12.5.2008 AA Ilpo Moisala

1. 12.5.2008AA Ilpo Moisala TYÖNANTAJAN KOMPASTUSKIVIÄ OIKEUDESSA

2. Asema • TMI • KY • OY • Jos olet yksin, varmista

3. Helsingin HO 8.10.2004: R:n mukaan P ilmoitti hänelle 7.6.2001 puhelimessa, että hän ei voi 1995 tehdyn olkapääleikkauksen takia nostella yli 12 kilon painoisia esineitä. I:n mukaan P ilmoitti samoin työsopimuksen purkamistilanteesta 12.6.2001. Todistajana kuultu A on kertonut kuunnelleensa 12.6.2001 P:n ja työsopimuksen purkamistilaisuudessa käytyä keskustelua, jossa olivat olleet läsnä R, I ja P. Keskustelu kesti alle 10 minuuttia. Puhe oli ollut P:n käsivammasta ja siitä että hän ei pystynyt nostamaan taakkoja. R ilmoitti tiedot. P ei juuri puhunut eikä myöntänyt tai kiistänyt asiaa. Todistaja ei kuullut P:n kieltäytyvän työstä tai itse sanovan, että hän ei voinut nostaa taakkoja.

4. P:n ja R:n toisistaan poikkeavat kertomukset puhelin keskustelun 7.6.2001 sisällöstä voivat johtua joko keskustelussa syntyneestä väärinkäsityksestä tai siitä, että heistä jompikumpi ei ole puhunut totta. Työnantajalla on todistustaakka väitteestään, että P olisi ilmoittanut 7.6.2001 R:lle, että hän ei olkapääleikkauksen takia pysty nostamaan yli 12 kilon taakkoja. Todistaja A:n kertomus ja P:n kieltäytyminen kirjoittamasta nimeään irtisanomisilmoitukseen eivät tue väitettä, että P olisi sanonut sellaista työsopimuksen purkamistilaisuudessa 12.6.2001.

5. Turun HO 2.4.2004: K on kertonut hovioikeudessa, että hän oli muistiinpanojensa mukaan sanonut Ä:lle puhelinkeskustelussa 6.3.2002, että ”se on sinusta kiinni, tulenko töihin”. K:n vaimo R, joka on ollut tämän puhelinkeskustelun aikana n. 5-6 metrin etäisyydellä K:sta, on kertonut yhtäpitävästi K:n kanssa tämän käyttämästä sanamuodosta. K:n ja R:n mukaan K ei ollut puhelinkeskustelun kuluessa irtisanonut itseään. Ä on puolestaan hovioikeudessa kertonut K:n ilmoittaneen hänelle puhelinkeskustelussa 6.3.2002, että ”haen tavarani pois enkä enää palaa töihin”. Tämän jälkeen P Oy oli lähettänyt K:lle 7.3.2002 ja 8.3.2002 päivätyt Ä:n kirjeet, joissa oli todettu yhtiön käsittäneen, että K oli irtisanoutunut 6.3.2002 käydyssä puhelinkeskustelussa.

6. K on kertonut hovioikeudessa, ettei hän ollut ryhtynyt toimenpiteisiin edellä mainittujen kirjeiden vuoksi, koska oli ollut sairaslomalla. Hän oli ajatellut palaavansa asiaan, kun sairasloma loppuu. K on edelleen kertonut hovioikeudessa, ettei hän muista Ä:n kanssa käytyä puhelinkeskustelua 11.3.2002 eikä hänellä ole siitä muistiinpanoja. Ä on kertonut K:n soittaneen hänelle 11.3.2002 ja sanoneen, että ”tuli puhuttua kiivaassa mielentilassa”. K ei kuitenkaan ollut perunut irtisanoutumistaan. Seuraavan kerran K oli Ä:n mukaan soittanut 15.4.2002 ja sanonut olevansa yhtiön käytettävissä, mutta tulevansa olemaan kauan sairaslomalla. K on kertonut, että hän oli P:n kehotuksesta soittanut työnantajalle 11.3.2002 jälkeen ja kertonut olevansa käytettävissä.

7. Ä:n mukaan K ei ole myöhemmin kiistänyt irtisanoutumistaan. Edellä selostettua näyttöä arvioidessaan hovioikeus päätyy katsomaan, ettei P Oy ole Ä:n kertomuksella esittänyt riittävää näyttöä siitä, että K olisi irtisanonut työsopimuksensa 6.3.2002 Ä:n kanssa käymässään puhelinkeskustelussa. P Oy:n kirjallisina todisteina esittämät K:n erohakemus ja kirje 25.3. 2002 eivät horjuta tätä johtopäätöstä. • Vaasan hovioikeus 28.4.2005: Työsuhde on perustunut keskeisiltä osiltaan työnantajayhtiön omistaneen ja sitä edustaneen R:n sekä työntekijänä olleen J:n avoliittoon. Perhesuhteilla ei yleensä ole ratkaisevaa merkitystä työsuhdeasioissa. Tässä tapauksessa J on kuitenkin työskennellyt alle minimipalkalla avopuolisonsa yrityksessä.

