210 likes | 572 Views
”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa”. Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden näkökulmasta 16.11.2012 Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@helsinki.fi. Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella.
E N D
”Havainnoista hyvinvointiin -näkökulmia lapsen kehityksen tukemiseen päivähoidon ja neuvolan toiminnassa” Havainnointi ja pedagoginen dokumentointi lapsen osallisuuden näkökulmasta 16.11.2012 Kati Rintakorpi kati.rintakorpi@helsinki.fi
Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella • Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ja kokeminen… • Lapselle luonteva toimintavahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. • Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös • ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. • Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten maailmaan.” (VASU 2005) • tutkitaan, tutustutaan, harjaannutaan, kohdataan: • elämyksellisyys ja kokemuksellisuus KR 2012
Päiväkoti kasvatusympäristönä Päiväkodissa sekoittuvat mm. • lasten erilaiset suhtautumistavat, temperamentit, vahvuudet ja vaikeudet vuorovaikutuksessa ja oppimisessa • lasten erilaiset kotikulttuurit ja vanhempien näkemykset siitä, mikä on ”oikea” tapa kasvattaa • varhaiskasvattajien ja muun henkilökunnan erilaiset koulutukset, kasvatusnäkemykset, temperamentit, pedagogiset ja vuorovaikutukseen liittyvät vahvuudet ja heikkoudet, työkokemuksen pituus ja laatu, elämänkokemukset, arvot ja asenteet • tilojen, materiaalien ja rahan käytön mahdollisuudet tai esteet KR 2012
”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku” Mikä on tärkeää? Ihmisenä kasvaminen ja elämästä nauttiminen vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa? Mikä on tulevaisuus? Tulevaisuus tehdään ja tuotetaan. Me teemme tulevaisuutta nyt. Mitä ominaisuuksia, tietoja ja taitoja tulevaisuudessa elävä tarvitsee? Kykyä rakastaa, nauttia, luoda. Kykyä elää yhteydessä toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Kykyä selvittää ja oppia asioita, joita ei entuudestaan tiedä tai osaa. Kykyä suhtautua itseensä ja maailmaan luottavaisesti: ”Asioilla on taipumus järjestyä.” KR 2012
Pedagoginen dokumentointitekee lapsen näkyväksi • työväline, jonka avulla pyritään luomaan reflektiivistä, vuorovaikutteista ja demokraattista pedagogiikkaa • konstruktivistinen ja sosiokulttuurinen oppimisympäristö • osallisuus • ”rikas lapsi ja kuunteleva aikuinen”
Pedagoginen dokumentointitekee varhaiskasvatuksen näkyväksi Kun oppimisen ilmiöt, tapahtumat, tunnelmat, pulmat, oivallukset, ristiriidat ja kohtaamiset muutetaan näkymättömästä näkyviksi, voidaan niitä jälkikäteen tarkastella, muistella ja arvioida yksin ja yhdessä ja oppia, hoksata ja havaita aina jotakin uutta!
Lapsen oikeuksien sopimuksen kolme ulottuvuutta Lapsella tulee yleisen huolenpidon, terveydenhuollon ja koulutuksen ohella olla oikeus nauttia yhteiskuntansa kulttuurisista saavutuksista ja olla mukana kulttuurin luomisessa. (Onnismaa 2012)
Tiedonsiirto • Miksi tietoa kerätään? • Miksi tietoa siirretään? • Tiedon kerääminen ja siirtäminen ei ole toiminnan kärki, ei se syy, miksi varhaiskasvatusta toteutetaan. • ”The wholeness approach”: lapsen elämä on kokonaisuus, jossa eri osien pitäisi olla vuoropuhelussa keskenään TAVOITTEENA lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Havainnoinnin ja dokumentoinnin tavoitteena on muodostaa leveä ja vilkasliikenteinen silta lapsen eri ympäristöjen välille. Esim. koti-päiväkoti-koti Kuva: http://www.flickr.com/photos/58324417@N03
Vuorovaikutusta tapahtuu lapsen eri elämänpiirien sisällä. Bronfenbennerin ekologinen systeemiteoria 1979
Dokumentointi (nuolet) tuo vuorovaikutuksen lapsen eri elämänpiirien välille.
Dokumentointi mahdollistaa koko yhteiskunnan osallisuuden lapsia koskevaan keskusteluun.
