Syrjäytymisen kustannukset

1. Syrjäytymisen kustannukset Salla Ikäheimo 25.10.2013

2. Kuka syrjäytynyt on? • Vaikka syrjäytynyt sanaa käytetään paljon, on sen määritelmä hyvin haastava, eikä yhtä johdonmukaista tapaa kuvata syrjäytymistä ole. • Yleistä on kuitenkin ajatella, että syrjäytyneellä ei ole toisen asteen koulutusta eikä hän ole työelämässä. • Syrjäytyneet koostuvat useista erilaisista ryhmistä. Jos vain työelämässä syrjäytyneet lasketaan mukaan on 1)kvalifikaatiotasoltaan heikkoja, 2)ulkomaalaisia, 3)nuoria, 4)naisia ja 5)niitä, jotka eivät elä normien mukaisesti (rikolliset, alkoholistit, huumeiden käyttäjät, vammaiset). (XavierGaullier) • Syrjäytyneet eivät ole samanlaisia, heillä on eri taustat ja eri tarpeet. Joukko ei ole myöskään kiinteä, vaan liikettä edes takaisin tapahtuu. • Syrjäytymisen kustannuksia laskettaessa määritelmät ovat erilaisia ja niin ovat myös laskentatavat.  Miten tällaisen joukon sisältä voisi löytää yhden yhteisen laskentatavan kustannuksille? • Jotta aiheesta saa otteen on hyvä tutkia syrjäytymisen kulkua, ajatuksena löytää kohta, johon tutustua paremmin ja näin määrittää aihetta paremmin tutkimuksen kannalta. Löytyisikö homogeenisiä ryhmiä, joiden tutkiminen tuottaisi parempia tuloksia?

3. Jatkokoulutus tai työelämä Toisen asteen koulutus Syrjäytyminen • Mistä syntyy eniten kustannuksia ja mikä on yhteiskunnan kannalta ehkäpä huonoin vaihtoehto? • Keskeytetty koulutus, joka johtaa syrjäytymiseen Peruskoulu Työ, jossa ei tarvita toisen asteen koulutusta • Peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen. Yhteiskunta investoi koulutukseen. • Työhön, jossa ei tarvita enempää koulutusta. • Peruskoulun jälkeen suoraan tulonsiirroista koostuvaan toimeentuloon • Keskeyttää toisen asteen koulutuksen ja menee töihin – samanlainen tilanne, kuin suoraan peruskoulusta töihin menneelle. • Keskeyttää toisen asteen koulutuksen ja siirtyy tulonsiirroista koostuvaan toimeentuloon. • Työelämästä tulonsiirroista koostuvaan toimeentuloon • Ohjaus koulutukseen tai ohjaus takaisin aloitettuun koulutukseen • Kohdissa 4 ja 5 yhteiskunta on jo investoinut koulutukseen ja tämä investointi ei tuotakaan toivottua tuottoa. • Työ, jossa ei tarvita toisen asteen koulutusta on yhä harvemmassa. Ilman toisen asteen koulutusta jääminen on suuri riski tulevaisuuden työttömyydelle, jos kysyntä muuttuu ja työtä ei olekaan enää tarjolla myöhemmin.

4. Koulutus on tärkein syrjäytymistä ehkäisevä tekijä • Peruskoulun päättää n. 60000 nuorta vuosittain ja näistä 4000-5000 jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. • 25 % aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja 10 % lukion. 15% jää ilman toisen asteen koulutusta. • 20-29v nuoria, joilla ei ole toisen asteen koulutusta oli vuonna 2012 110 000 (70 000 miehiä). • Vuonna 2011 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 31 600. Nuorten työttömyysaste oli 19,8%. Noin kolmasosa nuorista työttömistä työnhakijoista on käynyt vain peruskoulun. • Koulunkäynti on nykyisin tärkeämpää kuin ennen. 1987 lähes 40%:lla työllisistä oli vain perusasteen koulutus, kun sama luku vuonna 2010 oli vain 17%.  Tutkimuskysymys kannattaa suunnata ennen kaikkea koulutuksen kautta Lähde: TEM raportteja: Nuorten yhteiskuntatakuu 2013

5. Peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen • 9. Luokkalaisista vuonna 2011 ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäi 9%. • Kokonaan hakematta jätti 1,5%. • Osa näistä jatkoi kymppiluokalla tai ammattistartissa, joita ei lasketa tutkintotavoitteiseksi opiskeluksi. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].ISSN=1799-4500. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.10.2013].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/khak/2011/khak_2011_2012-12-13_tie_001_fi.html

6. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet (%) Vrt. ”25 % aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja 10 % lukion. 15% jää ilman toisen asteen koulutusta.” Erilähteistä saatavat luvut vaihtelevat myös keskeyttäneiden osalta, TEM raportissa puhuttiin paljon suuremmista luvuista. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu].ISSN=1798-9280. 2011, Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa keskeyttäminen lukuvuosina 2000/2001–2010/2011, % . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2013].Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kkesk/2011/kkesk_2011_2013-03-20_tau_001_fi.html

7. Mitä tekevät nuoret, joilla ei ole toisen asteen koulutusta? • Nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, koostuu hyvin kirjavasta joukosta. • Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa: • n. 14000 tilastojen ulkopuolella • Työttömänä yhteensä n. 9500 • Muulla sosiaaliturvatuella n. 800 Lähde: Tieto&trenditlehti 7/2007

8. Nuorten tilanteet muuttuvat Lähde: Tieto&trenditlehti 7/2007

9. Kohortti 1987 • Noin viidesosa 1987 syntyneistä (pojista 20,7 %, 6 296, tytöistä 16,1 %, 4 688) ei ollut suorittanut peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa • Ilman peruskoulun jälkeistä jatkotutkintoa jääneistä kohortin jäsenistä yli puolet (pojat 46,1 %, tytöt 59,2 %) oli saanut toimeentulotukea seuranta-aikana. Korkeakoulu- tai ylioppilastutkinnon suorittaneille kohorttiin kuuluville noin joka kymmenennelle (pojat 9,1 %, tytöt 11,6 %) oli tilastoitu toimeentulotuen käyttöä. • Tutkimuksessa paljastuu myös muulta kuin toimeentulotuesta tulevia kustannuksia, jotka ovat selvästi kasvaneet koulupudokkailla: • Rikollisuus selvästi yleisempää: kouluttamattomista pojista 31,8 % ja tytöistä 10,3 % oli seuranta-aikana tuomittu rikoksesta tai rikoksista, korkeakoulu- tai ylioppilastutkinnon suorittaneista pojista 4,1% ja tytöistä 0,9 %. • Psykiatrinen erikoissairaanhoito/ psyykenlääkkeiden käyttö suurempaa (korkeammin koulutetuista pojat 9,5 %, tytöt 17,2, kun taas ilman toisen asteen koulutusta olevista pojat 35,2 %, tytöt 47,6 %). Lähde: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa

10. Alueellisia eroja • Koulupudokkaiden osuus on eri puolella Suomea erilainen. • 2009 toisen asteen koulutuksen käyneet ovat päättäneet koulutuksensa ja ovat jo todennäköisesti jatkokoulutuksessa, mikäli sellaiseen hakeutuvat. Tämä näkyy esimerkiksi eteläsuomen muuttuneena tilanteena. 1994 kotikuntatiedon mukaan 2009 kotikuntatiedon mukaan Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevien kohortin jäsenten maakuntakohtaiset prosenttiosuudet Lähde: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa

11. Tutkimuksen eteneminen • Koulutus on tärkein syrjäytymistä ehkäisevä tekijä, joten tutkimusryhmän rajaaminen sen avulla on luonnollista • Ryhmistä mielenkiintoisia tutkittavaksi olisi esimerkiksi toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet ja heidän tilanteensa. • Eroja koulutuksessa jatkaneisiin? Esim. ammattikoulun loppuun käyneet, sen keskeyttäneet ja sinne keskeytyksen jälkeen palanneet. • Riippuen saatavilla olevasta aineistosta tutkimuksen suuntaaminen erityisesti ilman toisen asteen koulutusta oleviin nuoriin ja heidän tilanteeseensa.