FILOSOFIAA LAPSILLE Hannu Juuso

1. FILOSOFIAA LAPSILLE Hannu Juuso

2. Mitä on filosofia? Kenelle filosofia kuuluu? • Kuka on lapsi? Mikä on filosofian ja lapsuuden välinen suhde? • Matthew Lipman ja Philosophy for Children - liike • Miksi filosofiaa pitäisi olla koulussa? Onko sillä jotain pedagogista arvoa? • Mitä/miten filosofian voisi olla koululuokassa? • Mitä filosofia vaatii opettajalta?

3. FILOSOFIAN (OPETUKSEN) TRADITIOT • Sokraattinen traditio • Käytännöllisyys, ihmisen elämää koskettava • Puhuttua, dialogista • Kuuluu kaikille ihmisille • Ei opiskella mitään tiettyjä ja tiukkoja sisältökokonaisuuksia • Akateeminen traditio • Propositionaalista, epäkäytännöllistä • Kirjoitettua • Kuuluu harvoille • Opiskellaan tietyt sisällöt

4. KUKA ON LAPSI? • Lapsi-aikuinen • Lapsen käsitteen historiallisuus • Lapsuus sinänsä arvokkaana elämänvaiheena – kasvatus • Lapsen ´toiseus´ • Lapsen maailmassa olemisen tapa • Lapsen filosofinen herkkyys (ihmetteleminen, kysyminen, avoimuus, uteliaisuus)

5. FILOSOFIAN PEDAGOGINEN ARVO • Filosofia tarjoaa lapselle mahdollisuuden kasvattavaan kokemukseen • Merkitysten etsiminen ja luominen lapsen elämässä • Lapsen minuuden rakentuminen yhteydessä toisiin • Itsetunnon vahvistuminen • Vaihtoehtojen ja uusien mahdollisuuksienhuomaaminen • Mielikuvituksen rikastuminen • Filosofia tukee aktiivista kansalaisuutta ja rakentaa parempaa maailmaa moniulotteisen ajattelun kehittäminen (kriittisyys, luovuus, välittäminen) järkevyyden ja arvostelukyvyn kultivoituminen demokraattinen kansalaisuus

6. FILOSOFIAA LAPSILLE – PIONEEREJA • Sokrates • Epikuros • Montaigne • Pestalozzi • Locke • Vico • Hume • Kant • Kierkegaard • Groethuysen • Nohl • Jaspers • Nelson • Dewey • Freire

7. Matthew Lipman

8. PHILOSOPHY FOR CHILDREN (P4C) • Matthew Lipman, USA • Institute for the Advancement of Philosophy for Children, Montclair State University, NJ http://cehs.montclair.edu/academic/iapc/ • Philosophy FOR children • Filosofiaa filosofoimalla (doing philosophy) • Filosofian rekonstruointi lasten ja heidän opettajiensa ulottuville • Filosofinen fiktio • Opettajan käsikirjat • Koululuokan muuntaminen tutkivaksi yhteisöksi

9. SOPHIA

10. Julkaisuja • Thinking, The Journal of Philosophy for Children • Critical and Creative Thinking, The Ausralasian Journal of Philsophy for Children • Analytic Teaching, The Community of Inquiry Journal

11. PUHUMME JA AJATTELEMME YHDESSÄ - KOULULUOKKA TUTKIVANA YHTEISÖNÄ • Dialogisesti virittynyt ilmapiiri toisen kohtaaminen yhteyden etsiminen avoimuus toiselle halu kuunnella ja ymmärtää toista toisen kunnioittaminen vastuullisuus toiselle hyväntahtoinen kriittisyys rohkeus kysyä, sanoa ajatuksensa, olla eri mieltä MITÄ TÄMÄ MERKITSEE OPETTAJAN TOIMINNASSA? MILLAINEN OPETTAJA LUO/SYNNYTTÄÄ DIALOGISUUTTA?

