Kon-0.171

1. Kon-0.171 Tekniikan ja teollisuuden historia, yleisosa Luento XI Suurten sotien vuosisata

2. Rondo: Kansalliset teollisuudet Kansallisuusaate – nationalismi – kieli ja kansa G.W.F. Hegel Kulttuuridarwinismi Venäjä: suomalaistetaan Suomen hallinto. Koska Ruotsi, sivistyksen kulttuuri katoaa, Venäläinen sivistyksen kulttuuri tulee alemmantasoisen suomalaisen kulttuurin tilalle Suomi: Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar (Arvidsson tai Armfelt?) Turunromantiikka Johan Ludvig Runeberg Zachris Topelius Johan Vilhelm Snellman

3. 1914 Suomen teollisuuden yhteydet Venäjälle ja tekniikan yhteydet Saksaan 28. kesäkuuta 1914 Itävallan kruununprinssi Frans Ferdinand ja Sofia ammutaan Sarajevossa 28. heinäkuuta 1914 sota Itävalta – Serbia. Mukaan Venäjä, Saksa, Ranska, Belgia Iso-Britannia jne. Suomi Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta –> sota Saksaa ja keskusvaltoja vastaan Yhteydet Saksaan katkesivat heti - Kauppasuhteet (tuonti) - Saksan kansalaisten karkottaminen syksyllä 1914

4. Vaikutukset + sotatarviketuotanto Venäjälle ammukset ajoneuvot tekstiilit • 40 000 Htyövuotta + Venäläinen sotaväki Suomessa varuskuntien kulutustarvikekysyntä linnoitusten rakennustyöt (Helsinki, Tampere, Ahvenanmaa) laivaston polttoaineiden, kulutustarvikkeiden jne. kysyntä • 30 000 Htv Kartta: Ohto Kokko

5. Teollisuuden raaka-aineiden ja komponenttien tuonnin katkeaminen Teollisuuden asiantuntijahenkilökunnan puute ja yhteyksien katkeaminen Liikenne poikki Itämerelle – Kauppa Englantiin Kansainvälisen kaupan katkeaminen johti Suomessa eräiden tuontitarvikkeiden saannin vaikeutumiseen vuoden 1915 aikana. Pula lakkoliikkeen takia 1917 Kotitaloudet elivät hyvin lähellä omavaraistaloutta. Ongelmat keskittyivät kaupunkeihin (Helsinki) ja erikoistuneessa taloudessa eläviin alueisiin (esim. kalastuslaivasto) • Konetekniikan • taantuminen • Tuotanto jatkuu • tutkimus ja tuotekehitys • unohtuu

6. Paperi- ja puunjalostusteollisuus Vuonna 1916 Helsinkiin perustettiin puunjalostusteollisuuden tueksi AB Centrallaboratorium – Keskuslaboratorio OY Ossian Aschanin mukaan KCL:n tärkein tehtävä oli korvaavien, kotimaisten raaka-aineiden etsiminen esimerkiksi ammoniumsulfaatin, natriumsulfaatin ja kloorikalkin [calcariachlorata] sijaan Laboratorio keskittyi sotavuosina paperiteollisuuden jätekemikaalien, erityisesti raakafurfuraalien ja raakasymolin ominaisuuksien tutkimukseen Sodan päätyttyä ja tilanteen muututtua siirryttiin nopeasti paperiteollisuuden laadunvalvontaan Puunjalostusteollisuuden tuotanto jatkuu raaka-ainepulasta huolimatta

7. Lääketarvikkeet Lääketehdas Medica 1911 (alkuun nimellä Helsingin Apteekkarien Keskus-Laboratorio) Orion Oyvuonna 1917 Suomenkielisten kemistien ja apteekkareiden yritys Onni Turpeinen, Eemil Tuurala ja WikkiWalkama Professori Gust. af Komppa liittyi alusta pitäen yhtiön johtoon. Kruunuhaassa toimineen tehtaan ensimmäisen vuoden tuotanto tähtäsi kemiallisten aineiden valmistamiseen Tuottavimmat valmisteet olivat makeutusaine dulciini, desinfiointi- ja pesuaineena käytetty lysoli, ammoniakki sekä kivääriöljy Bellistol 20-luvulla avautunut ulkomaankauppa johti kilpailutilanteeseen ulkomaisten suuryritysten kanssa

