Yrittäjänaisten Keskusliitto

1. Yrittäjänaisten Keskusliitto Yrittäjänaisen arki –tutkimus 2007

2. Sisällysluettelo 1 (2) • Johdanto 4 • Yhteenveto 5 • Aineiston rakenne 11 • Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle ja vain naisille tarkoitetun järjestön tärkeys 17 • Mihin liiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana 20 • Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys 22 • Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät 25 • Perheen suhtautuminen yrittäjyyteen 27 • Yrittäjyys ja avo-/avoliitto ja kodin- ja lastenhoito 29 • Lasten lukumäärä ja äitiysloma 32 • Sairauspoissaolot ja terveystarkastus 38 • Lomapäivät, viikoittainen työtuntimäärä ja viikonlopputyöskentely 42 • Aikaa ulkoiluun/harrastuksiin ja elämäntapojen terveellisyys 46 • Koulutettu sijainen ja yrittäjänä jatkaminen 48 • Pahimmat yritystoiminnan esteet 51 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

3. Johdanto 2 (2) • Yritystoiminnan aloittaminen 53 • Tuonti- ja vientitoiminnan harjoittaminen 60 • Kansainvälistymisen tarve 62 • Tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttö ja tietokonejärjestelmä 65 • Internetin käyttö ja oma www-kotisivu 69 • Täydennyskoulutus 74 • EU-rahoitteisiin hankkeisiin osallistuminen 76 T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

4. Johdanto • Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Yrittäjänaisten Keskusliiton toimeksiannosta. • Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenten mielipiteitä ajankohtaisista asioista. • Tutkimus tehtiin kirjekyselynä. 1.100 lomaketta postitettiin 7.3.07, yksi lomakemuistutus lähetettiin 23.4.07 ja kenttätyö päättyi 13.4.07. • Lomakkeita palautui 456 kappaletta eli 41,5 % lähetetyistä. • Näyte oli satunnaisotos Yrittäjänaisten Keskusliiton jäsenrekisteristä • Tutkimustulokset on pääosin esitetty kuvioina, joissa on soveltuvin osin vertailua vuosina 1999 ja 1997 tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. • Lomake, atk-taulukot ja poiminnat, joissa on vastaukset niin sanottuihin avoimiin kysymyksiin, ovat erillisessä tiedostossa. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

5. Yhteenveto 1 (6) • Kun vastaajia pyydettiin antamaan yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle, oli yleisarvosanan keskiarvo hieman alle 8 eli samansuuruinen kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Tosin 9 tai 10 antaneiden vastaajien määrä on edelleen hieman laskenut. • Naisyrittäjien mielestä on tärkeää, että on olemassa vain naisille tarkoitettu järjestö; puolet piti tätä erittäin tärkeänä ja puolet melko tärkeänä eli tilanne on tässä vuoden 1999 kaltainen. • Yrittäjänaisten Keskusliiton tulisi seuraavan viiden vuoden aikana panostaa ”jäsenyritysten toiminnan vahvistamiseen”. Tätä mieltä oli vajaa puolet vastaajista. Kolmannes koki ”sosiaalisen verkostoitumisen” ja runsas neljännes ”yrityksen kasvun tukemisen” tärkeiksi panostamiskohteiksi. • Suurimmat yrittäjyyteen liittyvät ongelmat olivat vastaajien mielestä ”sosiaalikustannusten korkeus”, ”sijaisen saantivaikeudet” ja ”varovaisuus ja riskinoton puute”. Vähiten ongelmallisia ovat ”sukupuoleen kohdistuva syrjintä rahoituksen järjestelyssä”, ”liikkeenjohdon koulutuksen (jatkokoulutuksen) vähäisyys”, ”vaikeudet tietotekniikassa” ja ”vaikeudet uusien asiakkaiden saannissa”. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

6. Yhteenveto 2 (6) • Naisyrittäjien tulevaisuudennäkymiä ei pidetä aivan yhtä hyvinä kuin vuonna 1999. Puolet piti niitä melko hyvinä ja runsas joka kymmenes erittäin hyvinä. • Perhe suhtautuu yrittäjyyteen yhtä myönteisesti kuin vuonna 1999. Yli puolet vastaajista on täysin samaa mieltä siitä, että ”perheeni iloitsee menestymisestäni”, ”perheeni on ylpeä siitä, että olen yrittäjä” ja/tai ”perheeni tuki minua yrittäjyyteni alkuvaiheessa”, ja neljännes on samaa mieltä siitä, että yritykseni vie minulta liian paljon aikaa. • Vastaajien käsitys yrittäjyydestä ja toimivasta parisuhteesta on parantunut vuodesta 1999, tosin silloin lomakkeella puhuttiin menestyvän yrittäjän ja toimivan parisuhteen yhdistämisestä. • Yli puolet vastaajista eli huomattavasti useampi kuin vuonna 1999 ilmoitti, että avio- tai avopuoliso osallistuu kodin ja lasten hoitoon. • Lasten lukumäärän jakauma on nyt lähes sama kuin vuonna 1999. Verrattuna vuoteen 1999 hieman useampi vastaaja, jolla on lapsia, ilmoitti, että ei ole yrittäjänä olleessaan ollut äitiyslomalla. Harva puoliso oli ollut isyys- ja/tai vanhempainlomalla. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

