1.Piet. 4:1-2

1. Hyvä Sisärengaslainen Neljännessä luvussa Pietari opettaa ristin kantamisesta – siis kärsimisestä Jeesuksen tähden. Kysymyksiä, esirukousaiheita yms voit lähettää osoitteeseen pastori@tunri.com. Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti ettekä ihmisten himoja seuraten. Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä. (1. Piet. 4:1-2) Luonnostaan syntinen ihminen etsii ruumiillista nautintoa ja haluaa välttää kaiken kärsimyksen, mutta Jeesuksen seuraaminen on ristin kantamista – siis kärsimistä uskonsa tähden, tai ainakin valmiutta sellaiseen kärsimiseen. Siten ristin kantaminen on myös vastarinnan tekemistä synnille. 1.Piet. 4:1-2

2. Aivan riittämiin te menneenä aikana elitte niin kuin pakanat tahtovat, ryvitte irstaudessa ja himoissa, juoppoudessa, mässäilyissä ja juomingeissa ja palvelitte epäjumalia jumalattomin menoin. Nyt he kummeksuvat sitä, että te ette enää riennä heidän kanssaan samaan riettauden virtaan, ja syytävät herjauksiaan. Mutta he joutuvat tekemään tilin hänelle, joka on valmiina tuomitsemaan elävät ja kuolleet. (1. Piet. 4:3-5) Pietari kuvaa kristittyjen elämää ennen kuin heistä tuli kristittyjä. Kristityksi kääntyminen on kuitenkin saanut aikaan luopumisen entisestä elämäntavasta, ja siksi kristityt ovat oudoksuttuja ja pilkattujakin muiden ihmisten keskuudessa – aika tuttua meillekin. Pilkan kohteena ollessaan on hyvä muistaa, että me kaikki joudumme kerran Jumalan edessä tekemään tiliä elämästämme – myös ne joutuvat, jotka eivät edes usko Jumalan olemassoloon. Sitä varten niillekin, jotka ovat kuolleet, on julistettu evankeliumi, että he eläisivät hengessä, niin kuin Jumala elää, vaikka ruumiissaan ovat saaneet saman tuomion kuin kaikki ihmiset. (1. Piet. 4:6) Edellisessä luvussa Pietari puhui siitä, miten Kristus julisti vankeudessa oleville hengille. Nyt hän kirjoittaa arvoituksellisesti evankeliumin julistamisesta kuolleille. On ainakin kolme mahdollisuutta ymmärtää Pietarin opetus: 1. kuolleet ovat niitä, joista edellisessä luvussa puhuttiin, siis Nooan sukupolven ihmisiä. 2. kuolleet ovat niitä, jotka nyt ovat kuolleita, mutta joille heidän elämänsä aikana julistettiin evankeliumia. 3. kuolleilla tarkoitetaan hengellisesti kuolleita. 1.Piet. 4:3-6

3. Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoilla. Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä ”rakkaus peittää paljotkin synnit”. Olkaa nurkumatta vieraanvaraisia toinen toisellenne. (1. Piet. 4:7-9) Ensimmäisten kristittyjen elämää väritti Jeesuksen toisen tulemisen innokas odottaminen. Tässäkin Pietari perustelee Jeesuksen tulemisen läheisyydellä kehotuksia ymmärtäväisyyteen ja rakkauteen. Yhä edelleen Jeesuksen tulo on lähellä, ja siksi Pietarin kehotukset ovat ajankohtaisia myös meille. Keskinäinen rakkaus peittää paljotkin synnit siinä mielessä, että rakkaus estää syntiä rikkomasta ihmisten välisiä suhteita. Jumalan edessä tarvitaan kuitenkin jotain muuta kuin ihmisten rakkaus – tarvitaan Jumalan armo, joka antaa anteeksi synnit. Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti. Aamen. (1. Piet. 4:10-11) Kristittyjen elämä on toinen toistensa palvelemista. Tätä palvelemista varten Jumala on antanut kaikille kristitylle omia erityisiä lahjoja, joita nimitetään armolahjoiksi. Pietari mainitsee tässä vain puhumisen ja palvelemisen, mutta Paavali mainitsee eri yhteyksissä useita muitakin (lue 1. Kor. 12; Room. 12:3-8), osa ihmeelliseltä näyttäviä, osa taas kovinkin arkipäiväisen tuntuisia, mutta kaikki yhtä tärkeitä. Armolahjojen tarkoitus ei ole korottaa armolahjan käyttäjää vaan Jumalaa, joka lahjat antaa. 1. Piet. 4:7-11

4. Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. (1. Piet. 4:12-14) Kirjeen lukijat ovat joutuneet kärsimään uskonsa tähden, ja aina on olemassa vaara, että kärsimys johtaa luopumaan uskosta. Ehkä joku alkaa epäillä sitäkin, onko kristittyjen Jumala sittenkään todellinen, kun ei vapauta omiaan vaikeuksista. Pietari haluaa kääntää ajatuksen aivan päin vastaiseksi: kärsimykset nimenomaan todistavat uskon aitoudesta, koska ne ovat osallisuutta Kristuksen kärsimyksiin. Pietari ja muut apostolit iloitsivat siitä, että olivat saaneet kunnian kärsiä häväistystä Jeesuksen nimen tähden (Ap. t. 5:41). 1. Piet. 4:12-14

5. Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana. Mutta sen, joka kärsii kristittynä, ei pidä hävetä, vaan hän kirkastakoon kristityn nimellään Jumalaa. (1. Piet. 4:15-16) Kaikki kärsimys ei ole kunniakasta. Jos joku kärsii omasta syystään, se on hävettävää. Meidän on pyrittävä elämään siten, ettemme omalla käytöksellämme loukkaa tosia emmekä siten aiheuta toisille tai itsellemme kärsimystä. Jumalan tahdosta emme kuitenkaan voi tinkiä, ja jos Jumalan tahdon noudattamisen takia joudumme kärsimään, se on kunniakasta. On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät taivu uskomaan Jumalan evankeliumia? - Jos hurskas pelastuu vaivoin, miten käykään jumalattoman ja syntisen! Sen tähden ne, jotka joutuvat kärsimään, jos niin on Jumalan tahto, antakoot elämänsä uskollisen Luojan haltuun ja tehkööt edelleen sitä, mikä on hyvää. (1. Piet. 4:17-19) Pyhän Jumalan edessä me kaikki joudumme tuomiolle, ja kristittyjenkin elämässä on paljon tuomittavaa. Ei meillä ole mitään muuta toivoa Jumalan edessä kuin turvautuminen Jeesuksen sovitustyöhön. Miten sitten voisivat pelastua ne, jotka eivät välitä Jumalan tahdosta eivätkä turvaudu Jeesukseen? Raamattuopetus: Ville Auvinen 1. Piet. 4:15-19 • Pähkäiltävää: • Millä tavalla uskovat joutuvat kärsimään tämän päivän Suomessa? Entä muualla? • Mikä on sinun armolahjasi, jolla voisit palvella muita?

6. Sleyn nuorisotyössä tapahtuu Evankeliset Musiikkimessut lähestyvät Varma kevään merkki on Evankeliset Musiikkimessut 31.3.-3.4. Helsingissä. Torstaina alkavassa tapahtumassa on luvassa korkeatasoista musiikkia sekä laadukasta sanomaa. Torstai-illan opiskelijakonsertissa Vanhalla Ylioppilastalolla esiintyvät mm. Turvakytkin sekä Joose Keskitalo. Perjantaina Agricolan kirkon kryptassa nähdään ja kuullaan esim. The Rainia ja Daikinia. Paikalla on myös The Road, jonka johdolla vietetään Riemumessua. Raamattuopettajina ovat Kalle Vaismaa ja Heikki Haataja. Lauantaina kolmessa konsertissa Helsingin Urheilutalolla Kalliossa ovat mukana Juha Tapio band, bass'n Helen, Jukka Leppilampi sekä paljon muuta. Myös .kraka on konsertissa julkaisemassa uutta levyään. Puhumassa ovat esimerkiksi Päivi Niemi sekä Juha Vähäsarja. Katso netistä osoitteesta www.sley.fi/nuoriso tarkka ohjelma tai soita ja pyydä esite Sleyn nuorisotoimistosta p. 03-223 7056. Mitä jos? Sumiaisissa (17.3.) ja Ylistarossa (18.3.) kysellään Mitä jos? The Road on jälleen tien päällä. Ylistarossa ollaan koolla rovastikunnallisissa merkeissä ja kuullaan The Roadin lisäksi myös Luotettavaa Todistusta ja Juha Heinosta. Tulossa: isoskoulutusta Sleyn isoskoulutuksen toinen, valtakunnallinen osio on 22.-24.4. Karkun evankelisella opistolla. Menossa mukana ovat mm. Juha Heinonen, Raimo Lähteenmaa ja Lasse Räty. Viikonlopun hinta on 20 e. Ilmoittautumiset Karkkuun numeroon (03) 513 4151. Ristin pääsiäinen Lohtajalla, Ohtakarin leirikeskuksessa vietetään pääsiäislauantaina 26.3. Ristin pääsiäistä. Tarkempaa tietoa päivän ohjelmasta voit kysellä Mustilta, 0400 506 837, musti@sley.fi.