Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys? Keskustelutilaisuus 15.12.2005 Jyväskylän yliopisto

1. Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?  Keskustelutilaisuus15.12.2005Jyväskylän yliopisto Ossi Tuomi Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi

2. Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007 • Puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto • Varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Jäsenet • hallintojohtaja Sirkka Hagman, Nokian Renkaat • koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, SYL ry • kehitysjohtaja Irene Isohanni, Oulun seudun ammattikorkeakoulu • laatupäällikkö Kirsi Levä, Turvatekniikan keskus • koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, SAMOK ry • vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto • professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto • dekaani, professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto • VTT, dos. Pertti Vuorela, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu • fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola

3. Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö • Pääsihteeri Ossi Tuomi • Suunnittelija Helka Kekäläinen (yo) • Suunnittelija avoin (amk) • Suunnittelija Kirsi Mustonen (eol) • Suunnittelija ja KKA:n sihteeri Pirjo-Liisa Omar • Osastosihteeri Arja Bilund • Projektisuunnittelija Karl Holm • Projektisuunnittelija Matti Kajaste • Projektisuunnittelija Sirpa Moitus • Projektisuunnittelija Seppo Saari • Projektisuunnittelija Hannele Seppälä • Projektisuunnittelija Kati Isoaho

4. KKA:n arvioinnit

5. Lähtökohtana Bolognan prosessi • Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, kaupallistuminen ja liikkuvuuden lisääntyminen Euroopan korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä • Bologna-prosessi käynnistyi vuonna 1999 Kuusi tavoitetta • ymmärrettävät tutkintorakenteet • yhdenmukaiset tutkintorakenteet (BA-, MA-rakenne) • opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto (ECTS) • liikkuvuuden lisääminen • laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus (ENQAlla keskeinen rooli) • korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus (verkostoituminen)

6. Laadunvarmistuksen kansainvälisiä ratkaisuja 1.Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim. • Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen • Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003 • Norja vuodesta 2004 alkaen • Suomi vuodesta 2005 alkaen 2. Korkeakouluja akkreditoivia maita • Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia 3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita • Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking

7. ENQAn suosituksetwww.enqa.net ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle • Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle • Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle • Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten ja alueellisten arviointielinten toiminnalle

8. Suomen toimintalinja korkeakoulujen laadunvarmistuksessa • Perinteisesti laatu "varmistettu" lailla tai toimiluvalla • Laadunvarmistuksen seuraava askel on välttämätön • Lähtökohtana muu kuin koulutuksen ulkoinen akkreditointi • Yleisenä lähtökohtana ratkaisumalli, joka • sopii kansalliseen korkeakouluperinteeseen • on kansainvälisesti pätevä ja uskottava • soveltaa kehittävän arvioinnin traditiota • täyttää eurooppalaisen kehityksen edellyttämät vaatimukset, sen eri ulottuvuudet

9. Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 1/2 • Keskustelu käynnistynyt • aiemmin: tarvitaanko vai ei? • pelkoja: irrallista, tuottaa byrokratiaa, kahlitsee luovuuden • nyt: mitä on laatu korkeakoulussamme? millainen laadunvarmistusjärjestelmä toimii parhaiten korkeakoulussamme? • Erilaisia organisointitapoja • osa korkeakouluista perustanut laadunvarmistus-yksikön tai -työryhmän koordinoimaan toimintaa • osalla on laatupäällikkö • useat korkeakoulut yhdessä (esim. taidealan)

10. Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 2/2 • Makrotaso = koko korkeakoulun taso • erilaisia lähestymistapoja: • valmiit mallit laatujärjestelmän perustana; esim. EFQM, ISO, BSC, EQUIS, VM:n tulosprisma • korkeakoulujen itsensä kehittämät mallit; fokuksena esim. opetuksen laatu • Mikrotaso = oppiaineet, koulutusohjelmat, laitokset, tiedekunnat • osalla yksiköistä on jo laatukäsikirja, toisissa yksiköissä laaditaan parhaillaan prosessikuvauksia, osassa työ ei ole vielä käynnistynyt • ollaan luomassa osista järjestelmää: "filling the gaps", prosessien yhteydet

11. Laadunvarmistukseen liittyviä haasteita korkeakoulujen näkökulmasta • Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan kattavaksi? • Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan toimiva kokonaisuus? • Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? • Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ja opiskelijat saadaan osallistumaan laatutyöhön? • Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytketään osaksi toiminnan ohjausta? • Kenelle laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyy ja miten sitä käytetään hyväksi kehittämisessä?

12. Auditoinnin tavoitteet • arvioida miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä • arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin: tuoda esiin vahvuuksia, hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia ja tehdä päätös läpäiseekö korkeakoulu vai edellyttääkö uusinta-auditointia

13. Auditoinnin kohteet 1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet 6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä 2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely) 7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen 8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen 3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus • tutkintotavoitteinen koulutus • tutkimus/tukimus- ja kehitystyö • yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö • tuki- ja palvelutoiminnot • henkilöstön kehittäminen 9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä 10. Järjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

14. Auditoinnin kriteerit • Skaalattu neljälle kehitysvaiheelle: • puuttuva • alkava • kehittyvä • edistynyt

15. Auditointiprosessi • Korkeakoulun ilmoittautuminen auditointiin • KKA:n päätös auditointiohjelmasta • Auditointiryhmän valinta KKA:ssa • Auditoinnin toteuttamista koskeva neuvottelu • Auditointiaineiston kokoaminen korkeakoulussa • Auditointiryhmä tutustuu auditointiaineistoon • Auditointivierailua valmisteleva tapaaminen • Auditointiryhmän vierailu korkeakoulussa • Analysoiva arviointi ja auditointiraportti • Tulosten julkistus ja palautekeskustelu • KKA:n päätös auditoinnin lopputuloksesta

16. Auditoinnit 2005-2010 • 2 pilottia kevät 2005 • KyAMK, Piramk • 4 käynnissä syksy 2005 • JAMK, MAMK, KPAMK, KuY • 6 auditointia vuosi 2006 • LAMK, Savonia, TTY, SeAMK, Hanken, Svenska YHS • 6-7 auditointia vuosittain 2007-2010 • JY toivonut ensisijaisesti v. 2008 • Korkeakouluille ilmoitetaan aikataulusta

17. Auditointikäsikirja • Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005 • http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_405.pdf