1 / 25

Nuorten yhteiskuntatakuu – arvioita vuoden 2005 uudistuksesta

Nuorten yhteiskuntatakuu – arvioita vuoden 2005 uudistuksesta. Kari Hämäläinen - Ulla Hämäläinen (KELA) - Juha Tuomala. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä 17.8.2012 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT). Rakenne. Nuorten työttömyydestä Suomessa ja muualla

abram
Download Presentation

Nuorten yhteiskuntatakuu – arvioita vuoden 2005 uudistuksesta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Nuorten yhteiskuntatakuu –arvioita vuoden 2005 uudistuksesta Kari Hämäläinen - Ulla Hämäläinen (KELA) - Juha Tuomala Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä 17.8.2012 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

  2. Rakenne • Nuorten työttömyydestä Suomessa ja muualla • Mitä VATT:ssa meneillään nuorten työmarkkinoiden tiimoilta • Aiempia tutkimustuloksia nuorisotakuista • Nuorten yhteiskuntatakuu 2005 • Miten arvioida? • Mikä muuttui? • Alustavia tuloksia • Joitain ajatuksia nuorisotakuun seurantaan ja arviointiin

  3. 1. Nuorten työttömyydestä Suomessa ja muualla

  4. Työttömyysaste vs. työttömien osuus väestöstä

  5. Lähde: Eurostat – Labour ForceSurvey – kausitasoittamaton - alle 25-vuotiaat

  6. Alle 25. työttömien lukumäärä Suomessa

  7. 2. Mitä VATT:ssa on meneillään nuorten työmarkkinoiden tiimoilta

  8. Tutkimushankkeita • Suomen Akatemian rahoittama perusturvan aktivointia arvioiva hanke • Nuorten vuoden 2005 yhteiskuntatakuun arviointi • Nuorten vuosina 1996 ja 1997 toteutettujen työmarkkinatuen rajoitusten ja pakkohaun vaikutusarvio • Työttömyys, työllisyys, syrjäytyminen, toimeentulotukimenot, terveys • Kouluttautuminen, koulutuksen keskeyttämiset • Koulutuksen tuotto • Toisen sukupolven maahanmuuttajien kotoutuminen • Erityiskysymyksenä kotouttamislain vaikutukset • Työttömyyden ylisukupolvisuus • Haasteena vanhempien työttömyyskokemusten vaikutusten erottaminen muista työttömyyteen vaikuttavista tekijöitä

  9. Tutkimusaineisto • Ns. Youngster-aineisto, joka on 20% otos vuonna 1990 maassa asuneista ikäkohorteista 1967-1990. Aineistoa täydennetty vuosittain 20% otoksella uusista Suomen asukkaista. Tiedot kattavat vuodet 1987-2008 + 1985 ja 1980 • Kohdehenkilöille yhdistetty kotitaloudesta kunakin vuonna löytyneet vanhemmat, joilta kaikilta tietoja vuoteen 2008 saakka • Kaikki tavalliset tausta- ja etuustiedot • Kaikki työllisyys-, työttömyys- ja toimenpidejaksot • Laajalti koulutukseen hakeutumis- ja kouluttautumistietoja • Ja paljon muuta, kuten toimeentulotukitietoja, KELAn etuustietoja, rikostietoja, erityiskorvattavuustietoja, kotouttamistietoja yms.

  10. 3. Aiempia tutkimustuloksia ’nuorisotakuista’