8. Hän on menettelyn kautta välttynyt maksamasta ulosottovelkojilleen suorituksia, mutta toisaalta alhaisten palkkakustannusten on täytynyt hyödyttää avopuolison yritystä. Avopuolisoiden eläminen onkin tapahtunut lähinnä J:n avopuolison tulojen ja omaisuuden varassa. J:n väitettä, että hän olisi saanut muutakin palkkaa kuin rahapalkkaa, ei ole vastoin työnantajan kiistämistä osoitettu oikeaksi. Käsittelyn aikana on lisäksi ilmennyt, että J:n ja työnantajan välillä ei enää ollut työyhteisössä vaadittavaa yhteistyökykyä heidän välisensä avoliiton päätyttyä. Kysymys on pienestä yrityksestä, jonka toiminnasta entiset avopuolisot ovat lähinnä kahdestaan vastanneet. Nämä seikat osoittavat, ettei työsuhteen jatkumiselle ole ollut enää edellytyksiä vuoden 2001 lopussa päättyneen avoliiton jälkeen.

9. Oikeudet • TSL 1:1 oikeus ja velvollisuus • Johtaa, valvoo, määrää, tarkastaa, tutkii • Muuta kuin ”palkanmaksaja”

10. Helsingin HO 22.12.2005: Oikeus katsookin jääneen selvittämättä, että V olisi ylittänyt budjetin. Oikeus toteaa edelleen, että jos markkinointibudjettia kuukausitasolla todella seurattiin, olisi siitä tullut mennä tieto myös V:lle, jonka yleisesti tiedettiin yhtiössä hoitavan markkinointibudjetin seurantaa. Mikäli V:lle olisi mennyt tieto mahdollisista budjetin ylityksistä tai yleensäkin budjetin seurannasta, olisi hän voinut verrata lukuja omaan seurantaansa ja tarvittaessa tarkistaa ja korjata tilanteen. Mitään tällaista ei ole näytetty tai edes väitettykään tapahtuneen. Näyttö kokonaisuutena huomioiden oikeus katsoo, ettei vastaajayhtiöllä ole ollut oikeutta irtisanoa V:n työsuhdetta.

11. Helsingin HO 16.11.2004: Työnantaja oli purkanut A:n työsopimuksen 11.6.2002 päättymään heti perusteina ajoneuvon luvaton käyttöönotto ja työajan väärinkäyttö. Todistajien kertoman perusteella oikeus arvioi selvitetyksi, että yhtiössä noudatetun käytännön mukaan yhtiön työkalujen ja muun yhtiön omaisuuden lainaamiseen on vaadittu kirjallinen lupa, jonka vartija oli portilla tarkistanut. A itse on katsonut saaneensa suullisen luvan ajoneuvon lainaamiseen. Todistajien kertomusten perusteella on kuitenkin katsottu selvitetyksi, ettei A ollut saanut edes suullista lupaa ajoneuvon lainaamiseen. Oikeus katsoo asiassa selvitetyksi, että työntekijä on tarvinnut työpaikan ulkopuolelle poistumiseen esimiehen luvan ja että hänen on tullut asianmukaisesti kirjautua kulunvalvonnassa työpaikalta poistumisen ajaksi.

12. Ratkaisumetodi • TA näyttää toteen todisteilla

13. Vaasan HO 15.9.2005: R oli ollut erinäisten lyhyempien sairauslomajaksojen lisäksi yhtäjaksoisesti sairauslomalla 26.12.1999 ja 31.7.2001 välisen ajan ja hänelle oli myönnetty kuntoutustukea. L on kertonut yhtiössä noudatetusta periaatteesta, että jos sairauspoissaolot olivat kestäneet vuoden, ryhdyttiin toimenpiteisiin, kuten irtisanomiseen tai toisen työn etsintään. Kun aika oli alkanut täyttyä R:n kohdalla, L oli ilmoittanut R:n poissaolopäivien määrät aluepäällikölle. Tämä oli 26.10.2001 tehnyt irtisanomispäätöksen.

14. Yhtiö oli irtisanonut R:n tämän kuntoutusjakson aikana. Jakso olisi päättynyt muutaman kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Yhtiö ei ole erikseen selvittänyt työkykyään kuntoutuksen päätyttyä, mikä olisi ollut hovioikeuden käsityksen mukaan kohtuullisen helposti järjestettävissä. Hovioikeus edellä sanotun perusteella katsoo, ettei yhtiö ollut riittävällä tavalla selvittänyt R:n työkykyä ennen hänen irtisanomistaan.

