Yliopistojen tulevaisuus globaalisti

1. Miten Turun yliopistot nostetaan Euroopan johtavien yliopistojen joukkoon?Turun yliopistojen dosenttiyhdistys ry.22.11.2010Ylijohtaja Sakari Karjalainen, OKM

2. Yliopistojen tulevaisuus globaalisti

3. Haastava ja muuttuva toimintaympäristö • T&K&I-politiikkojen muutosten ajureita: • Lissabonin sopimus • Globalisaatio, nousevat taloudet, nouseva osaaminen • Talouskriisi • Suuret yhteiskunnalliset ja ympäristön haasteet • Kansalliset vs. eurooppalaiset politiikat • Tarve laaja-alaiseen innovaatio-konseptiin • Muuttuvia toimintamalleja: • Tutkijanura/ Tenure track • Tutkimusinfra-struktuurit • Nykyaikaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset • Yhteiset tutkimus- ja koulutusohjelmat • Tiedon levittäminen, avoimuus • Yhteinen rahoitus (virtuaalinen/ todellinen) • Yhteiset arviointi- toiminnot Globaali ympäristö Nousevat taloudet, talouskriisi, suuret yhteiskunnalliset haasteet Eurooppa EU/ ER(I)A Yhteiset aloitteet ja toimet kuten JTI, ETP, JPI, ERC, tutkimuksen puiteohjelmat, CIP, Bologna –prosessi/ eurooppalainen korkeakoulualue Eri toimijat ja tasot: eurooppa-lainen, kansallinen alueellinen, POLITIIKAT Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia EU2020 Innovaatiounioni (lippulaiva-aloite) Budjettiuudistus, Varainhoitoasetus Kansallinen taso / Suomi Pieni kansa ja markkinat, rajatut resurssit (osaaminen ja taloudellinen), pirstaloituneet tutkimusresurssit, vähäinen määrä ulkomaisia tutkijoita ja opiskelijoita, vähäinen ulkomaisten T&K&I investointien määrä

4. Koulutus, tutkimus ja kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Suomi on pieni maa, joka haluaa toimia tieteen ja teknologian eturintamassa => Suhteellisen suuret investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitystoimintaan välttämättömiä • Edellytykset olla maailman huippuja valikoiduilla alueilla laadukkaat tutkimus- ja oppimisympäristöt, infrastruktuurit, houkuttelevat tutkijanurat, korkeakoulujen selkeät rakenteet ja profiilit, huippuyksikköpolitiikka, Shokit, laatua ja vaikuttavuutta palkitseva ohjaus ja rahoitusmalli • Riittävän laaja osaamis- ja tutkimusperusta muualla tuotetun tiedon hyödyntäminen ja mahdollisuus suunnata tutkimusta joustavasti aloille, joissa syntyy uusia tieteellisiä läpimurtoja, innovaatioita, liiketoimintamahdollisuuksia • Avoin, viennistä riippuvainen kansantalous => herkkyys maailmantalouden suhdanteille => koko väestön korkea koulutustaso, joustavat rakenteet, korkea tuottavuus

5. Globaalit toimintaympäristön muutokset kilpailu- ja menestystekijöiksi • Ilmastonmuutos => vähähiilinen kestävä talous => integroitu lähestymistapa, ilmastonmuutoksen hallinta osaksi kaikkia politiikan aloja => energia, rakentaminen, liikenne, metalliteollisuus, matkailu, elintarviketuotanto, maa- ja metsätalous => puhdas teknologia, "vihreät työpaikat" => työelämän kannalta relevantit tutkinnot, geneeriset tiedot ja taidot • Osaamispohjainen talous => yliopistojen keskeinen rooli innovaatiojärjestelmässä => tieteellinen tutkimus ja innovaatiot, rakenteellisella kehittämisellä laatua ja vaikuttavuutta • Uusi teknologia => klusterit, shokit • Nousevat taloudet => korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyö, läsnäolon ja näkyvyyden vahvistaminen (FinNodet) • Väestön ikääntyminen => hyvinvointi- ja terveyssektorin innovaatiot, osaamisen kaupallinen hyödyntäminen