  11. Carling-Larsson (2005): Utvecklingsgarantin 1998 • Työttömät 20-24v, joille taataan työvoimapoliittinen toimenpide 100 työttömyyspäivän aikana • Ensimmäiset 90 päivää työvoimatoimisto, jonka jälkeen kunnalla 10pv aikaa sijoitukseen. Kunnalle korvataan n. 17€/pv sijoituksesta • Kunnille vapaaehtoinen, mahdollisuus poistua jokaisen kalenterivuoden alussa • 4/5 kunnista osallistui vuonna 1999 • Tulokset: Ei vaikutuksia rekisteröityneeseen työttömyyteen, Lievä positiivinen vaikutus ensimmäisten 120 pv aikana työllisyyteen ja lievä negatiivinen tämän jälkeen, toimenpiteeseen osallistumisen todennäköisyys kasvoi 25-30 % • Borland-Tseng (2008): Mutual ObligationProgram 1998 • Työttömyysturvaa saavat 18-24 v, joiden osallistuttava MOI:n mukaiseen toimenpiteeseen 6 työttömyyskuukauden jälkeen • Osa-aika/vapaaehtoistyötä, työnhakukoulutusta, työvoimapoliittisia toimenpiteitä, työkokemuksen kartuttamista (greencorps) • Ei niin pakollinen: osallistuneiden osuus oikeutetuista vaihteli15-35 prosentin välillä • Tulokset: Vähäinen kokonaisvaikutus, uhkavaikutus ja lukkiutumisvaikutus kumoavat toisensa

  12. Blundell ym. (2004) + muita: New Deal 1998 • Työttömyysturvaa saavat 18-24v, jotka ohjataan 6 kuukauden jälkeen 4kk kestävään Gateaway-ohjelmaan (työnhakuapua ja lyhyitä perustaitoja tarjoavia koulutuksia + henkilökohtainen neuvoja, jota tavattava vähintään 2 viikon välein) • Tämän jälkeen tukitöitä, koulutusta työttömyyskorvauksilla, vapaaehtoistyötä (työttömyyskorvaus + £400) tai valtion järjestämiä töitä (environmentaltaskforce) • Tulokset: Gateaway kasvatti työllistymisen todennäköisyyttä 5 %-yksiköllä (26% -> 31%). Kasvusta vähintään 1%-yksikkö työnhakuavun vaikutusta • Aho ym. (2007): Nuorten yhteiskuntatakuu 2005 • Aineisto: vähintään 3 kuukautta työttöminä olleet vuosina 2004 ja 2006 • Tulokset: lisännyt ja nopeuttanut työnhakusuunnitelmien laadinta; 6 kuukautta työttömyyden alkamisesta yhä työttöminä 43% vuonna 2004 ja 38% vuonna 2006; 6 kuukautta työnhakusuunnitelman laatimisesta työllisten ja toimenpiteillä olleiden osuus 3-4 %-yksikköä korkeampi vuonna 2006 kuin vuonna 2004 • ”Työllisyyden lievä parantuminen lienee pikemminkin parantuneen työvoiman kysynnän kuin uudistuksen seurausta” • Pakkoaktivoinnin uhkavaikutuksia • Geerdsen (2006) & Graversen-Larsen (2012), Geerdsen-Holm (2007), Black ym. (2008), Graversen-vanOurs (2008), Rosholm-Svarer (2008), Tuomala (2011)

  13. 4. Nuorten yhteiskuntatakuu 2005

  14. Arviointiasetelma • Perimmäinen kysymys on: Mitä olisi tapahtunut alle 25-vuotiaille ilman yhteiskuntatakuuta? • Jos tähän kysymykseen kyetään vastaamaan, yhteiskuntatakuun vaikutukset selviävät vertaamalla vastausta toteutuneeseen kehitykseen. Arvioinnissa tarvitaan vertailuryhmä, jonka voidaan ajatella uskottavasti kertovan, mitä alle 25-vuotiaille olisi tapahtunut, jos takuuta ei olisi otettu käyttöön • Tästä syystä kaikkiin kohdistuvia politiikkamuutoksia tai henkilöiden/alueiden vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvia politiikkamuutoksia on lähes mahdoton arvioida luotettavasti • Ikä on kuitenkin erinomainen jaottelija kohde- ja vertailuryhmiin • Arviointimenetelmänä Difference-in-differences eli muutosten muutos • Menetelmä puhdistaa ryhmien väliset tasoerot ja kaikkia koskettavat talouden suhdannevaihtelut • Vaatii kuitenkin sen, että vertailu- ja kohderyhmän työllisyys- ja työttömyyskehitys vastaavat toisiaan ennen yhteiskuntatakuun käyttöönottoa

