Vaalilautakuntien koulutus 29.10.2009

2. Vaalilautakuntien koulutus 29.10.2009

3. Oulun yliopiston ylioppilaskunta • Yliopisto-opiskelijoiden etu- ja palvelujärjestö • Perustettu 1959 • Kaikki Oulun yliopistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan • Jäseniä yli 12 500 • Jäsenmaksu 83 e / vuosi • Jäsentensä yhdysside, edistää jäsenten yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään • Jokainen ylioppilaskunnan jäsen pääsee vaikuttamaan toimintaan osallistumalla jaostojen ja valiokuntien kokouksiin ja tapahtumiin sekä äänestämällä vaaleissa

4. Jäsenistö Jäsenyys perustuu yliopistolakiin. Kaikki perustutkinnon suorittajat ovat ylioppilaskunnan jäseniä. Jatkotutkinnon suorittajille jäsenyys on vapaaehtoista. Edustajistovaalit joka toinen syksy. Yleiset, yhtäläiset, salaiset ja suhteelliset vaalit. Edustajisto 37 jäsentä; käyttää OYY:n päätösvaltaa. Hallitus 5-10 jäsentä; käyttää toimeenpanovaltaa. Oulun ylioppilaslehti Ilmestyy 15 kertaa vuodessa. Henkilökunta Pääsihteeri, päätoimittaja, koulutuspoliittinen, sosiaalipoliittinen, järjestö- ja tiedotussihteeri, toimitusapulainen, ilmoitusmyyjä, toimistosihteeri ja kanslisti Valiokunnat ja jaostot Jäsenyys avoin kaikille. Koulutus- ja sosiaalipoliittinen valiokunta, Kulttuuri-, kv-, ESN- ja ymppäjaosto Oulun yliopiston ylioppilaskunta

5. Mikä edustajisto?Mitkä vaalit? • Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin • Valitsee ylioppilaskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan • Valitsee ylioppilaskunnalle hallituksen vuosittain • Hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion • Vahvistaa tilinpäätöksen • Valitsee pääsihteerin sekä Ylioppilaslehden päätoimittajan • Linjaa ylioppilaskunnan toimintaa • Jäsenet valitaan (37) valitaan joka toinen syksy järjestettävillä vaaleilla • Äänioikeus vaaleissa on jokaisella läsnäolevaksi kirjautuneella, henkilökohtaisesti läsnäolevalla ylioppilaskunnan jäsenellä

6. Vaalilautakunta? • Jokaisella äänestysalueella on oma vaalilautakunta • Vaalilautakunnat huolehtivat vaalien toteutumisesta omalla äänestysalueellaan • Vaalilautakunnat huolehtivat myös äänestysalueensa äänestyslippujen laskennasta • Vaalilautakunnassa on vähintään viisi varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä • Varajäsenet on asetettu siihen järjestykseen, jossa he tulevat varsinaisten tilalle • Vaalilautakunnasta yksi jäsen on puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja • Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on oltava koko ajan paikalla

7. Vaalitoimitus • Vaalitoimituksen ja ääntenlaskun aikana vaalilautakunnasta pitää olla paikalla vähintään 3 jäsentä • Vaalitoimitus alkaa kello 8.00 ja jatkuu yhtäjaksoisesti kello 18.00 asti • Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen päättymisaikaa tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää • Vaalilautakunta pitää vaalitoimituksesta pöytäkirjaa

8. Tehtävät ennen vaalitoimituksen alkua Tarkastetaan, että vaalipaikalla on -uurna ja uurnan lukko avaimineen -äänestyskopit -äänestysliput -äänestysalueen vaaliluettelo, käärepaperia -vaalileimasin ja leimasintyyny -vaalipöytäkirja -ehdokaslistojen yhdistelmiä jokaiseen äänestyskoppiin ja vaalihuoneiston seinälle -sinetöimisvälineet: sinettileimasin, sinettivaha, kynttilät ja tulitikut -lyijykyniä ja kumi jokaiseen äänestyskoppiin -kynänteroitin

9. Jatkuu… -kuulakärkikynä ja viivain vaaliluettelon tehtäviä merkintöjä varten -vaalikuoria (B6), lähetekuoria (B5) kirjekuoriäänestämistä varten -kirjekuori B4 vaalipöytäkirjaa varten -luettelopohja ennakkoäänestäjistä -vaalijärjestys -sakset, kalastajalankaa, lehtiö • Vaalipöytäkirjan pito aloitetaan • Ensimmäinen äänestämään tullut tarkastaa, että vaaliuurna on tyhjä ja allekirjoittaa tätä koskevan merkinnän vaalipöytäkirjaan • Vaaliuurna suljetaan ja avaimet laitetaan luotettavaan paikkaan. Vaaliuurnaa ei saa avata ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan äänestyslippuja • Avataan äänestysliput sisältävä pakkaus.