6. Eurooppalainen tutkimusalue ERA • Lissabonin sopimus • Lissabonin sopimuksen tiedepoliittisessa osassa on keskeisessä asemassa eurooppalainen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieto ja teknologia liikkuvat vapaasti, ERAn juridinen perusta • ERA –aloitteet • Yhteinen ohjelmasuunnittelu • Tutkimusinfrastruktuurit • Tutkijat • Tiedon vapaa liikkuvuus • Kansainvälinen yhteistyö • Yliopistot ja huippulaatu

7. Euroopan korkeakoulujen kehittämistrendejä EU:n yliopistoja koskevia linjauksia http://ec.europa.eu/research/era/areas/universities/universities_en.htm • Delivering on the Modernisation Agenda for Universities: Education, Research and Innovation 2006 • Neuvoston päätöslauselma yliopistojen nykyaikaistamisesta Euroopan kilpailukyvyn edistämiseksi globaalissa osaamistaloudessa 2007 http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/07/st16/st16096-re01.fi07.pdf • Edistymisraportti ja komission työpaperi 2008 • Mutual learning on approaches to improve the excellence of research in universities2009 http://ec.europa.eu/research/era/docs/en/areas-of-action-research-institutions-crest-omc-working-group.pdf • vuodesta 2010 alkaen "Peer Learning" –toiminnot • eri työryhmien raportteja • Strengthening research institutions with a focus on university-based research 2008 • Diversified Funding streams for University-based research: Impact of external project-based research funding on financial management in Universities 2008

8. Euroopan korkeakoulujen kehittämistrendejä • Yliopistojen ja innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden yhteistyön lisääminen: liikkuvuuden edistäminen, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit • Euroopan tutkimusalueen ja korkeakoulualueen näkyvyyden ja vetovoiman parantaminen • Opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistaminen sekä innovaatiotoiminnan parempi hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamisessa • Yliopistojen autonomian ja yhteiskuntavastuun vahvistaminen • Työmarkkinoiden tarpeita palvelevat elinikäisen oppimisen opintokokonaisuudet, tutkintoon johtavan koulutustarjonnan tarkoituksenmukainen suuntaaminen ja ennakoinnin kehittäminen • Tuloksiin perustuvat rahoitusmallit ja center of excellence -konsepti • Tieteidenvälisyyden ja monitieteisen tutkimuksen edistäminen • Julkisen talouden haasteet –> rakenteiden kehittämisen kautta painoalojen vahvistamista

9. Kansalliset linjaukset suomalaisten yliopistojen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

10. Yliopistoja koskevat politiikkalinjaukset ja niiden toimeenpano • Hallitusohjelma • luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso • laadukas ja maksuton koulutus • taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset tehdä laadukasta, monialaista perus- ja soveltavaa tutkimusta • kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet • opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lisätään. • uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää • Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma • Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset • Kehyspäätökset ja talousarviot • Ministeriön ohjaus • Ministeriön ja yliopistojen väliset sopimukset • Yliopistoille annettava palaute • Sidosryhmäyhteistyö (ml. ministeriöt, työelämä) • Hallinnonalan sektoritutkimuksen hyödyntäminen

11. Korkeakoulujen kehittämishaasteet • Tavoitteet: • tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan hyödyntäminen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa • koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen • alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi korkeakouluverkko • kaikille opiskelijoille turvataan edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen • voimavarojen kohdentaminen huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihin • korkeakouluille paremmat edellytykset menestyä kansainvälisesti • osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen • Tausta: • hallitusohjelman mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatketaan • korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008 • innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi • Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -arviointi • sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto 23.6.2010 • Kehittämishaasteet: • korkeakoulu- ja tutkimuskentän alueellinen sirpaloituminen • opintojen pitkittyminen • korkeakoulujen ohut kansainvälistyminen • tutkimustoiminnan laatu ja tutkijanuran kehittäminen

