190 likes | 333 Views
HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007. Marja-Leena Rantanen 3.12.2008. Tutkimuksen taustaa. Kirjaston kävijämäärät ovat laskussa Kirjastokorttiaan aktiivisesti käyttävien määrä vähenee vuosittain
E N D
HelMet-kirjaston ei-käyttäjätutkimus 2007 Marja-Leena Rantanen 3.12.2008
Tutkimuksen taustaa • Kirjaston kävijämäärät ovat laskussa • Kirjastokorttiaan aktiivisesti käyttävien määrä vähenee vuosittain • Miksi aiemmat käyttäjät ja potentiaaliset asiakkaat (esim. kulttuuria ja kirjallisuutta harrastavat) eivät käytä kirjastoa
Tutkimuksen kohderyhmä • Tutkimus kohdistettiin niihin HelMet-kirjaston toiminta-alueella asuviin henkilöihin, jotka eivät viimeksi kuluneen vuoden aikana ole käyttäneet kirjaston palveluja. • Tutkimus rajattiin koskemaan ikäryhmiä 15-25 ja 55-65 -vuotiaat. • Tutkittavat poimittiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asukkaista.
Tutkimuksen toteutus • Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy HelMet-kirjaston toimeksiannosta. • Tutkimukseen sisältyi kaksi osiota: ryhmäkeskustelut sekä puhelinhaastattelututkimus • Ryhmäkeskusteluihin kutsuttiin 10 henkilöä kummastakin ikäryhmästä, ne pidettiin elokuussa 2007 • Puhelinhaastattelu toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa 2007. Yhteensä haastateltiin 333 ei-käyttäjää.
Tutkimuksessa selvitettiin Kirjaston palvelujen tuntemista Mielipiteitä kirjaston palveluista Spontaaneja mielikuvia kirjastosta Syitä kirjastopalvelujen käyttämättömyyteen Kirjastoon kohdistuvia toiveita ja odotuksia Kokemuksia kirjaston käytöstä
Ryhmäkeskustelujen antia: • Käsitys kirjaston musiikki- ja elokuva tarjonnasta oli kapea-alainen, muisteltiin kokemuksia huonolaatuisista tallenteista • Kirjaston yksilö- ja ryhmäopastuspalvelut olivat tuntemattomia • Nuoret vieroksuivat kirjaston hiljaisuus-vaatimusta, toivoivat kirjastoon tiloja, joissa keskustelu on sallittua • Varttuneemmat kiinnittivät huomiota uusien suurten kirjastotilojen kolkkouteen, kodikkuutta kaivattiin lisää
Ryhmäkeskustelujen antia: • Perusasenne kirjastoon oli pääosin positiivinen • Henkilökunnan asiantuntemusta ei epäilty, mutta henkilökohtaisen palvelun epäystävällisyys oli vieraannuttanut jotkut kirjastosta, erityisesti nuorten viihtymiselle henkilökunnan palveluasenne on ratkaisevaa • Kirjaston eri palvelumuotoja tunnettiin varsin huonosti • Kirjaston palvelutarjonta yllätti positiivisesti
Ryhmäkeskustelujen antia: • Ilmainen netinkäyttömahdollisuus kirjastossa tunnettiin, merkitys vähenemässä kotikoneiden myötä • Kirjaston konekantaa epäiltiin vanhanaikaiseksi, poikkeuksena Kirjasto 10 ja Sellon kirjasto, joiden moderni varustus tunnettiin • HelMet –verkkokirjaston palvelut tunnettiin huonosti, nuoremmat olivat käyttäneet jonkin verran, vanhemmat eivät olenkaan
PuhelinhaastattelututkimusTaustaa • Kirjastokortti käytössä kahdella viidesosalla (40 %) • Noin neljä viidestä on ollut joskus aktiivisempi kirjaston käyttäjä • Kahdella kolmasosalla jonkinlainen tuntemus palveluista • Noin joka kymmenennelle joku muu lainaa kirjoja
