kehittämispäällikkö, KT Hannele Salminen Tilastotaulukot lähde: Tilastokeskus

1. kehittämispäällikkö, KT Hannele Salminen Tilastotaulukot lähde: Tilastokeskus Kuviot 23-26 Helsingin kaupungin Tietokeskus

2. Ammattikorkeakouluilla on laissa määritelty aluekehitystehtävä.

3. Mitä on AMK:n aluekehitysvaikutus / aluekehitystehtävä? • Ammattikorkeakoulun oman strategian tuloksellisuus, alueellinen osallistuminen ja verkottuminen (mm. osallistuminen alueen strategiatyöhön, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin sekä alueen muihin kehittämishankkeisiin) • Ammattikorkeakoulun proaktiivinen rooli ja vaikuttaminen alueen toimintaan (mm. alueen osaamisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman ´kasvattaminen ja innovaatioympäristön rakentaminen, ennakoiva reagointi alueen tarpeisiin).

4. Aluekehityksen tarpeet ja koulutuksen tuottavuus ja taloudellisuus ristiriidassa • Pienet paikkakunnat eivät houkuttele muilta paikkakunnilta opiskelijoita. • -> koulutuksesta pienissä opiskelijaryhmissä on tullut varsin kallista. • Tietyssä vaiheessa em. syystä toimintaa on keskitettävä.

5. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vs. aluekehitystehtävä • Toimipisteverkon tarkoituksenmukaisuus • ammattikorkeakoulut kehittävät työnjakoaan ja vahvistavat sitä kautta profiloitumistaan. • AMK:jen  koulutusalat tutkimus- ja kehittämistoimintoineen vetävät paikkakunnille myös kyseisten  alojen yrityksiä > palvelut ja elinvoimaisuus.

6. Esitysten vaikutuksia: • AMK-yksikön poistuminen ja toiminnan lakkaaminen on pienellä paikkakunnalla yleensä kuolinisku myös monille yrityksille ja muulle elinkeinotoiminnalle kuten palveluille. • Toimipisteiden lopettaminen vaikuttaa myös ammatillisen koulutuksen tarjontaverkon ylläpitomahdollisuuksiin. • Aikuiskoulutus ei yksinään pysty riittävässä määrin tukemaan harvaan asuttujen alueiden tai pienten paikkakuntien elinkeinoelämää ja yhdyskuntarakennetta.

7. Esitysten vaikutuksia: • Mikä on jatkossa kuntien mahdollisuus vaikuttaa ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan, sisällöllisiin painotuksiin esim. tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tai muihin asioihin? • Jokainen kunta osallistuu AMK:jen toiminnan rahoittamiseen kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella riippumatta siitä, missä ammattikorkeakoulut sijaitsevat. • Vuonna 2008 kuntien maksama osuus on noin 456 miljoonaa euroa eli 87 euroa kunnan asukasta kohden . Kunnat ovat pääosin rahoittaneet myös ammattikorkeakoulujen kiinteistöt.

8. Vaikuttava aluekehitystyö vaatii ammattikorkeakouluilta eri ympäristöissäerilaisia toimia • toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi alueen olosuhteet: • väestön määrä, rakenne ja kehitys, • elinkeinorakenne, • työllisyys, • palvelujen tarjonta, • muiden toimijoiden määrä, • alueeseen sidotut rahoitusmahdollisuudet ym. vastaavat seikat.

9. AMK:n mahdollisuudet vaikuttaa esim. opiskelijoiden työllistymiseen, uusien työpaikkojen tai yritysten synnyttämiseen ja olemassa olevien säilyttämiseen ovat yleensä pääosin välillisiä ja liittyvät mm. osaamisen ja innovaatioiden tuottamiseen alueelle.

10. Lähde: Tilastokeskus

11. Lähde: Tilastokeskus

13. Lähde: Tilastokeskus

15. BTV-indikaattori • BTV: Bruttoarvonlisäys (BKTA), Työllisyys ja Väestö. • BTV-indikaattori lasketaan kolmesta edellä mainitusta komponentista siten, että alueellisia prosentuaalisia kasvulukuja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin ja lopuksi koko maan ja alueellisen tiedon erotukset lasketaan yhteen.

18. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt • Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA arvioinut kolme kertaa, vuosina 2001, 2003 ja 2006. • AMK.t laativat itse ehdotuksensa (määrämuotoinen) • KKA.n asettama asiantuntija-arvioitsijaryhmä arvioi: vierailukohteiden esivalinta hakemusten perusteella, • Vierailut alle 10 kohteeseen • -< esitys opetusministeriölle neljästä huippuyksiköstä. • Kirjallinen palaute, jossa korkeakoulun aluekehitystyön vahvuuksia ja kehittämisalueita.

19. AMK:n aluekehitystyön vahvuuksia: • kyky vastata alueen tarpeisiin ja luoda yhtymäkohtia alueen keskeisiin strategisiin painopisteisiin. • näyttöä tuloksekkaasta aluekehitystyöstä, joka on nivoutunut luontevaksi osaksi amk:n muuta toimintaa. • opiskelijoiden tärkeä asema aluekehitystyössä.

20. Kehityskohteita: • AMK:n oman profiilin vahvistaminen alueellisissa innovaatioverkostoissa ja osaamisen terävöittäminen tarkemmin alueensa painopistealueille. • Sidosryhmien liittäminen läheisempään yhteistyöhön AMK:n oman aluekehitystehtävän suunnitteluun ja toteutukseen. • tutkimus- ja kehitystyön innovaatiot ja mahdollisuudet, kytkentä alueen yritys- ja palveluorganisaatioihin.

21. Opetusministeriö on v. 2000 lähtien myöntänyt KKA:n esitysten perusteella osan ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksesta valituille huippu- ja laatuyksiköille.

22. aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt v 2001, 2003, 2007: • Vuonna 2001: • Hämeen ammattikorkeakoulu • Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu • Satakunnan ammattikorkeakoulu • Vuonna 2003: • Hämeen ammattikorkeakoulu • Laurea-ammattikorkeakoulu • Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu • Seinäjoen ammattikorkeakoulu • V. 2006-07: • Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu • Laurea-ammattikorkeakoulu • Rovaniemen ammattikorkeakoulu

23. Ulkomaan kansalaisten määrän kehitys pääkaupunkiseudulla 1980–2006 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

24. Ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys Helsingissä 1.1.1985–2006 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

25. Helsingin seudun väestö 1.1.1995-2007 ja ennuste vuoteen 2025 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

26. Työpaikat Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa 2004–2007 (II-neljännes), liukuva vuosikeskiarvo (indeksi, 2004/I=100 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

27. Korkeakoulut Uudellamaalla 2008 Asukasluku 1 452 083 (Uusi+ Itä-Uusimaa) Amk-opiskelijoita n. 27 000 Yliopisto-opiskelijoita n. 63 700 Laurea amk Arcada Humanistinen amk Haaga-Helia amk Metropolia amk HELSINKI Helsingin yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkekakoulu Kuvataideakatemia ESPOO Teknillinen korkeakoulu

28. Ammattikorkeakoulutuksen haasteita • osaamisen tunnistaminen, - > tämän varaan rakentuvat uudenlaiset, joustavat opintopolut, ”näytöt” joustavana elementtinä • ”oikean osaamisen” tuottaminen

29. ● Edellyttää uudenlaista koulutuksellista ajattelutapaa sekä uusien tunnistamismenettelyjen ja työvälineiden luomista. Erilaiset hankkeet ja työelämäprojektit ovat arkipäivää kaikilla oppilaitostasoilla ammatillisen koulutuksen kentässä. Silti uusia, toimivia yhteistyöareenoita tarvitaan nykyisten lisäksi.

30. yhä työelämäläheisempiä koulutuskonsepteja: kompetenssipohjainen ajattelu, osaamislähtöinen ops ja hops, yhteishankkeet yritysten kanssa. • monipuolisia tiedon ja kokemuksen analyysimenetelmiä ja työlähtöisiä keinoja mm. osaamisen tunnistamiseen: portfoliot ja muut taidonnäytteet, työsuoritukset ja näytöt sekä ongelmanratkaisutehtävät, simulaatiot ja työanalyysit.

31. uutta osaamista tuottava yhteistoiminta yritysten ja oppilaitosten kesken, uudenlaisen koulutuksellisen yhteistyön aikaan saaminen • oppilaitoksille tärkeää yritystuntemuksen parantaminen ja työlähtöisen koulutusajattelun vahvistaminen • osaaminen ilmenee toiminnassa, joten osaamisen määrittely on tuotava niin lähelle todellista työtoimintaa kuin mahdollista.

