Poimintoja LAITURIN toteuttamasta ELY - kyselystä Mervi Sirviö

1. Poimintoja LAITURIN toteuttamasta ELY - kyselystä Mervi Sirviö

2. Taustaa ELY –kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.) Kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeessa kehitettyä VOP-mallia Tapaamiset sovittu 12 ELY:n kanssa (2 toteutettu) Kysely toteutettiin Digiumilla ja lomakkeen kysymykset koostuivat kolmesta osa-alueesta: Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Ohjauspalveluiden saatavuus alueella Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä Vastaajat arvioivat kussakin kysymyksessä alueen kehittämisen / koordinoinnin tilaa neljän eri vaihtoehdon pohjalta ja kolmen avokysymyksen avulla

3. Poimintoja ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö – kyselystä Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittämistyöon käynnistynyt14 alueella Alueellisia ohjauspalveluja kehittävän ryhmän kokoonpano ja toimivaltuudet: on käynnistetty 8 alueella, vakiintunutta toimintaa 3 alueella, ei ole toimintaa 4 alueella Vuonna 2012 merkittävinä asioina alueiden ohjauksen verkostotyössä nähtiin: verkosto-osaamisen syventäminen, toimijoiden tutustuminen toisiinsa ja toimintoihin sekä niiden reunaehtoihin, ohjausosaaminen, ennakkotiedon ja ohjauksen yhdistäminen. yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen päällekkäisyyksien karsiminen nivelvaiheisiin huomion kiinnittäminen. kaikilla osapuolilla on aito halu ja lähteä verkostotyöhön, johon on pitkä perinne saadaan TE – toimistojen koulutusneuvonnan verkosto luoduksi uudessa palveluorganisaatiossa kaikki toimijat eivät ole verkostossa mukana. Yhteistyötä on, mutta selkeä alueellinen koordinaatio, jolla turvataan kaikkien mukana olo, puuttuu vielä. maakunnallisen elinikäisen TNO – palveluiden strategian tekeminen, joka linjaa yhteistyötä, tahtotilaa ja tulevaisuuden toimintaa.

4. 1. Ohjauspalvelukokonaisuuden kehittäminen verkostoyhteistyönä Tärkeimmät kehittämisen kohteet / parannuskohteet alueiden kehittämistyössä: eri tahojen tuntemuksen lisääminen heidän erilaisista toiminnoista esim. asiakkaan ohjaamisessa (osataanko asiakasta ohjata aina eteenpäin, jos oma ohjausosaaminen ei riitä tai kohtaa asiakkaan tarpeita) toimijoita on paljon, minkä takia toiminnan koordinointi, eriytyneisyys, yhteistyö ja työnjako ovat haasteellisia ohjauksen kokonaisuuden hahmottaminen ja ohjauspalvelujen koordinointi vielä aukkoja siinä, miten kattavasti tunnemme toistemme ohjaukseen liittyviä palveluja käytännön asiakaspalvelua tekevät henkilöt mukaan strategian toteutuksen suunnitteluun Verkoston kokoaminen ja jatkuvaan yhteistyöhön sitoutuminen ja alueellisen ohjausstrategian laatiminen

5. Poimintoja ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö – kyselystä 2. Ohjauspalveluiden saatavuus alueilla Merkittävinä asioina alueiden ohjauspalvelujen saatavuudessa koetaan: niiden suhteellisen hyvä saatavuus, mutta toisaalta erilaisten tukipaikkojen puuttuminen tai riittämättömyys esim. nuorilta päihde- tai mielenterveysasiakkailta sähköisten palvelujen kehittämistyö hidasta henkilökohtaisen (kasvokkain) ohjauksen saatavuus, työnhakijoiden ja työelämäsiirtymissä olevien ohjauspalveluita on TE – toimistoissa melko hyvin saatavilla; kuluvana vuonna on pohdittu ja huolen aiheeksikin muiden kuin työnhakijoiden ohjaustarpeisiin vastaamisen resurssointi. Merkittävää on sen jäsentäminen, kuinka yhteistyöllä, hyvällä työnjaolla ja keskinäisellä koordinaatiolla turvataan ohjauspalveluiden saatavuus väljään asutuilla alueilla. ohjauspalvelujen rooli tulisi ottaa mukaan uuden TE – toimiston toimintatapaan projektien tulokset; mitä on jäänyt pysyviksi käytänteiksi ja toiminnoiksi