12. OPETTAJAN DIALOGISUUS • On läsnä sekä lasta että yhteisöä varten (pedagoginen rakkaus ja vastuullisuus/ subjektiivisen ja objektiivisen sovittaminen) • Ymmärtää oman rajallisuutensa • Rajoittaa itseään • Luottaa lapsen kykyyn ajatella itse • Puhuu ”omalla äänellään” • Toimii ”lasta etsien”

13. On pedagogisesti tahdikas • Ei loukkaa / haavoita lasta • Pitää ”oikean etäisyyden” • Toimii hienovaraisesti • On tilannevarma, osaa improvisoida • On avoin lapsen kokemukselle • Välittää lapselle ”nähdyksi tulemisen” kokemuksen • Uskaltaa kohdata lapsen ”ei kenenkään maalla”

14. Miten pedagoginen tahdikkuus näyttäytyy? • Puheessa • Hiljaisuudessa • Silmissä / katseessa • Eleissä • Ilmapiirissä K EHOLLISUUS

15. FILOSOFIA KOULULUOKASSA • Alkuaktiviteetti / lämmittelyleikki • Kertomus, kuva, filmi tms. • Tuumaustauko • Kysymysten muotoileminen / kiinnostavien asioiden etsiminen • Tuumaustauko • Keskusteluaiheen valitseminen • Tuumaustauko • Tutkiva keskustelu / filosofointi (voi jatkua samasta aiheesta useita sessioita)Filosofinen työpaja • Keskustelun arviointi

16. KESKUSTELUN OHJAAMINEN • Miksi lapset tulisi saada puhumaan / ajattelemaan ääneen? • Lapsi saa tilaisuuden • tulla kuulluksi  itsetunto, oman ajattelun arvostaminen, minuuden rakentuminen yhteydessä toisiin • kuulla, mitä toiset ajattelevat • jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tunteita • kysyä, etsiä merkityksiä, pohtia syitä ja vaihtoehtoja jne. • olla samaa / eri mieltä / huomata, ettei tiedä • perustella ja selittää • leikkiä ja seikkailla ajatuksilla

17. Opettaja saa tilaisuuden • Muistaa kuka lapsi on • Kuulla, mitä lapset ajattelevat • Kuulla, miten lapset ajattelevat • ”Ymmärtää” lasta • Oppia lapsen tavasta kokea ja ajatella • Pohtia omaa suhdettaan lapseen • Pohtia omaa kasvatusnäkemystään

18. Miten saan lapset puhumaan/ ajattelemaan ääneen? • Olemalla avoin ja aidosti kiinnostunut asioista, joista lapset haluavat puhua • Olemalla aidosti kiinnostunut lasten tavasta ajatella • Välittämällä lapselle luottamusta, rakkautta ja turvallisuutta, NÄKEMÄLLÄ HÄNET KEHOLLANI • Tietämällä, että en tiedä • Rajoittamalla omaa puhettani

19. Lapsen ajattelua katalysoivat tehtävät / kysymykset: • ”Selitä omin sanoin… • ”Mitä tarkoitat, selitä tarkemmin … • ”Autetaan Jimiä. Mitä hän mahtaa tuolla tarkoittaa? • ”Kerro, mitä ajattelet … • ”Vertaile … • ”Miten tuon voisi sanoa toisella tavalla?

20. TUTKIVASSA KESKUSTELUSSA OHJAA • Perustelemiseen • Selventämiseen • Seurausten tutkimiseen • Oletusten huomaamiseen ja tutkimiseen • Päättelyn tutkimiseen • Esimerkkien ja vastaesimerkkien esittämiseen

21. PERUSKYSYMYKSIÄ • ”Mikä on ongelmamme?” • ”Mikä tässä on avainkäsite?” • ”Miten perustelet väitteesi?” • ”Sisältyykö Pekan ajatukseen jokin olettamus?” • ”Voisiko tuosta, mitä Liisa sanoi, tehdä joitakin johtopäätöksiä?” • ”Mitä Maijan väitteestä seuraa`” • ”Puhummeko totta?” • ”Voitko sanoa tuosta jonkin esimerkin?” • ”Keksiikö joku tuolle vastaesimerkin?”

22. Filosofinen asenne • hämmästelevä  uskallus olla ”tyhmä” • kyky/herkkyys olla avoin uusille johtopäätöksille  avoimuus • kyky/herkkyys huomata ristiriitoja ja vastaväitteitä • myötäeläminen • pyrkimys etsiä selvyyttä • kyky/herkkyys ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiin ja esim. nähdä ne kaikkien yleisinä ajattelutapoina

23. Filosofinen kysymys • vaatii ajattelemaan • ihmettelevä, syvällinen tai hauska, avaa uusia näköaloja • yleisinhimillinen, yleisluonteinen • kiistanalaisuus, useita mahdollisia/ei-mahdollisia vastauksia • vaatii parempaa yhteistä puhetapaa / sanastoa • aiheuttaa ongelmia ajatus- tai elämäntavallemme, kyseenalaistaa