8. Kieltolaki Suomessa 1880-luvulla noin 70 viinanpolttimoa Viinan tuotanto oli suurimmillaan 1886, jolloin valmistettiin noin 11,3 milj. litraa 50 % paloviinaa. Suomessa rajoitettiin alkoholin myyntiä ja kauppaa vuodelta 1892 peräisin olevilla paloviina-asetuksilla Eduskunta hyväksyi vuonna 1907 lain alkoholin käytön ja valmistuksen kieltämiseksi. Laki hyväksyttiin uudelleen kaksi vuotta myöhemmin ja se astui voimaan 1. kesäkuuta 1919.

9. Ongelma: teknillinen alkoholi 28. marraskuuta 1914 annettiin asetus alkoholipitoisten aineiden kaupan rajoittamisesta sotatilan ajaksi. - valmistus ja käyttö kielletty 1916 kulutus noin 1,6 milj. litraa Kesäkuun alussa 1919 useat laivat jäivät Suomessa satamiin, koska kompasseissa ei alkoholia Alkoholia oli ennen kaikkea käytetty raaka-aineena teknillisen kemian tehtaissa esimerkiksi lakkojen ja pulituurin valmistamiseen Suurin osa käytetty polttoaineena, esimerkiksi bensiinin korvikkeena teollisuuspolttomoottoreissa

10. Suomalaisuuskysymys kriisipolitiikassa? Kielikiista teknillisen alan lehdistössä STS Teknillinen Aikakausilehti, päätoimittaja Jalo Aaltonen: ”Sota on paljastanut sen turvattomuuden johon kansa saattaa joutua, ellei sen oma teollisuus kykene tyydyttämään ainakin maan tärkeimpiä tarpeita” TFiF Teknikern, nimimerkki Deantus: ”Aaltonen toimii protektionistisella kansallis-patrioottis-kielellisellä pohjalla. Asiaa olisi tarkasteltava ennemmin vapaan kaupan ja liikkuvuuden kannalta”

11. Kansallisen tiedepolitiikan synty Lentokone ja kaasu Saksassa organisoitu tutkimuslaboratorioiden järjestelmä Englannissa teknillistieteellistä tutkimusta koordinoiva organisaatio Department of Scientific and Industrial Research (DSIR) Yhdysvalloissa 1916 yliopistojen, tieteellisten seurojen ja yritysten tutkimuslaboratorioiden toimintaa rahoituksen avulla ohjaava keskustoimisto National ResearchCouncil (NRC) Ruotsissa 1916 valtiopäivilläArvidLindmanesittivoima- japolttoainekysymyksiinkeskittyvänvaltiontutkimuslaitoksenperustamista. AloiteyhdistettiinKommerskollegietsindustribyrån Axel Enströminjohdollaaloittamaantutkimushankkeeseen => Ingenjörsvetenskapsakademin (IVA)24. lokakuuta 1919 Fritz Haber Haber – Bosch synteesi 1918 Yrjö Kauko

12. Suunnitelmat Suomessa Talvella 1915−1916 Bernhard Wuolle esitti Taloudellinen yhdistys − Ekonomiskasamfundetin kokouksessa komitean perustamista pohtimaan kotimaisen tuotannon lisäämiseksi tarvittavia toimia sodan päättymistä silmällä pitäen Oli odotettavissa, että rauha toisi mukanaan taloudellisia mullistuksia Taloudellinen yhdistys ryhtyy koordinoimaan eri taloudellisten yhdistysten ja eri alojen asiantuntijoiden muodostamaa organisaatiota. Tehtävänä kotimaisen tuotannon mahdollisuuksien optimointi sodan jälkeen. Ei sota, vaan sen loppuminen