7. Yhteenveto 3 (6) • Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä ilmoitti, että ei ole ollut poissa työstä viimeisen puolen vuoden aikana oman eikä lapsen sairauden vuoksi eli lukemat ovat vuoden 1999 tutkimuksen tasolla. • Neljä vastaajaa kymmenestä eli saman verran kuin vuonna 1999 käy säännöllisesti terveystarkastuksessa ja saman verran eli neljä kymmenestä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. • Lomapäivien vietto jakaa vastaajat: vajaa kolmannes eli useampi kuin vuonna 1999 piti viime lomakaudella yli 20 lomapäivää, vajaa kolmannes piti 11-20 päivää ja vajaa kolmannes piti 1-10 lomapäivää viime lomakaudella. Kahdeksan prosenttia eli saman verran kuin vuonna 1999 ei pitänyt yhtään lomapäivää viime tilikaudella. • Viikoittainen työtuntimäärä vaihtelee, mutta keskimäärin se on 46 tuntia. • Runsas neljä kymmenestä työskentelee viikonloppuisin, mutta vain joko sunnuntaisin tai lauantaisin. Vajaa viidennes työskentelee molempina päivinä ja runsas kolmannes ilmoitti, että ei työskentele lainkaan yrityksessä viikonloppuisin. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

8. Yhteenveto 4 (6) • Puolet vastaajista ilmoitti, että heillä on riittävästi aikaa ulkoiluun ja muihin harrastuksiin yritystoiminnan lisäksi eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen • Enemmistö vastaajista eli saman verran kuin vuonna 1999 oli sitä mieltä, että heidän elämäntapansa ovat riittävän terveelliset. • Neljä vastaajaa kymmenestä eli hieman useampi kuin vuonna 1999 ilmoitti, että heillä on koulutettu sijainen, jos tulevat tilapäisesti työkyvyttömiksi tai pitävät lomaa tai hoitavat kuntoaan. • Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti, että ei jatka yrittäjänä vähintään 68 vuoden ikään eli huomattavasti suurempi määrä vastaajia kuin vuonna 1999, mutta silloin ikärajana olikin 65 vuotta. • Neljän kärki yritystoiminnan esteissä on sama kuin vuonna 1999 eli ”korkeat työvoimakustannukset”, ”kilpailun kovuus”, ”verotus” ja ”ammattitaitoisten työntekijöiden puute”. • Tärkeimmät syyt yritystoiminnan aloittamiseen olivat ”halu itse määrätä omista asioistaan” ja ”halu hyödyntää ammattitaitoa” eli samat seikat kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

9. Yhteenveto 5 (6) • Kolme vastaajaa neljästä ilmoitti perustaneensa yrityksensä itse. Yleisin yrityksen perustamisikä on 25-35 –vuotta. • Neljännes vastaajista oli käyttänyt pankkilainaa, starttirahaa ja/tai naisyrittäjälainaa ja viidennes TE-keskuksen neuvontapalveluja. • Runsas neljä vastaajaa kymmenestä ryhtyisi varmasti uudestaan yrittäjäksi, jos saisi aloittaa yritystoiminnan uudestaan ja neljä kymmenestä tekisi sen todennäköisesti eli luvut ovat samaa luokkaa kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. • Selvä enemmistö vastaajista eli kolme neljästä ilmoitti, että ei harjoita vienti- eikä tuontitoimintaa ja hyvin harva näistä suunnittelee aloittavansa tuonti- tai vientitoiminnan eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen. • Viidennes vastaajista ilmoitti, että heidän yrityksellään on tarvetta kansainvälistymiseen. • Kun verrataan tietotekniikkaan ja kommunikaatioon liittyvien asioiden käyttöä tässä ja vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa, on kaikkien muiden asioiden käyttö lisääntynyt paitsi sisäisen puhelinjärjestelmän käyttö. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