  15. Mikä muuttui_1 • Työnhakusuunnitelmia ennen 3 kk työttömyyttä 30 prosentille vuonna 2004 => 70%:lle vuonna 2006 • Nuorten käyntivälit työvoimatoimistossa tihentyivät yhteiskuntatakuun myötä tihentyneet

  16. Mikä muuttui_2: Takuun sitovuus

  17. Mikä muuttui_3: Toimenpiteisiin osallistumisen hasardi alle 25v Työvoimakoulutus Tukityöllistäminen

  18. DID - Työkuukaudet avoimilla työmarkkinoilla 1990-2008

  19. Työttömänä vuoden aikana 1997-2008

  20. Vaikutuksia: kuukaudet - Aineisto; vuodet 2000-2008, ikäryhmät 21-24 ja 26-27, koko ikäluokka - Ryhmävaikutukset yksivuotistasolla - Kontrollimuuttujat 42kpl: maahanmuuttaja (lähialue, EU, OECD, Jugoslavia-Irak-Iran_Somalia, muu), koulutus (keskiaste, ei koulutusta), vanhempien tiedot lapsen ollessa 14v (biologisuus, työllisyys, tulot, koulutusdummyt), sukupuoli, asuinseutukunnan työttömyysaste, asuinmaakuntadummyt

  21. Vaikutuksia: muuta

  22. Yhteenveto NYT 2005 -uudistuksesta • Tähänastisten tulosten perusteella yhteiskuntatakuun käyttöönotto on lisännyt 21-24v nuorten vuosittaista työssäoloa keskimäärin 0.5-1 viikolla • ~ 2300- 4600 henkilötyövuotta, mitä vastaa 1-2 prosenttiyksikön kasvu ko. ikäryhmän työllisyysasteessa • Vaikutukset kasvavat ajassa - käynnistämisvaikeuksia? • Joitakin pienempiä vaikutuksia havaittavissa työvoimakoulutuksessa ja laajassa työttömyydessä • Vielä kovin alustavaa … jatkossa • Heterogeeniset vaikutukset – keihin uudistus vaikutti? • Kestotarkastelut – uhkavaikutus? • Eri toimenpiteiden vaikutukset? • Muut tulemat: koulutukseen hakeutuminen, terveys, rikollisuus …

  23. 5. Lopuksi hajanaisia ajatuksia seurantaan ja arviointiin • Alustavat aineistot seurantaa varten löytyvät ministeriöistä • Työttömien seuranta työttömyysjakson alusta lähtien yleisesti käytetyin menetelmin • eloonjäämisfunktio (~virta yli koko työttömyysjakson) • hasardi (kertoo suoraan toimenpiteiden kohdentamisen kaikissa työttömyyden kestoluokissa) • Varhaisen aktivoinnin kielteisten vaikutusten seuraaminen • Uhkavaikutus: koko ikäluokka seurantaan (työttömäksi ilmoittautuvien osuus ikäluokasta tms.) • Lukkiutumisvaikutus: työttömänä ja toimenpiteissä vietetyn ajan keston seuraaminen eri ryhmissä • Jo seurannassa voi käyttää sopivaa vertailuryhmää … arvioinnissa sitten viimeistään! • Huolellinen arviointi vasta muutaman vuoden päästä, jotta (a) kaikki mahdolliset aineistot ovat käytössä ja (b) vaikutukset ehtivät syntyä… • Mikä muuttui? • Huomionarvoisia: Alueelliset erot, vuoden sisällä eri aikoina alkaneet työttömyysjaksot

  24. Motivointia • Korkea nuorisotyöttömyys • EU: 22.1% (2012) • Suomi : 20.1 % (15-24v), 31.7% (15-19v) • Nuorten pahoinvointi - vuonna 1987 syntyneistä 21 vuoden ikään mennessä • 40%:lla on mielenterveysongelmia; 20% saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmaan • 26% on saanut merkintöjä joko lievistä rikkomuksista tai tuomioista (Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012) • Nuorten yhteiskuntatakuu laajenee vuonna 2013 • EU-komission suunnitelmissa European Youth Guarantee

More Related