13. Toimenpiteet Suomessa Suomen senaatti kokosi demobilisointikomitea-nimisen asiantuntijaryhmän. Koollekutsujana keskuskauppakamarin puheenjohtaja, todellinen valtioneuvos August Ramsay. Insinööri J. Boxtröm, insinööri ja vapaaherra E. Cedercreutz, professori Gust. Komppa, fil. tri, vapaaherra John Palmén, (Keskuslaboratorio Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1916–1919), insinööri Wäinö Tammenoksa. Yleinen teollisuuskokous Helsinkiin pohtimaan kysymystä. Erityiseksi ongelmaksi katsottiin mahdollisesta raaka-aineiden saannin katkeamisesta johtuva teollisuuden tuotannon pysähtyminen ja tästä seuraava joukkotyöttömyys, jonka pelättiin voimistavan yhteiskunnallisia levottomuuksia.

14. Teollisuuskokouksen järjestämistä varten koottuun organisaatiotoimikuntaan kutsuttiin puheenjohtajaksi Bernhard Wuolle ”I det ögonblickkrigetupphörochhandelsförbindelsernaåterknytas, måsteäven vi vara redoattmedoförsvagadkraftrycka in i denindustriellakampen” Kokouksen esityslistalla 1. selluloosateollisuuden sivutuotteiden ja jäteaineiden käyttö kotimaisen teollisuuden raaka-aineina 2. paperi- ja puumassan käyttö tekstiiliteollisuuden raaka-aineena 3. stipendiaattien lähettäminen ulkomaille 4. tarpeellisten tutkimusten teettäminen Kokous oli tarkoitus järjestää kaksipäiväisenä heti vuodenvaihteen jälkeen. Suomessa syttyi sisällissota 28. tammikuuta 1918

15. Sodan jälkeinen Suomi Sivuojuoni: Svenska TekniskaVetenskapsakademien i Finland STV 1919 + Åbo Akademin perustaminen

16. Suurin katastrofi 1917 lakkoliike => elintarvikepula Venäjällä maaliskuun vallankumous 17.3.1917 Epäsäännöllisen toiminnan aika Suomessa viimeistään syksyllä 1917 Kauppa Venäjälle katkeaa – puunjalostusteollisuus ja konepajateollisuus ongelmissa Sisällissota, vapaussota, kansalaissota, punakapina, kapina, luokkasota, veljessota, vallankumous 28.1.1918 – 15.5.1918 Tampereen taistelu maaliskuun lopulla Helsingin valtaus 13. huhtikuuta

17. Suomessa saksalaisia joukkoja 3.4.1918 -> maihinnousu Hangossa Von der Goltz, Itämeren divisioona 10 000 miestä Sakslaiset ja ”kansainväliset” (entente) joukot Pohjois-venäjällä ja Kaukasuksella Kuolleita noin 37 000 10 000 teloitettu tai murhattu 13 000 vankileireillä

18. Suomi sitoutuu Saksan talouteen Saksalaissuuntaus Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel, Suomen kuningas Väinö I (Philipp von Hessen) Saksa romahtaa joulukuussa 1918, Suomesta tasavalta Länsikauppa käynnistyy keväällä 1919 Puuta, paperia ulos Öljytuotteita, elintarvikkeita sisään Luonnontieteellinen keskusmuseo

19. Ketjuteollisuuden tekijät

20. Pihkaprojekti 1918 Benj. Helander, kauppa- ja teollisuuskomisionin alaisuudessa toiminut pihka- ja tervakonttori toukokuussa 1918. 13 pihka-asiamiestä, Osuuskauppaliike Suomessa toimiva Saksan metsätaloudellisten asiain edustaja professori Carl Metzger järjesti A.B. Helanderille ja Artturi Siparille opintomatkan Saksaan. Puhtaasta mäntypihkasta maksettiin markka kilolta ”Topakka” kerääjä kokosi 15–30 kiloa päivässä, Hyvät päiväpalkat. Vastaava projekti Ruotsissa - > metsän haaskaus => Elokuussa kauppa- ja teollisuuskomissioni julisti pihkakaupan Suomessa monopolinluonteiseksi Suomen elintarpeiden tuontikunta r.l.:n pihkaosastolle annettiin yksinoikeus raaka-aineen hankintaan