10. Yhteenveto 6 (6) • Vain joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että heidän yrityksessään ei ole tietokonetta. Vuonna 1999 näitä vastaajia oli 28 %. • Käytännöllisesti katsoen kaikilla niillä vastaajilla, joilla on tietokone, on myös internet eli internetin käyttäjien määrä on selvästi (ja luonnollisesti) lisääntynyt vuodesta 1999. • Kuusi kymmenestä niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, että heillä on internet, sanoivat, että heillä ei ole käytössään omaa www-kotisivua ja näistä joka kymmenes ilmoitti, että he eivät luultavasti koskaan edes hanki omia kotisivuja. • Enemmistö vastaajista eli kuusi kymmenestä oli hankkinut ammatillista täydennyskoulutusta kuluneen kahden vuoden aikana. Näistä kolmannes oli osallistunut yrittäjäkoulutukseen ja/tai yrittäjäjärjestön järjestämään koulutukseen. • Runsas neljännes vastaajista oli osallistunut EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin ja heistä vajaa puolet piti tätä erittäin hyödyllisenä ja vajaa puolet melko hyödyllisenä. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

11. Aineiston rakenne • Vastaajia pyydettiin merkitsemään heitä itseään koskevia tietoja alla olevista seikoista • Siviilisääty • Kuinka monta vuotta ollut avio- tai avoliitossa • Ikä • Koulutus • Yrityksen päätoimiala • Yhtiömuoto • Minkälainen yrittäjä • Yrityksen palkattujen työntekijöiden määrä • Kuinka kauan ollut yrittäjänä T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

17. Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle javain naisille tarkoitetun järjestön tärkeys • Yleisarvosana Yrittäjänaisten Keskusliitolle • Yrittäjänaisten Keskusliiton jäseniä pyydettiin ensimmäiseksi antamaan Keskusliitolle arvosana kouluarvosanalla 10-4. Heitä pyydettiin arvioimaan Liiton toimintaa heidän omalta kannaltaan ja antamaan arvosana kokemuksensa tai mielikuvansa perusteella. Kouluarvosanan keskiarvo on lähes kahdeksan eli muutama desimaalin sadasosa heikompi kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Tosin 9 tai 10 antaneiden vastaajien määrä on edelleen hieman laskenut. • Jonkin verran enemmän parempia arvosanoja Yrittäjänaisten Keskusliitto saa alle 36 –vuotiailta jäseniltään, niiltä jäseniltä, joiden toimialana on liike-elämän palvelut ja niiltä jäseniltään, joilla on yli 10 työntekijää palveluksessaan • Vain naisille tarkoitetun järjestön tärkeys • Puolet vastaajista pitää erittäin tärkeänä, että on olemassa vain naisille tarkoitettu järjestö ja puolet pitää sitä melko tärkeänä eli tilanne on vuoden 1999 kaltainen. • Keskimääräistä tärkeämpänä tätä pitävät ne vastaajat, joilla on 5-10 työntekijää T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

20. Mihin Liiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana? • Kun vastaajille esitettiin 4 eri vaihtoehtoa ja kysyttiin, mihin Naisyrittäjien Keskusliiton tulisi panostaa seuraavan 5 vuoden aikana, oli vajaa puolet vastaajista jäsenyhdistysten toiminnan vahvistamisen kannalla, kolmannes oli jäsenyhdistysten sosiaalisen verkostoitumisen kannalla ja runsas neljännes yrityksen kasvun tukemisen kannalla. Kuusi prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Liiton tulisi panostaa yrityksen kansainvälistymisen tukemiseen. 12 % vastaajista vastasi muuta ja niistä on olemassa poiminnat erillisessä tiedostossa. • Jäsenyhdistysten sosiaalisen verkostoitumisen kannalla olivat etenkin 36-45 –vuotiaat vastaajat • Yrityksen kasvun tukemista kannattivat etenkin työnantajayrittäjät T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