15. Turun HO 4.11.2004: Vastaaja on kiistänyt työsuhteen päättämisen johtuneen kantajan raskaudesta ja katsonut, että hänellä on ollut erittäin painava tai painava syy päättää kantajan työsopimus huonon taloudellisen ja tuotannollisen tilanteen vuoksi sekä kantajan puutteellisesta ja vajavaisesta työsuorituksesta johtuen sekä sen vuoksi, että kantaja on heikentänyt toiminnallaan työilmapiiriä. Henkilötodistelusta ilmenee, että vastaajan toiminnon laatu tai laajuus ei ole millään tavalla muuttunut ennen kantajan työsuhteen päättämistä tai sen jälkeen lukuun ottamatta sitä, että kantajan työsuhde oli päätetty ja että kahvilan aukioloaikoja oli jossain määrin lyhennetty. Vastaajan liiketoiminnan voitto on lähes kaksinkertaistunut kahdeksassa kuukaudessa edellisestä 12 kuukauden tilikaudesta.

16. Kantajan työtehtävät kahvilassa ovat olleet varsin yksinkertaisia. Osoituksena kantajan ammattitaidosta on esitetty kantajan työtodistuksia ja kantajan päättötodistus hotelli- ja ravintolaoppilaitoksesta. Vastoin vastaajan ja todistaja K:n kertomuksia oikeus katsoo näytetyksi, että kantajan ammattitaito on riittänyt nyt kysymyksessä olevien työtehtävien hoitamiseen. Edelleen oikeus katsoo henkilötodistelulla näytetyksi, että kantajan työsuoritus ei ollut puutteellinen tai vajavainen. Tämän vuoksi oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajalla olisi ollut oikeus päättää kantajan työsopimus sen vuoksi, että hänen työsuorituksensa olisi ollut puutteellinen ja vajavainen. Henkilötodistelu ei osoita, että kantaja olisi aiheuttanut sen, että työilmapiiri olisi heikentynyt niin, että työmoraali tai –motivaatio olisivat olleet huonot.

17. Kirjallisesti • Sopimukset • Varoitukset • Rasti ruutuun Varoituksia edeltävä • Työvelvoitteen laiminlyönti irtisanomisperusteena edellyttää varoitusta • Huomautus, kehotus, toruminen ei riitä

18. Itä-Suomen HO 24.4.2003: Oikeus toteaa, että työnantaja ei ole ennen 15.3.2002 tapahtumaa ollut kaikilta osin tyytyväinen J:n työpanokseen. J:lle on kielitaidon kohentamistarpeesta, raaka-aineen vastaanottotarkastusten tehostamisesta ja lähinnä savukaasujen puhdistamiseen liittyvistä ongelmista huomautettu, mutta mitään varsinaista työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentin tarkoitettua varoitusta J:lle ei ole annettu.

19. Helsingin HO 13.12.2004: Oikeus toteaa, että työlainsäädäntö on säädetty työntekijän eduksi. Todistustaakka purkuperusteen olemassaolosta on vastaajalla K:n työnantajana. Oikeus katsoo, että epäselvässä tapauksessa asia on ratkaistava työntekijän eduksi. Asiassa on riidatonta, että vastaaja ei ole antanut kantajalle kysymyksessä olevanlaista asiaa koskevaa varoitusta ja että kysymyksessä on ollut määräaikainen työsuhde. Oikeuden käsityksen mukaan kantajan edellä kerrottu menettely ei sopimattomuudestaan huolimatta ole kuitenkaan oikeuttanut vastaajaa purkamaan kantajan työsopimusta ilman asianmukaista varoitusta.

20. Säälistä • Ei vielä, vaan huomenna • Kohtuullinen aika • 14 pv • Ei hänestä, vaan minusta TSL 7:2 vai 7:3

21. Laittomat ehdot • Ylityöt • Pekkaset • Työaika • Kilpailukielto

22. Tuloksettomuus • Puretaan työtehtäviksi Uudelleensijoittaminen • Takaisinottovelvollisuus

23. Turun HO 9.2.2004: Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Edellä selostetuista P:n, S:n, K:n ja V:n lausumilla on selvitetty, että mitään selvitystä ei ole tehty. Vastaajayhtiön taholta on vedottu siihen, että nikkeliallergiaa sairastava ei voi työskennellä yhtiössä ja vedota tältä osin vanhaan 1990-luvulta olevaan tapaukseen. Myöskään kantajan mahdollisuutta työskennellä konttorissa ei ole selvitetty vaan tältä osin on vedottu siihen, ettei työntekijän tarvetta konttorissa ole ollut ja ettei kantaja olisi konttoritöitä pystynyt tekemään.

24. Kuitenkin samanaikaisesti on konttorissa työskennellyt äitiysloman sijainen, jonka työsuhdetta on useampaan kertaan jatkettu.