Ajatuksia oppimisesta • Sitoutunut ihminen oppii parhaiten. • minkälainen oppimisympäristö saa lapsen sitoutumaan? • Ks. ”Lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella” • Oppiminen on ennen kaikkea sosiaalinen ilmiö. • Oppiminen on lapsen toimintaa leikillisissä ja luovissa ympäristöissä. (Kronqvist & Kumpulainen 2011)
Lapset aktiivisina toimijoina • Lapset ovat itsenäisiä toimijoita eivätkä ainoastaan toimenpiteiden tai kasvatuksen kohteita. (Kronqvist & Kumpulainen 2011) • minäkuvan rakentuminen • kyseenalaistaminen, vastustaminen, uusien ajatusten luominen, luovuus • pystyvyyden ja toimijuuden tunne • vastuullisuus • tasapainoiset & hyvinvoivat lapset > > aktiiviset kansalaiset
Millaista varhaiskasvatusta? MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007) Tutkitaan Aikuiset tutkivat: Mitä lapset ajattelevat? Mitä lapset tuntevat? Miten prosessit rakentuvat? Miten vuorovaikutus toimii? Miten kasvattaja toimii? Miten lapset vaikuttavat? Miten vasu / EOPS todentuu? Lapset tutkivat: Mitä mikäkin on? Mikä on asioiden merkitys? Millainen minä olen? Mihin minä kuulun? Miten asioita voi selvittää? Miten asioita voi tehdä? Miten opin? Havainnointi Pedagoginen dokumentointi
Millaista varhaiskasvatusta? MAHDOLLISUUKSIEN VK-YMPÄRISTÖ (Reunamo 2007) Tapahtuu Jaetaan yhteinen arki. Toiminta muotoutuu aikuisten ja lasten yhteisenä rakennelmana. Kysytään ja etsitään vastauksia, tutkitaan. Tehdään. Ihmetellään. Keskustellaan & väitellään. Sitoudutaan. Kuljetaan. Onnistutaan ja epäonnistutaan. Rakastetaan ja vihataan. Tehdään yhteistyötä. Opitaan elämää & opitaan oppimista. Opitaan vuorovaikutusta. Opitaan itselle merkityksellisiä asioita. Vanhemmat tempautuvat mukaan. Käytetään maailmaa oppimisympäristönä.
Havainnointi • näkeminen • kuunteleminen • tunnelman aistiminen
Dokumentointi Havaintojen • kirjaaminen • kuvaaminen • videoiminen • äänittäminen • piirtäminen Toiminnan • tallettaminen (esim. skannaaminen, kuvaaminen) • ”tulosten” esille laittaminen
Pedagoginen dokumentointi • Havaintojen ja dokumenttien pedagogista käsittelyä • lapsen ajatusten, tunteiden, haasteiden, vahvuuksien, tietojen, taitojen, ”ominaislaadun” selvittäminen • oppimisen organisoimiseksi • oppimisympäristön järjestämiseksi • toimijuuden mahdollistamiseksi YHTEISTYÖSSÄ lapsen, kollegoiden & vanhempien kanssa.
Pedagoginen dokumentointi • Projektikansiot (prosessin eteneminen: valokuvat ja tekstit) • Seinätaulut / prosessin kulku näkyviin fyysisessä oppimisympäristössä (valokuvat + tekstit) • Kasvun kansiot / portfoliot (digitaalisuus?) • Powerpoint –koosteet • Videot • Äänitteet • Näyttelyt • jne.
Pedagoginen dokumentointi vaatii • muuttuvaa käsitystä oppimisesta ja sen tavoitteista • painopisteen muuttamista aikuislähtöisyydestä lapsilähtöisyyteen • intoa astua yhdessä lasten kanssa tutkimusmatkoille, joiden reitit ja aarteet eivät ole ennalta tiedossa • Mitä asioita lasten oikeasti pitäisi oppia? • Miten niitä opitaan? (ks. Vasu ja Eops) • lasten potentiaalin tunnistamista ja tunnustamista • uskallusta ja halua avata varhaiskasvatus ulkopuolisten katseille • yhteisön yhteistyötä • aikaa, keskustelua ja rauhoittumista • uusien työskentelytapojen opettelua