10. Äänestäminen • Äänestäjä ilmoittautuu vaalilautakunnalle • Jos äänestäjää ei tunneta, äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä • Opiskelija-, ajo-, henkilökortilla, passilla etc. • Vaaliluettelosta tarkastetaan, että henkilö on äänioikeutettu eikä ole jo käyttänyt äänioikeuttaan • Ennakkoon äänestäneet on yliviivattu äänestysalueen vaaliluettelosta • Yliviivataan äänestäjän nimi vaaliluettelosta • Vasta kun äänestyskoppi on vapaana, annetaan äänestäjälle yksi painoasultaan moitteeton äänestyslippu • Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaan numeron äänestyskopissa siten, että vaalisalaisuus säilyy

11. Jatkuu… • Äänestäjälle voidaan antaa uusi äänestyslippu, jolloin vanha äänestyslippu on vaalisalaisuus säilyttäen revittävä ja luovutettava äänestäjälle • Äänestäjä antaa äänestyslipun kahtia taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi • Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta • Äänestäjä pudottaa äänestyslipun vaaliuurnaan • Ellei äänestäjä pudota äänestyslippua vaaliuurnaan, korjataan vaaliluetteloon tehty merkintä ja mainitaan tehty korjaus vaalipöytäkirjassa

12. Kirjekuoriäänestäminen • Jos äänioikeutettu henkilö haluaa äänestää muun alueen vaalitoimituksessa kuin sen jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty menetellään seuraavasti: • Äänestäjä ilmoittautuu vaalilautakunnalle • Jos äänestäjää ei tunneta, äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä • Vasta kun äänestyskoppi on vapaana, äänestäjälle annetaan äänestyslippu • Vaalitoimitsija täyttää lähetekuoren • Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun ehdokkaan numeron äänestyskopissa siten, että vaalisalaisuus säilyy • Äänestäjä antaa äänestyslipun kahtia taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi • Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta • Äänestäjä ei missään tapauksessa saa pudottaa äänestyslippua vaaliuurnaan

13. Jatkuu… • Välittömästi leimaamisen jälkeen äänestäjälle annetaan vaalikuori ja äänestäjän on suljettava äänestyslippu vaalikuoreen. • Vaalikuoreen ei saa tehdä merkintöjä • Äänestäjä allekirjoittaa täytetyn lähetekuoren ja antaa sen vaalilautakunnalle • Vaalilautakunnan jäsen päivää ja allekirjoittaa lähetekuoren • Kirjekuoriäänestäjistä pidettävään luetteloon kirjoitetaan äänestäjän nimi • Vaalilautakunnan jäsen sulkee äänestäjän nähden vaalikuoren ja lähetekirjeen lähetekuoreen • Lähetekuori annetaan äänestäjälle, jonka on pudotettava se vaaliuurnaan. Lähetekuorta ei leimata.

14. Vaalitoimituksen jälkeen • Vaalilautakunnan pj tai vpj julistaa vaalitoimituksen päättyneeksi • Siirrytään ääntenlaskua varten varattuun tilaan (Tilat kerrotaan nyt, jos ei muisteta, niin vaatikaa tietoonne! )

15. Äänten laskenta • Lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänestäneet. • Ilmoitetaan äänestäneiden lukumäärä välittömästi puhelimitse keskusvaalilautakunnalle. • Sinetöidään vaaliluettelo. • Paketissa on mukana kirjekuori tätä varten • Tyhjennetään vaaliuurna ja lajitellaan lähetekuoret ja äänestysliput erilleen. • Lasketaan lähetekuorten lukumäärä ja toimitetaan ne yhdessä sinetöidyn vaaliluettelon ja kirjekuoriäänestäneiden luettelon kanssa keskusvaalilautakunnalle.

16. Huomioitavaa!! Jos ääniä on annettu vähemmän kuin 30 ääntä, ääniä ei lasketa vaalilautakunnassa! Annetut äänet toimitetaan yhdessä vaaliluettelon ja kirjekuoriäänien kanssa keskusvaalilautakunnalle.

17. Jatkuu… • Lasketaan ja tarkastetaan äänestysliput. Kaikki epäselvät ja hylättäviksi ehdotetut äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi ja niiden lukumäärä lasketaan. • Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. • Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. • Merkitään laskennan tulokset vaalipöytäkirjaan. Äänestyslippujen järjestelyä ja laskentaa ei saa keskeyttää eikä äänestyslippuihin saa tehdä mitään merkintöjä.

18. Äänestyslippu on mitätön, jos • äänestyslippuna on käytetty muuta kuin keskusvaalilautakunnan vahvistamaa kyseisen vaalin äänestyslippua • äänestyslippu on leimaamaton • ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa • äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän oma nimi tai erityinen tuntomerkki • äänestyslippuun on tehty asiaton merkintä, esimerkiksi ylimääräisiä kirjaimia, ylimääräisiä numeroita tai piirros.

19. Äänestyslippu ei ole mitätön, jos: • äänestyslippuun on tehty merkintä, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut, esimerkiksi vaaliliiton tai vaalirenkaan nimi • numeromerkintä on yliviivattu ja uusi selvä numero on kirjoitettu • numero on alleviivattu tai sen perässä on piste • numero on piirretty äänestyslipussa olevan ympyrän ulkopuolelle tai äänestyslipun kääntöpuolelle • numero on ilmaistu kirjaimin • ehdokkaan nimi on kirjoitettu kirjaimin ja nimi on yksikäsitteinen. Äänestyslippu ennemmin hyväksytään kuin hylätään.

20. Lopuksi • Äänestysliput paketoidaan sotkematta ryhmittelyä ja paketti sinetöidään. • Pakettiin merkitään äänestysalueen nimi. • Pöytäkirja tarkastetaan ja suljetaan kirjekuoreen. • Kaksi vaalilautakunnan jäsentä toimittavat välittömästi ääntenlaskun päätyttyä vaalipöytäkirjan ja äänestysliput keskusvaalilautakunnalle. Otetaan oluet.

21. Niin ja vielä Koko Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puolesta: Suuri KIITOS SINULLE, että autat vaalien toteutuksessa!!! 