1 / 22

Nuorten yhteiskuntatakuu

Nuorten yhteiskuntatakuu. Sture Fjäder Puheenjohtaja 18.11.2011. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet.

kylee
Download Presentation

Nuorten yhteiskuntatakuu

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Nuorten yhteiskuntatakuu Sture Fjäder Puheenjohtaja 18.11.2011

  2. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteet • Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. • Koulutustakuu: jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. • TEM:n työryhmä valmistelee esitykset budjettivaikutuksista sekä mahdollisista säädösmuutoksista 29.2.2012 mennessä. 18.11.2011 Sture Fjäder

  3. Tarve: yksilölliset ja joustavat työvoimapalvelut • Suunnataan työvoimakoulutuksen tarjontaa myös korkeasti koulutettujen tarpeita vastaavasti • TE-toimistojen korkeakouluneuvojien osaaminen varmistetaan • verkostoa laajennetaan niin, että laadukkaat palvelut ovat saatavilla jokaisessa maakunnassa • yhteistyön mahdollisuudet käytetään hyödyksi. 18.11.2011 Sture Fjäder

  4. Todellisuus: palvelut heikentyvät • Korkeakouluneuvojien arvokas verkosto surkastumassa • Tarjonnut eriytynyttä ja laadukasta neuvontaa vastavalmistuneille • Usein oppilaitosten ura- ja rekrytointipalvelujen yhteydessä • Alun perin yli kymmenellä paikkakunnalla • Määrärahasäästö toteutuu, kun palvelu jätetään antamatta • Korkeasti koulutetut erityisryhmä, joka edellyttää eriytynyttä palvelua • Korkeakouluneuvojat hyvä esimerkki yhteistyössä annettavan palvelun synergiaeduista 18.11.2011 Sture Fjäder

  5. Osaamisen laatukaari Ida Mielityinen koulutuspoliittinen asiamies 18.11.2011

  6. Mistä huippuosaaminen syntyy? Mahdollisuus systemaattiseen osaamisen kehittämiseen työuran aikana Laadukas korkeakoulutus Tolkulliset koulutusmäärät ja vuorovaikutuksellinen ennakointijärjestelmä Hallitus säästää 300 miljoonaa koulutuksesta 18.11.2011 Ida Mielityinen

  7. Korkeasti koulutettujen osaamisen laatukaari • Tolkulliset koulutusmäärä eli ei määrä vaan laatu ja vaikuttavuus • Laadukasta koulutusta ja tutkimusta/TKI-työtä korkeakouluihin • Osaamista vastaava työpaikka valmistuville • Omaa osaamista on voitava kehittää järjestelmällisesti koko työuran ajan 18.11.2011 Ida Mielityinen

  8. Ennakointi tehtävä koordinoidusti Laatua, ei määrää:16 % vähennys aloituspaikkoihinAMK-sektorilla ja 7 % vähennysyliopistosektorilla Ennakoinnilla tehdään tulevaisuutta,mutta se on tehtävä koordinoidusti • Määrällinen ennakointi • Laadullinen ennakointi Mitä osaamista haluamme Suomeen? Millaista osaamista ja minne? 18.11.2011 Ida Mielityinen

  9. Koulutusmäärät • Akava esittää kokonaisaloituspaikkamäärän selvää vähentämistä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa • Vähentämisessä painopiste ammattikorkeakoulutuksessa • Muutamilla aloilla tarve koulutustarjonnan lisäämiseen tai vähennystarpeet erilaisia kuin kehittämissuunnitelmassa • Yliopistokoulutuksen aloituspaikkamäärä -7 % eli -1 500 paikkaa • Ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkamäärä -16 % eli -4 500 paikkaa 18.11.2011 Ida Mielityinen

  10. AMK-uudistus toteutetaan säästöpainajaisessa Rakenteellinen kehittäminen, muttei holtittomasti Vahvat AMK- yksiköt Vahva hallitus, joka ottaa huomioon korkeakoulutuksen erityispiirteet TKI-työ nivottava opetukseen ja aluekehittämis-työhön 18.11.2011 Ida Mielityinen

  11. Työurien pidentäminen • Sujuvat opintopolut ja tutkinnon on taattava työläelämä-valmiudet • Opettajuutta ja opiskelua on arvostettava • Työuran aikainen osaaminen kuntoon • Opiskelijoiden on sitouduttava opintoihin ja korkeakoulun opetukseen • Tutkinto on vasta ajokortti työmarkkinoille • Pidemmät työurat 18.11.2011 Ida Mielityinen