24. Esimerkkejä filosofisista kysymyksistä • Mitä meidän tulisi tehdä? Mikä on hyvää? Onko tuo oikein? Onko tuo reilua? Onko tuo oikeudenmukaista? Jne.  etiikka • Onko tämä totta? Miten voimme tietää sen? Millä perusteella voimme väittää niin? Miten voisimme todistaa tuon väitteen oikeaksi? Jne.  tietoteoria • Onko tuo ymmärrettävää / järkevää? Voiko noin sanoa? Onko tuo johtopäätös oikea? Jne.  logiikka

25. KYSYMYSTYYPIT • Suljetut sisältökysymykset • Suljetut tutkimuksen prosessiin liittyvät kysymykset • Avoimet sisältökysymykset • Avoimet tutkimuksen prosessiin liittyvät ns. sokraattiset kysymykset

26. 1. SULJETUT SISÄLTÖKYSYMYKSET • ”Paljonko 7 ja 13 ovat yhteensä” • ”Miten pitkä matka on Oulusta Kokkolaan” • ”Mikä on kullan ominaispaino?” • ”Mitä Dewey ajatteli uskonnollisesta kokemuksesta?”

27. 2. SULJETUT TUTKIMUKSEN PROSESSIIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET • ”Kuka muistaa, miten Sanna perusteli väitteensä?” • ”Mitä tuosta Pekan väitteestä täytyy välttämättä seurata?” • ”Miksi tuo ei ole relevantti johtopäätös?” • ”Miksi tämä väite ei ole tosi?”

28. 3. AVOIMET SISÄLTÖKYSYMYKSET • ”Missä merkityksessä käytät sanaa ´kaunis´?” • ”Onko kauneus riippuvainen henkilöstä?” • ”Hmm… liittyyköhän rohkeus jotenkin sukupuoleen?” • ”Niin … mutta mitä ´rakkaus´ mahtaa lopulta tarkoittaa?”

29. 4. SOKRAATTISET KYSYMYKSET • Oletuksiin liittyvät kysymykset • ”Mitä Maija olettaa väittäessään, että … • ”Onko tuo oletus mielestäsi oikeutettu?” • Selventävät kysymykset • ”Mitä tarkoitat tuolla … • ”Voitko selittää tuota ….

30. Kysymyksiin liittyvät kysymykset • ”Miten tuo kysymys liittyy tähän?” • ”Miten tämä kysymys auttaa meitä?” • Implikaatioihin ja seurauksiin liittyvät kysymykset • ”Mitä tuosta voisi seurata?” • Entäpä, jos tämä onkin epäeettistä?”

31. Erilaisiin vaihtoehtoihin ja näkökulmiin liittyvät kysymykset • ”Voisiko tuon sanoa jotenkin toisin?” • ”Jos joku haluaisi väittää vastaan, niin mitä hän sanoisi?” • Perusteisiin liittyvät kysymykset • ”Millä perusteella sanot noin?” • ”Mitä mieltä olette Mikon perusteista?”

32. ARVIOINTI • TUTKIMUSTAIDOT • PÄÄTTELY- JA KÄSITTEELLISET TAIDOT • VUOROVAIKUTUSTAIDOT

33. 1. TUTKIMUSTAIDOT • Esittävätkö oppilaat hedelmällisiä kysymyksiä? • Perustelevatko oppilaat ajatuksiaan ja mielipiteitään? • Etsivätkö oppilaat asioille selityksiä? • Tutkivatko oppilaat vaihtoehtoja? • Korjaavatko oppilaat omaa ajatteluaan? • Kykenevätkö oppilaat pysymään asiassa?

34. 2. PÄÄTTELY- JA KÄSITTEELLISET TAIDOT • Selittävätkö oppilaat merkityksiä? • Tekevätkö oppilaat erittelyitä? • Tekevätkö oppilaat vertailuja? • Antavatko oppilaat selkiyttäviä esimerkkejä? • Tekevätkö oppilaat relevantteja johtopäätöksiä? • Tekevätkö oppilaat arviointeja?

35. 3. VUOROVAIKUTUSTAIDOT • Kuuntelevatko oppilaat toisiaan? • Tekevätkö oppilaat toisilleen kysymyksiä ja ehdotuksia? • Auttavatko oppilaat toisiaan? • Tutkivatko oppilaat erimielisyyksiä? • Kunnioittavatko oppilaat toistensa mielipiteitä? • Hyväksyvätkö oppilaat mielipiteisiinsä kohdistuvan oikeutetun kritiikin?