MRSA ja ESBL infektioturvallisuus hoitotyössä

1. MRSA ja ESBL infektioturvallisuus hoitotyössä Opinnäytetyö; Melanie Soukko

2. Johdanto Valitsin tämän aiheen opinnäytetyöhöni, koska tämä on itseäni kiinnostava aihe ja ajattelin, että tästä voisi olla hyötyä muillekin, jotka eivät vielä tiedä paljoa sairaalabakteereista ja niiden infektioturvallisuudesta. Koska sairaalainfektioita on hyvin paljon olemassa, valitsin tähän opinnäytetyöhön Suomessa yleisimmin esiintyvät infektiot eli MRSA ja ESBL.

3. INFEKTIOTURVALLISUUS Maailmassa on tiedetty jopa 150 vuoden takaa, että infektiosairauksien leviämisen ennaltaehkäisyn tärkein osa on hoitajien huolellinen käsihygienia ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Käsihygienian on arvioitu ennaltaehkäisevän jopa puolet MRSA tai ESBL potilaan tartunnoista. Infektiosairauksien infektioturvallisuudessa on kaksi avainsanaa. Oikeanlainenkäsihygienia ja käsien huolellinen desinfiointi. Myös Infektiosairauksiin liittyvä kertakäyttösuojainten käyttö on hyvin tärkeätä, jokapäiväisessä hoitotyössä.

4. Käsienpesu -Avaa hana -Kostuta kädet lämpöisessä vedessä -Ota pesunestettä (hiero käsiä noin 30 sekuntia) -Huuhtele huolellisesti -Kuivaa kädet kertakäyttöisellä paperilla -Sulje hana paperilla. (KUVAT TULEE MYÖHEMMIN)

5. KERTAKÄYTTÖSUOJAT JA NIIDEN KÄYTTÖ Suu-ja nenäsuoja; MRSA:ssa suu-ja nenäsuojainta tulee käyttää silloin, kun kyseessä on kantajalle tehtävä haavahoit tai jos potilas on herkästi hilseilevä. Suu-ja nenäsuojainta tulee käyttää myös pisaratartunnan ehkäisemiseksi,varsinkin haavaa hoidettaessa tai vaippaa vaihtaessa. ESBL -kantajan hoidossa käytetään samoissa hoitotilanteissa, kuin MRSA:ssa, tärkeä eten- kin ESBL-kantajan pesutilanteessa. Suojaa pukiessa, ei saisi koskea suojaan sen jälkeen kun se on kerran laittanut.

6. Kertakäyttöesiliina; Käytetään sekä MRSA:ssa, että ESBL:ssä silloin kun on vaara roiskeista. Syötettäessä ja kaikenlaisessa lähihoidossa esiliina on hyvin tärkeä. Esimerkiksi;lakanan-tai vaipanvaihto, haavahoito. (Esim.syötettäessä käytettävä essu). (Pesutilanteiden esiliina)

7. Suojakäsineet; Kuten ESBL:ssä niin myös MRSA:ssa on hanskojen käyttö hyvin tärkeää. Suojahanskoja tulee käyttää joka hoitotilanteessa,siivousta tehdessä, syöttäessä yms. Suojakäsineiden likaantuessa esim. kesken vaipan vaihdon täytyy desinfioida kädet huolellisesti.

8. Riisuminen; Ensin otetaan naamasuoja, sitten essu ja sen jälkeen hanskat. Pukiessa; suojaimia ensin laitetaan naamasuoja, desinfioidaan kädet, laitetaan esiliina, desinfioidaan kädet ja sen jälkeen laitetaan hanskat. Jos käsissäsi on haavoja, laita kahdet hanskat päällekkäin.

9. Käsien desinfiointi -Ota huuhdetta kuivalle kämmenelle n. 3-5 ml. Upota sormet huuhteeseen. -Tee samoin toisen käden sormenpäillä -Levitä huuhde jokapuolelle käsiä -Muista sormien välit -Muista peukalot -Hiero kunnes kädet on kuivat. (KUVAT LAITAN MYÖHEMMIN)

10. MRSA (metisilliine resistentti Staphylococcus Aureus) -> Yleisin sairaalabakteeri Suomessa. -> Monta vuotta sitten metisilliine oli antibiootti staphylokokki bakteerien hoitoon. -> Aiheuttaa lähes samankaltaisia infektioita kuin tavallinen staphylococcus aureus. -> MRSA erityisesti niille helposti tarttuva, joilla on ennestään joku tietty suomalaisten perussairauksista. -MRSA koulutuksen muistiinpanot-