22. Yrittäjyyteen liittyvien ongelmien merkitys • Yrittäjyyteen liittyy naisilla myös ongelmia, esteitä ja vaikeuksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka ongelmallisina he lomakkeella olevaa 20 kohtaa yleensä yrittäjyyttä ajatellen pitävät. • Selvästi suurin ongelma vastaajien mielestä on ”sosiaalikustannusten korkeus”. • Seuraavina ovat ”sijaisen saantivaikeudet” ja ”varovaisuus ja riskinoton puute”. • Tämän jälkeen seuraavat ”yhteiskunta ei suosi naisyrittäjää”, ”ristiriita äidin ja yrittäjän roolin välillä” ja ”yksinäisyys yrittäjänä”. • Tämän jälkeen tulevat ”naisia ei kannusteta yrittäjyyteen”, ”naisyrittäjyys ei ole yhteiskunnallisesti arvostettua”, ”naisyrittäjien toimialoilla ei nähdä kasvua mahdollisuutena” ja ”naisyrittäjien kansainvälistymistä ei nähdä kasvumahdollisuutena”. • Vajaa puolet pitää ”naisia ei kasvateta yrittäjyyteen” ja ”naisyrittäjien toimialat eivät ole julkisissa tietojärjestelmissä tasavertaisia” melko tai erittäin suurena ongelmana. • Vähiten ongelmallisina koetaan ”sukupuoleen kohdistuva syrjintä rahoituksen järjestelyssä”, ”liikkeenjohdon koulutuksen (jatkokoulutuksen) vähäisyys”, ”vaikeudet tietotekniikassa” ja ”vaikeudet uusien asiakkaiden saannissa”. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

25. Naisyrittäjän tulevaisuudennäkymät • Runsas 10 % vastaajista on sitä mieltä, että yrittäjänä toimivalla naisella on erittäin hyvät tulevaisuudennäkymät. Puolet pitää tulevaisuudennäkymiä melko hyvinä. • Keskimääräistä useammin tätä mieltä ovat alle 36-vuotiaat vastaajat. • Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että tulevaisuudennäkymät eivät ole hyvät eivätkä huonot. • Jonkin verran useammin tätä mieltä olivat ne vastaajat, jotka toimivat kaupan alalla. • Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää tulevaisuudennäkymiä melko huonoina eikä kukaan pidä niitä huonoina. • Jos verrataan tämän vuoden lukuja vuoden 1999 lukuihin ovat tulevaisuudennäkymät hieman heikentyneet. • Erillisessä Poiminnat –tiedostossa vastaajat perustelevat, miksi he vastasivat, että tulevaisuudennäkymät ovat erittäin tai melko hyvät tai miksi, että ne ovat melko tai erittäin huonot. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

27. Perheen suhtautuminen yrittäjyyteen • Kun vastaajilta kysyttiin, miten perhe suhtautuu yrittäjyyteen pyytämällä heitä ottamaan kantaa neljään väittämään, olivat vastaukset lähes samat kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. • Perhe iloitsee menestymisestäni; kaksi vastaajaa kolmesta oli täysin samaa mieltä tämän väittämän kanssa. • Perheeni tuki minua yrittäjyyteni alkuvaiheessa; kuusi vastaajaa kymmenestä oli täysin samaa mieltä. • Perhe on ylpeä siitä, että olen yrittäjä; täysin samaa mieltä olevia oli puolet vastaajista. • Perheeni mielestä yritykseni vie liian paljon aikaa; neljännes oli täysin samaa mieltä. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

29. Yrittäjyys ja avio-/avoliitto ja kodin- ja lastenhoito • Runsas neljännes vastaajista oli sitä mieltä, että ”olla yrittäjä ja elää toimivassa parisuhteessa on helppoa”, neljä vastaajaa kymmenestä piti sitä melko helppona, viidennes piti sitä melko vaikeana ja seitsemän prosenttia oli sitä mieltä, että se on vaikeaa. • Keskimääräistä useammin melko helppona tätä yhdistelmää pitävät alle 36-vuotiaat vastaajat, kaupan alalla toimivat ja työnantajayrittäjinä toimivat. • Keskimääräistä useammin vaikeana tätä pitävät yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet. • Yrittäjyyden ja toimivan parisuhteen yhdistäminen on helpompaa nyt kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Yhtenä syynä saattaa olla, että vuonna 1999 käytettiin sanamuotoa olla menestyvä yrittäjä ja elää…. • Yli puolet vastaajista ilmoittaa, että avio- tai avopuoliso osallistuu säännöllisesti kodin ja lasten hoitoon eli selvästi useampi vastaaja kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. Vastaajista kahdeksan prosenttia ilmoittaa, että avio-/avopuoliso ei osallistu lainkaan kodin ja lasten hoitoon eli saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

32. Lasten lukumäärä ja äitiysloma • Lasten lukumäärän jakauma on lähes sama tänä vuonna kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. • Lähes seitsemän vastaajaa kymmenestä (joilla on lapsia) ilmoitti, että ei ole ollut äitiyslomalla eikä vanhempainlomalla yrittäjänä ollessaan. Viidennes on ollut alle täysimääräisen ajan ja vain joka kymmenes on ollut täysimääräisellä äitiyslomalla. • Vuonna 1999 tehtyyn tutkimukseen verrattuna vastaajat ovat nyt harvemmin äitiys- tai vanhempainlomalla. • 13 % vastaajista ilmoitti, että puoliso oli ollut isyys- tai vanhempainlomalla oman yrittäjyyden aikana. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