Palvelujen tunnettuus • Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen 86 % • Musiikkiäänitteiden lainaaminen 57 % • Lehtien lukeminen ja lainaaminen 38 % • Elokuvatallenteiden lainaaminen 36 % • Maksuttomat internetyhteydet 35 % • Lukusalit 16 % • HelMet-aineistohaku 4 % • Vajaa kolmannes ei tunne lainkaan palveluja • Kahdella viidesosalla jonkinlainen käsitys • Monet yllättyneitä palvelujen monipuolisuudesta – monia palveluja ei tunnettu lainkaan
Palvelujen kiinnostavuus(erittäin tai melko kiinnostavia) • Kauno- ja tietokirjojen lainaaminen 59 % • Tiedonhaku tietokannoista 51 % • Poistomyynnit 50 % • HelMet-aineistohaku 49 % • Lehtien lukeminen ja lainaaminen 47 % • Maksuttomat internet-yhteydet 45 % • Lukusalit 43 % • Bestseller-kokoelma (uutuudet, laina-aika 7 pv) 43 % • Kaukopalvelu 43 % • Elokuvatallenteiden lainaaminen 42 % • Musiikkiäänitteiden lainaaminen 41 % • Palvelut kiinnostaa, naisia keskimäärin enemmän kuin miehiä
Mielikuvat kirjastosta • Pääosin mielikuvat olivat positiivisia: helppo saada palvelua, kaikille, joustava, lämminhenkinen, selkeä, viihtyisä • Iso osa vastaajista piti kirjastoa kuitenkin passiivisena, rutiininomaisena ja näkymättömänä. • Kirjastoa pidettiin ensisijaisesti pistäytymispaikkana, ei oleskelutilana. • Ilmapiiri jakoi mielipiteet, toisten, erityisesti nuorten, mielestä se on tylsä ja toisten innostava. • Iäkkäämpien mielikuvat ovat keskimäärin positiivisempia kuin nuorten. • Kaikkein kriittisimpiä ovat nuoret miehet.
Palvelujen käyttämättömyyden syyt • Tärkein syy siihen, että ei käytä tällä hetkellä kirjaston palveluja, on tutkimuksen mukaan ajan puute. On niin paljon muuta tekemistä. • Toiseksi merkittävin syy on se, että kirjat hankitaan ostamalla tai saadaan lahjaksi eikä ole tarvetta enää hankkia niitä muualta. • Kolmanneksi yleisin syy on se, että ei ole tullutmieleen käydä kirjastossa. • Kirjaston palveluihin liittyvät syyt eivät nouse keskeisiksi kirjaston käyttämättömyyden syyksi.
Palvelujen markkinointi • Valtaosa vastaajista (71 %) ei muista huomanneensa kirjaston markkinointia tai esiintymistä kirjaston ulkopuolella. • Yleisimmin markkinointia on huomattu lehdistä (13 %). • Eniten markkinointia toivottiin lehtiin (37 %). Erityisesti iäkkäämmät naiset. • Toiseksi toivotuin kanava oli internet (25 %). Erityisesti nuoret.
Yhteenvetoa • Kirjaston ”perinteiset” palvelut tunnetaan • Palvelujen monipuolisuus ei ole tiedossa • Palvelut koetaan pääosin kiinnostavina • Monet pitävät kirjastoa passiivisena, rutiininomaisena ja näkymättömänä • Syyt kirjaston käyttämättömyyteen ovat ajan puute ja se, että ei ole tullut mieleen käydä kirjastossa • Kirjasto palveluna hukkuu helposti muun tarjonnan joukkoon ja jää unohduksiin
Miten tästä eteenpäin? • Tiedonpuute • Tuotteistaminen, markkinointi, viestintä • Imago ajan tasalle • Näkyvyyden puute • Viestintä, markkinointi ja esiintyminen niillä foorumeilla, missä ihmiset liikkuu ja kohtaa
Miten tästä eteenpäin? • Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta • Palvelutarjonta, palvelukonsepti ja asiakaspalvelu houkutteleviksi • Tilat viihtyisiksi ja helposti jäsentyviksi • viihtyisyys, olohuone • löydettävyys, opasteet • tilojen kohdentaminen eri tarkoituksiin • Kirjasto osaksi ihmisten aktiivisessa käytössä olevaa ”vapaa-ajan valikkoa”
Kiitos! marja-leena.rantanen@hel.fi