11. historiaa Metisilliini Resistentti alkoi esiintyä ensimmäistä kertaa 1960-luvulla sairaaloissa. Infektion ilmaantuminen on ollut tähänkin asti maailmanlaajuista ja joka puolella maailmaa on todettu paikalliset MRSA:n torjuntaohjeet. Suomen ensimmäinen MRSA ohje valmistui 1995 vuonna. Ohje jaettiin kaikille laitoksille ja yksiköille, jossa pystytään toteuttamaan yleis-ja erikoissairaanhoitoa. http://terveyskirjasto.fi

12. Avoparin vuoden piina: Sairaalabakteeria lääkittiin iho-oireina Lauantai 26.10.2013 klo 05:16 Lahtelaista nuorta paria lääkittiin sitkeästi vuoden ajan syyhypunkin aiheuttamiin oireisiin, vaikka kaiken takana olikin MRSA -sairaalabakteeri. Vuoden sairastelukierre toi mukanaan paljon menetyksiä: pariskunnalta menivät sivu suun syksyksi saatu opiskelupaikka ja vakituinen työtarjous. Vasta kun pariskunta pääsi sairaalassa heidät entuudestaan tunteneen lääkärin vastaanotolle,alkoi totuus selvitä. - Tähänkö Suomen terveydenhuolto on mennyt. Arvuuttelua arvuuttelun perään, syyhypunkki, kuppa, sieni-infektio, mitähän kaikkea muuta mulle on sanottu. Vaikka yksi verikoe olisi kertonut todellisen sairauden. Menetin vuoden elämästäni, kertoo kuvassa oleva Satu Mäkinen.

13. Diagnosointi... MRSA diagnosoidaan tekemällä seulontaviljely, johon tarvittavat näytteet tulisi ottaa nenästä, nielusta, tai pakaranvaosta, näistä paikoista näytteet voidaan ottaa hoitolaitoksessa tai laboratoriossa. Jos näyte pitäisi ottaa muista paikoista, kuin edellämainituista niin, se voidaan ottaa sidotuista haavoista, näyte tulee ottaa hoitolaitoksessa. Näyte otetaan Dacrobtikulla, joka näytteenoton jälkeen laitetaan kuljetushyytelöputkeen . Näytteenoton jälkeen näytteet lähetetään laboratorioon, tulokset valmistuvat yleensä 2-4 työpäivässä.

14. diagnosointi jatkuu... Voidaan diagnosoida seulonnan lisäksi bakteeri - eli märkäviljelyllä. Bakteeriviljelyssä näytteet otetaan pisto-,viilto-,tai traumaattisista haavoista. Haava tulee puhdistaa keittoliuoksella huolellisesti ennen näytteenottoa ja puhsituksen jälkeen kuivata haava esim.sideharsotaitoksella. Märkäviljely otetaan Dacrontikulla ja lähetetään laboratorioon,tulokset valmistuvat 2-3 työpäivässä.

15. Leviäminen Yleisin syy MRSA:n leviämiseen on kosketustartunta käsien välityksellä. Kansanterveyslaitoksen mukaan MRSA leviäisi hoitajien käsien välityksellä kantajasta toiseen potilaaseen. Tähän voidaan sanoa syyksi henkilökunnan huono käsihygienian toteuttaminen. Vaikka sairaalan tai hoitoyksikön hoitajat pitäisivät hygieniansa kunnossa kantajan läsnäollessa, he voivat itsekin kolonisoitua, yleensä lyhytaikaisesti, eli muutamasta tunnista muutamaan päivään. Joidenkin kantajien MRSA tartunta voi johtua esimerkiksi ympäristön vaikutuksesta johtuvaa. (KUVA 1)

16. Joskus, kun on selvinnyt, esimerkiksi, että naisasiakkaalla hoitoyksikössä ilmenee MRSA-kantajuus ja kyseisellä asiakkaalla on huoneessa huonetoveri. Silloin on hyvin todennäköistä, että huonetoverilla on myöskin MRSA. Tällaisen tapauksen sattuessa hygienia-hoitajan tulisi määritellä jokainen MRSA:han altistunut ja kirjata ne sähköisesti asiakkaan sairaskertomuksen riskitietojärjestelmään. Hygienia-hoitajien tulee myös pitää huolta siitä, että riskitietojärjestelmään kirjatut asiat pysyisivät ajantasalla. Eli säännöllinen tarkastus olisi hyvä tehdä, jotta säästyttäisiin väärinkäsityksiltä. http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/mobiiliyksikon_ohjeet/Documents/MRSA%20torjuntatoimet.pdf

17. MRSA ennaltaehkäisy MRSA:n ennaltaehkäisyssä tärkeintä on, että MRSA näytteitä otetaan säännöllisin väliajoin kaikilta asiakkailta. Varsinkin silloin jos osastolla/kodilla on ilmaantunut ennestään MRSA tapauksia. MRSA näytteitä tulisi ottaa; - 1kk välein terveyskeskuksen akuuttiosastolla - 3kk välein terveyskeskuksen vuodeosastolla -6kk välein vanhainkodeissa. http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/mobiiliyksikon_ohjeet/Documents/MRSA%20torjuntatoimet.pdf