6. 2. Ohjauspalveluiden saatavuus alueilla Ensisijaisena haasteena ja parannuskohteena ohjauksen saatavuudessa koetaan: • maahanmuuttajien riittämättömät ohjauspalvelut eli tahot, johon ohjata asiakkaita • yhteistyötä ja koordinointia tulisi lisätä, mutta miten mahdollista kun valtakunnallinen ohjaus on vähäistä • ohjauksen yhteistyöryhmän roolin kirkastaminen ja ELY:en johdon osaamisen vahvistaminen ja motivointi perusasioissa • monikanavaisten palveluiden kehittäminen toimiviksi • väljästi asutuilla alueilla kehittyneet sähköiset palvelut ovat tärkeitä, mutta toisaalta esimerkiksi lähtemisen haasteiden ja mahdollisuuksien jäsentäminen edellyttää usein henkilökohtaista kontaktia • henkilöstöresurssit ja monikanavaisten palvelujen saatavuus uraohjauksessa

7. Poimintoja ELY – keskukset ja elinikäisen ohjauksen verkostoyhteistyö – kyselystä 3. Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä Merkittävinä asioina alueiden ohjauspalvelujen osaamisen kehittämisessä koetaan: • ohjauksen kehittämisvastuu yhdelle taholle (ELY) ja tiedon välittäminen toimijoille • TE – uudistukseen liittyvän ohjausosaamisen lisääminen erityisesti palvelulinjoilla 1. ja 2. • ohjausalan lisäkoulutuksen koordinointi. Tällä hetkellä on tavattoman paljon päällekkäisyyttä koulutuksissa ja koulutukset ovat irrallisia • video-ohjauspilotti (TE – toimistojen avo-psykologit) • suurin aikuiskoulutuskeskus on palkannut opinto-ohjaajia • OKM:n ja ELY:n toiminnallisen tulossopimuksen tavoitteiden mukaista toimintaa edistävä ohjausosaaminen

8. 3. Verkostoyhteistyö ohjausosaamisen kehittämisessä Ensisijaisena haasteena ja parannuskohteena ohjausosaamisen kehittämisessä koettiin: • ohjauksen merkityksen näkeminen ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla taataan riittävä resurssi ohjaukseen • TE – toimistoissa tarvetta kehittää ohjausosaamista, uuden työtavan omaksumisen haasteellista • tuloksellinen toiminta edellyttää yhteistyön lisäksi sitä, että jäsennetään ohjaustehtävissä työskentelevien ydintehtävä ja rooli, tunnistetaan toimijoiden ydinosaaminen ja huolehditaan ammatillisen osaamisen syventämisestä • yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittämishaasteena • Ohjausosaamisen kehittäminen TE – palvelu-uudistuksen näkökulmasta Vapaa sana: • oppilaitoksen hakeutuvan vaiheen TNO – palvelut perustuvat ns. vapaaehtoisuuteen (tosin on oppilaitoksen edun mukaista, että tämäkin palvelu toimii, sillä kohteena on potentiaaliset asiakkaat). • ohjauksen tarpeellisuus ihmisen työuran eri vaiheissa, erityisesti nivelvaiheissa • ministeriöiden tulee yhdessä määritellä ohjauskentän kehittämisen vähimmäiskriteerit • verkostotyössä haasteena toiminnan johtaminen ja ajankäytön hallinta