21. Pihkantuotanto Venäjän Karjala Itä-Saksa Suomessa 1918 1 milj. kg

22. Turvebensiiniprojekti Sitoutuminen korkeaoktaanisen moottoripolttoaineeseen Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, D-rahasto TKK:n kemian laboratorio - Gustaf Komppa 1. Maailmansota Saksassa Emil Fischer – dieselöljyprosessi (Fischer-Tropsch) (Nobel) Friedrich Bergiuksen painehydrausmenetelmä Merseburg-Leuna – korkeaoktaanista bensiiniä – Standard Oil Komppa-prosessi – saako TKK:lla tehdä tuotannon tutkimusta? Kompan pommi Lönnrotinkadulla TKK:n rooli ja Taavi ”Paska” Hirn

23. Geologisen kupletin roolijako Geol. Komisioni (GTK) Eero Mäkinen, HY, Tukholma, TKK, Outokumpu Oy Pentti Eskola, HY Koneinsinööriklubi KiK julkaisi vuonna 1917 julistuksen, jonka mukaan ”…insinöörialalle älköön kukaan kykenemätön tai raihnainen antautuko.” J.J. Sederholm, Geologinen komisioni. Jää eläkkeelle 1934, tilalle Aarne Laitakari, TKK -> Geol. komis.

24. Toiveiden likaviemäri vai jotain uutta? Geologisen perustutkimuksen johdosta tiedettiin että Itä-Suomessa poikkeuksellisia esiintymiä Pitkärannan kaivos hiipui – viimeinen merkittävä Lapin kulta hiipui. 2. nousu 1940-l Kuusjärven Outokumpu 1908 Petsamon Nikkeli 1919 – 24 Soanlahden kaoliiniesiintymä 1920-l alussa

25. Kuusjärven outo kumpu

26. Korporaatiot vai osakeyhtiöt Totalitarismin aika Euroopassa 1930-luvulla. Saksa, kolmas valtakunta Neuvostoliitto Mistä pääomat strategisesti tärkeän teollisuuden kehittämiseen? Lähteekö Suomi taloudellisen totalitarismin vai vapaan yritystoiminnan tielle? Saksassa StudiengesellschaftDeutscherKupferbergbauGmbH 1934 – 1945. Valtion yrityksiä, vai valtion osakkuus yhtiöissä? • Enso-Gutzeit Oy • Valtion kivääritehdas • Valtion tykkitehdas • Imatran Voima Oy • Veitsiluoto Oy • Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat Oy – Vihtavuoren ruutitehdas • Outokumpu Oy

27. Ketjuteollisuutta? Selluloosa ja turveteollisuus – kaivosteollisuus – poltto- ja voiteluaineteollisuus Roope Hormi (Rikkihappo) Erkki Makkonen (ktm) V.M.J. Viljanen Pentti Eskola (HY)

28. Riittämättömät pääomat Valtion malmiyhtiö Suomen Malmi Oy 1935 Suomella ei riittänyt asiantuntijoita eikä pääomia Petsamon nikkeliesiintymän hyödyntämiseen. Poliittinen geologia – malmiossa kuninkaan lunnaat Saksa? Ruotsi? Englanti? NL? The MondNickel Company, The International Nickel Company (Inco) Petsamon Nikkeli Osakeyhtiön PNO Kaivoslain uudistus 1936 ! valtauksen ja investoinnin suhde harkinnassa Nikkeli Kupari Pitkärannan Indium – lentokoneenmoottoreiden laakereissa Uraani?