18. ESBL= Extended Spectrum Beta-Lactamase Toisella nimellä kutsuttu beetalaktamaaseentsyymi. Titettyjen gramnegatiivisten suolistobakteerien entsyymi, joka pilkkoo mikrobilääkkeitä. ESBL-entsyymiä tuottava entsyymi on yleensä vastustuskykyinen avohoidossa käytetyille bakteereille. Escheria Coli ja Klebsiella-bakteereilla todetaan yleensä ESBL:n tavanomaisimmat ominaisuudet. Ominaisuuksiin liittyy useasti moniresistenttisyys. Moniresistenttisyys on sitä, että ESBL bakteeri on vastustuskykyinen useimmillekin käytössä oleville antibiooteille. -esbl-potilasohje asiakkaalle-

19. ESBL historiaa Saksassa vuonna 1982 todettiin maailman ensimmäinen ESBL-tapaus. Ensin ESBL:ää todettiin sairaaloissa, mutta vuoden 2000 alkupuolelta sitä on todettu muissakin hoitolaitoksissa kuin sairaaloissa. Tutkimusten mukaan sanotaan, että tähän olisi syynä tuotantoeläimien E.Coli ja salmonella. Kuukausittain Pirkanmaan sairaanhoitopiirreissä todetaan joka 20-30 ESBL-tapausta. Suurin osa tästä määrästä todetaan virtsanviljelyn perusteella. http://terveyskirjasto.fi

20. Oireet Pitkäkestoisesti oireetonta. ESBL-kantajuuden selvittäminen tai tutkiminen vaihtelevat paikottaibn epidemiatilanteen mukaisesti. ESBL-infektion oireissa Escherischiacoli ja Klebsiella-lajit kuuluu ESBL:n normaaliin bakteerikasvustoon suolistossa. Nämä kaksi edellämainittua ovat yleisimmät tämän virtsatieinfektion aiheuttajat. Ne voivat myös olla syypäitä harvinaisimpien vatsanalueen infektioiden aiheuttajia esimerkiksi sappirakon tai umpilisäkkeen tulehduksiin. Hygieniakoulutuksen muistiinpanot, Jyllin koti.

21. Diagnosointi ESBL:ä on tietenkin omat riskitekijänsä. Tällä infektiolla on infektiota edeltänyt mikrobilääkitys, ikä ja laitoshoito. Tutkimusten mukaan osa ESBL-kannoista tulisi Etelä-Euroopasta. Kantajuutta löydetään vuosittain myös nuorilta alle 18-vuotiailta. ESBL todetaan yleensä veri-, märkä-,tai virtsanäytteestä. ESBL:n seulontaa käytetään kaikilla niillä, jotka ovat tulleet Suomeen ulkomailta. Kaikista kantajista joilla on todettu ESBL, pidetään tartuntatautilain mahdollistamaa rekisteriä. Todettu ESBL merkataan kantajan riskitietoihin. Hygieniakoulutuksen muistiinpanot, Jyllin koti.

22. Leviäminen Kuten MRSA ESBL:kin leviää hoitajien käsien välityksellä potilaalta toiselle kosketustartuntana eli käsien kautta. Tavallista kosketustartunnalla on, että henkilökunta itsekin kontaminoituu.Tällöin mikrobien leviäminen asiakkaasta toiseen on hyvin mahdollinen.Henkilökunnan kontaminoituminen on vain lyhytaikaista. ESBL:ssä tärkein varotoimi on huolellinen käsihygienia.Tavanomaisten varotoimien välitön ylläpitäminen vähentää moniresistenttien mikrobien lisääntymistä. ESBL_psph_OHJE,vuodelta 2010

23. Hoito Kuten MRSA:n hoitoon myös ESBL:n hoitoon kuuluu huone-eristys. Kantajalla tulee olla mielellään yhden hengen huone, josta löytyy oma wc- ja suihkutilat. Kaikista tärkeintä eristyshuoneissa on se, että siellä olisi mahdollisimman kodikasta kantajan mielestä. Kodikkuutta voidaan lisätä esimerkiksi kantajan omilla huonekaluilla. Kantajaa tulisi ohjata mahdollisimman paljon desinfioimaan käsiään,varsinkin silloin, kun kantaja on käynyt wc:ssä tai poistuu eristyshuoneesta muihin hoitopaikan tiloihin. Hoitajien tulisi muistaa desinfioida kantajan poistuttua esimerkiksi yleisen tilan ruokapöydästä kunnon desinfioaineella kaikki paikat missä kantaja on ollut. ESBL_psph_OHJE, vuodelta 2010.

24. Kiitos-Melanie Soukko-