32. Koulutuksen järjestämistavalla on vaikutusta myös koulutuksen vetovoimaan • Tarvelähtöisyys >> yrityksen osaamisen kehittämistarpeet vs. yksilön tarpeet • mikä tarve • kuka määrittelee • millä intresseillä

33. Luottamuksellinen yhteistyö • Miten luodaan yhteiset areenat ja rakennetaan luottamus kumppanuuden pohjaksi? - pitkäaikaiset yhteistyösuhteet - yritykset tarvitsevat ”konsultaatiota” osaamistarpeen selvittämiseen - mitä osaan

34. ennakoitu työvoimapula: jopa viidennes pk-yrityksistä kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta - > hidastaa useiden pk-yritysten kasvua • samanaikaisesti rakenteellinen työttömyys; puutteellisen koulutuksen varassa olevien ammatillinen liikkuvuus huonoin

35. Ammattitaidosta puhuttaessa on otettava huomioon myös ajallinen tilanne: yhteiskunnallinen vaihe, työelämän luonne ja kehitysvaihe, toimintaympäristön tilanne, yrityksen tai muun työorganisaation elinkaari, maantieteellinen sijoittuminen/paikka, alue, etäisyydet.

36. Yrityksissä keskeisiä kysymyksiä ovat: • miten ammattitaitoisuus ja osaaminen ymmärretään ja siitä puhutaan • millä tavalla osaamistarvetta ennakoidaan ja miten osaamisen jatkuva kehittäminen liitetään osaksi yrityksen muuta kehittämistoimintaa • millaisia osaamisen tunnistamisen välineitä ja prosesseja tarvitaan • millä toimenpiteillä osaamista koskeva tieto hankitaan.

37. organisaation oppimis- ja osaamiskulttuuri on tärkeä kasvualusta ko. toiminnalle. Sitä voi arvioida mm. seuraavien kysymysten avulla: • millä tavalla oppiminen on läsnä jokapäiväisessä työskentelyssä? • miten olemassa olevaa osaamista tunnistetaan ja miten sitä hyödynnetään? • miten uutta osaamista luodaan ja osaamisen kartuttamista tuetaan?

38. formaalin koulutuksen ja kokemukseen pohjautuvan osaamisen vuorovaikutuksen kehittäminen • aikaisemman ammattitaidon ja osaamisen tunnistaminen ja todentaminen • työpaikkojen ja autenttisen työtoiminnan hyödyntäminen oppimisympäristönä • työntekijöiden osaamisen hallintaa ja ammatillista kehittymistä tukevien toimintatapojen ja työvälineiden kehittäminen

39. alemmalla koulutustasolla suoritettujen opintojen hyväksiluvun ongelma -> ”näyttöjen” ja käytännön osoittamisen kautta (esim. lähihoitajasta sairaanhoitajaksi) • työelämän ja yksilön intressit voivat olla yhteneviä, mutta niihin voi sisältyä myös ristiriitaisuuksia. Osaaminen ei ole vain reagointia työn asettamiin vaatimuksiin, vaan myös työntekijän kykyä kehittää työtään ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motiiviensa pohjalta. • korkea-asteen koulutuksella voi sijoittua useampaan tehtävään, laaja-alainen kompetenssi.

40. Aikuiskoulutuksen haasteita: • työvoiman ikääntyminen ja ikärakenteen muutos: selviä työvoimakapeikkoja on olemassa • pitkät koulutusurat • organisaatioiden rakennemuutokset • osaamisen merkityksen kasvu työssä • jatkuva kilpailu osaajista • työvoiman maahanmuutto, OECD:n mukaan Suomeen muuttavat keskimääräistä vähemmän koulutettuja

41. työssä käyville soveltuvia, räätälöityjä koulutusratkaisuja: joustavat suorittamismahdollisuudet, opintojen ajoittaminen iltaan, kesään, viikonloppuihin. Sisällöllisesti esimerkkinä mm. ylemmät amk-tutkinnot. • oppilaitoksissa ja korkeakouluissa jatkettava yhteistyömuotojen ja joustavien toimintarakenteiden sekä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä.

42. aikuiskoulutuksen rooli uuden tuottamisessa on kasvava (tuottaa enemmän uutta tietoa kuin nuorten koulutus) • koulutuksesta työhön siirtyvissä nykyisin yhä suurempi osa on aikuisia