva vesi, joka haihtuu takaisin ilmakehään kasvien kautta • Suurin osa globaalista viljelystä käyttää vihreää vettä • HARMAA VESI • Likainen/jätevesi Suurin osa veden käytöstä on piilossa tuotteissa.

  32. Elovena-kaurahiutaleen kokonaisvedenkulutus “Pellolta valmiiksi tuotteeksi ” KULUTTAJA 99,3 % KAURAN VILJELY PROSESSOINTI 0,57 % PAKKAUSMATERIAALIT 0,16 % Veden käyttö hiutalointiprosessissa Höyrytys Energia Veden käyttö pakkausmateriaalien valmistuksessa Sadanta Haihdunta 32

  33. Yhteenveto • Varautuminen ympäristömuutoksiin • Tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille valintojen tueksi • Tietoa koko toimintaketjun ympäristövaikutuksista • Hiilijalanjälki on vain yksi muuttuja, tarvitaan laajempi mittari kokonaisympäristövaikutuksille • Vesijalanjälki? • Vaikutusarviointi puuttuu • Laskentatavat kehitysvaiheessa

More Related