38. Sairauspoissaolot ja terveystarkastus • Kuusi vastaaja kymmenestä ei ole ollut yhtään päivää poissa työstä viimeisen puolen vuoden aikana oman sairauden takia. Viidennes on ollut poissa 1-2 päivää eli lukemat ovat viime vuoden tasolla. • Kuusi vastaaja kymmenestä ilmoitti, että ei ole ollut poissa työstä lapsen sairauden takia viimeisen puolen vuoden aikana eli lukemat ovat tässäkin viime vuoden tasolla. • Neljä vastaajaa kymmenestä käy säännöllisesti terveystarkastuksessa eli saman verran kuin vuonna 1999. • Mitä vanhempi vastaaja on ja mitä kauemmin hän on ollut yrittäjänä, sitä useammin hän käy säännöllisesti terveystarkastuksessa. • Neljä kymmenestä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon • Näin ovat tehneet keskimääräistä useammin 46-55 –vuotiaat, työnantaja- ja perheyrittäjät, ja mitä enemmän vastaajalla on työntekijöitä sitä todennäköisemmin hän on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

42. Lomapäivät, viikoittainen työtuntimäärä ja viikonlopputyöskentely • Lomapäivien vietto jakaa vastaajat: vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti pitäneensä yli 20 lomapäivää viime lomakaudella, vajaa kolmannes 1-10 lomapäivää ja vajaa kolmannes 11-20 lomapäivää. Vain kahdeksan prosenttia ilmoitti, että ei ollut pitänyt yhtään lomapäivää viime lomakaudella. • Keskimääräistä useammin yli 20 lomapäivää olivat pitäneet ne vastaajat, joilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, ne vastaajat, joiden toimialana on sosiaali- ja terveyspalvelut ja ne, joilla on 5-10 työntekijää. • Lomapäivien vietto on lisääntynyt vuonna 1999 tehdystä tutkimuksesta. • Vastaajien keskimääräinen viikoittainen työtuntimäärä on 46 tuntia. Tosin viidennes tekee vähintään 51-tuntista työviikkoa ja kolmannes korkeintaan 40-tuntista työviikkoa. • Runsas kolmannes vastaajista ilmoitti, että ei yleensä työskentele viikonloppuna, runsas neljä kymmenestä työskentelee joko lauantaisin tai sunnuntaisin ja vajaa viidennes työskentelee sekä lauantaisin että sunnuntaisin. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

46. Aikaa ulkoiluun/harrastuksiin ja elämäntapojen terveellisyys • Puolet vastaajista eli saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa ilmoitti, että heillä on riittävästi aikaa ulkoiluun ja muihin harrastuksiin yritystoiminnan vastapainoksi. • Työnantajayrittäjät ja 36-45-vuotiaat vastaajat ilmoittivat keskimääräistä useammin, että heillä ei ole riittävästi aikaa ulkoiluun/harrastuksiin. • Lähes kuusi vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heidän elämäntapansa on riittävän terveellinen eli näitä vastaajia on saman verran kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa. • Keskimääräistä useammin tätä mieltä olivat alle 36-vuotiaat vastaajat. • Työnantajayrittäjät puolestaan pitivät elämäntapaansa keskimääräistä useammin vähemmän terveellisenä. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007

48. Koulutettu sijainen ja yrittäjänä jatkaminen • Neljä vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että heillä on koulutettu sijainen, jos tulee tilapäisesti työkyvyttömiksi tai pitää lomaa tai hoitaa kuntoaan. • Keskimääräistä useammin sijaisen olivat järjestäneet nuoremmat vastaajat, ylioppilaat, lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet, kaupan alalla toimivat, työnantajayrittäjät ja ne vastaajat, joilla on työntekijöitä. • Seitsemän vastaajaa kymmenestä ilmoitti, että ei jatka yrittäjänä 68 vuoden ikään eli huomattavasi enemmän vastaajia kuin vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa, mutta silloin eläkeikänä olikin 65 vuotta. • Näin vastasivat keskimääräistä useammin perheyrittäjinä toimivat. • Viidennes ilmoitti jatkavansa 68 vuoden ikään. • Näin etenkin yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet ja ne vastaajat, jotka ovat toimineet yrittäjinä 11-15 vuotta. • Seitsemän prosenttia ilmoitti jatkavansa 68 vuoden iän jälkeen. • Näin vastasivat etenkin yli 55 –vuotiaat. T-5005, CN, Jäsenkysely 2007