  12. Osaamisen kehittäminen • Asenteet • Uudet koulutukselliset muodot (työstä oppiminen) • Rahoituksenuudistaminen • Osaava ja globaalisti kilpailukykyinen jahyvinvoiva työvoima 12 18.11.2011 Ida Mielityinen

  13. Osaamisen kehittäminen • Asenteet • Uudet koulutukselliset muodot (työstä oppiminen) • Ohjaus • Uudet koulutusmuodot • YT-lakia on noudatettava • Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus • Räätälöidyt, yksilölliset työvoimapoliittiset toimet • Rahoituksenuudistaminen • Henkilökohtaiset koulutustilit lisäämään kysyntälähtöisyyttä • TES/VES:hinselvät tavoitteet osaamisen kehittämiselle • Koulutusoikeutta kerryttävä jokaiselle • Osaava ja globaalisti kilpailukykyinen jahyvinvoiva työvoima 13 18.11.2011 Ida Mielityinen

  14. Viisi vuotta valmistumisesta Tukeeko tutkinto työuraa? Heikki Taulu työvoimapoliittinen asiamies 18.11.2011

  15. Korkeakoulutuksen hyöty maistereille • Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus • Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä • Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä 15 Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010

  16. Ensimmäisen työn vaste korkeakoulutukseen Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen? Vastasiko työn vaativuustaso koulutustasoa? Edellyttikö työ korkeakoulututkintoa?

  17. Vastaushetken työn vaste korkeakoulutukseen Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen? Vastaako työn vaativuustaso koulutustasoa? Edellyttääkö työ korkeakoulututkintoa?

  18. Työn vaativuus suhteessa koulutukseen Joillakin aloilla työn vaativuus selvästi tai osittain alhaisempi, ongelmallisimmat alat ovat • Maatalous-metsätieteellinen, selvästi 9 % + osittain 23 % • Humanistinen 7 % + 16 % • Terveystieteiden 6 % + 15 % • Luonnontieteellinen 5 % + 12 % • Yhteiskuntatieteellinen 4 % + 14 % Ylempi korkeakoulututkinto keskimäärin 3 % + 12 %. Ongelma on vastakkainen useilla professioaloilla, joilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi, esim. lääketiede 29 % vastaajista, farmasia 28 %, psykologia 28 %, hammaslääketiede 26 %, eläinlääketiede 23 %, liikuntatiede 23 % 18.11.2011 Heikki Taulu

  19. Syyt alhaiseen työn vaatimustasoon • Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet. • Syyt siihen, miksi työn vaativuustaso on koulutustasoa selvästi alhaisempi viisi vuotta valmistumisen jälkeen. • Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010

  20. Tyytyväisyys tutkintoon • Vuonna 2005 yliopistosta valmistuneiden tyytyväisyys suoritettuun tutkintoon työuran kannalta 2010 • Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 2010 20

  21. Tyytyväisyys tutkintoon työuran kannalta • 85 % on vähintään melko tyytyväinen suoritettuun tutkintoon työuran kannalta • Tyytymättömimpiä maatalous- ja metsätieteelliseen (26 %), humanistiseen (24 %), yhteiskuntatieteelliseen (20 %) ja luonnontieteelliseen (20 %) tutkintoon. Samoilla aloilla on ongelmia myöhemmin työuralla työllistymisen laadun kanssa. • Tyytyväisimmät farmasian ja lääketieteen aloilta mukaan lukien eläin- ja hammaslääketiede. Myös liikuntatieteelliseen tutkintoon ollaan tyytyväisiä. Näillä aloilla on vähiten ongelmia työllistymisen laadun kanssa. • Miehet ovat hieman tyytyväisempiä kuin naiset. 18.11.2011 Heikki Taulu

  22. Viisi vuotta valmistumisesta – mistä on kyse? • Uraseurantakyselyssä tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen • laadusta • tarkoituksenmukaisuudesta • työuran kehityksestä • tyytyväisyydestä viisi vuotta sitten suoritettuun tutkintoon. • Kohderyhmänä viisi vuotta aiemmin valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon tai ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (lastentarhanopettajat, farmaseutit, notaarit). • Valtakunnallinen aineisto kerätään joka toinen vuosi, viimeisin tehtiin syksyllä 2010. • Kyselyssä mukana 13 yliopistoa tai korkeakoulua. Lapin yliopistosta valmistuneet eivät olleet kyselyssä mukana. • Vastausaste kyselyssä oli 47 %. Aineistossa on 5 888 vastaajan tiedot. 18.11.2011 Heikki Taulu

More Related