12. Yliopistot (sin.), ammattikorkeakoulut (vihr.) ja sektoritutkimuslaitokset (pun.)

13. Yliopistojen valtionrahoitus • Yliopistolailla (558/2009) ja sen nojalla annetuilla asetuksilla (770/2009 ja 771/2009) on säädetty yliopistojen lakisääteiseen toimintaan kohdistettavasta rahoituksesta ja sen laskentakriteereistä • Valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisen tehtävän hoitamisesta säilyy ja valtion rahoituksen reaalitaso säilyy (yo-indeksi) • Yliopistojen valtionrahoitus (perusrahoitus) määräytyy kaikkien yliopistojen osalta samojen, pääosin laskennallisten kriteerien mukaisesti • Yliopistojen hankkima ulkopuolinen rahoitus ei vähennä valtionrahoitusta • Muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu, mutta pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan perusrahoitukseen • Yliopistot kanavoivat rahoituksen sisällään autonomiansa puitteissa eri toiminnoille ja tieteenaloille • Yliopistojen merkittävä pääomittaminen (tilat, yksityiset pääomasijoitukset ja valtion vastinraha) ja maksuvalmiuden tukeminen • Rahoitusmallin tarkistaminen kaudelle 2013-2016

14. Yliopistoihin tehdyt yksityiset pääomasijoitukset Julkisoikeudelliset yliopistot • yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 49 miljoonaa euroa (1.9.2010 tilanne) – yliopistojen itsensä asettama tavoite 84,5 miljoonaa euroa. • TY: tavoite 7,5 M€, kerättynä 6,9 M€ • ÅA: tavoite 10 M€, 6,9 M€ Säätiöyliopistot • yksityisten rahalahjoitusten määrä, joista suoritus vuoden 2010 loppuun mennessä on noin 190,5 miljoonaa euroa (1.9.2010 tilanne) – säädekirjoissa asetettu tavoite 250 miljoonaa euroa Yliopistoille on tullut edellisten lisäksi myös vastinrahaan oikeuttamattomia lahjoituksia (esim. kunnat, valtionyhtiöt)

15. Turun yliopistojen nykytila

16. Ministeriön palautteesta Turun yliopistolle syksyllä 2010 • Yliopiston tutkimustoiminta on monella alalla korkeatasoista • Yliopistossa on useita Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä. • Kansainvälisten julkaisujen määrässä yliopisto kuuluu parhaiden suomalaisten tutkimusorganisaatioiden joukkoon • Kansainvälisen tason julkaisutoimintaa on erityisesti eräillä lääke- ja terveystieteen, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden aloilla • Yliopisto on panostanut tutkimukseen ja painoalojensa kehittämiseen • Yliopistolla on melko runsaasti kansallisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta • yliopisto on menestynyt hyvin EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa • Tutkimuksen kansainvälinen verkostoituminen monipuolistui ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus on hyvällä tasolla • Yliopistolla on korkean kansainvälisen tason tutkimustoiminnan laitosten ohella laitoksia, joiden tutkimustoiminnan tasoa on pystyttävä nostamaan strategisiin haasteisiin vastaamiseksi. • Kansainvälisen tutkimusrahoituksen määrän tulisi olla korkeampi • Tohtoritutkintojen määrässä yliopisto jäi omasta tavoitteestaan. • Opetus- ja kulttuuriministeriö kannustaa yliopistoa tutkijakollegiumin vahvistamiseen ja laajentamiseen

17. Ministeriön palautteesta Turun yliopistolle syksyllä 2010... • Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa, että yliopiston tulee jatkaa toiminta- ja hallintorakenteidensa uudistamista uuden yliopistokokonaisuuden yhtenäisyyden vahvistamiseksi ja yhteisten vahvuuksien hyödyntämiseksi toiminnan kehittämisessä • Strategisen kehittämisen näkökulmasta yliopiston tulee arvioida alueellisen toimintansa tarkoituksenmukaisuutta suhteessa vahvistuvaan tutkimusyliopistopainotukseensa • Yliopistolla on strategiansa pohjalta hyvät edellytykset tutkimuksensa laadun vahvistamiseen. Profiloitumista tutkimusyliopistona yliopisto vahvistaa kattavalla tutkimuksen kokonaisarvioinnilla

19. Ministeriön palautteesta Åbo Akademille syksyllä 2010 • Universitetet har utvecklat sin forskningsverksamhet genom att utnyttja internationella utvärderingar, rikta resurser till sina fokusområden och effektivisera det regionala universitetssamarbetet • Räknat enligt antalet internationella publikationer är universitetet en av landets främsta forskningsorganisationer • Universitetet har varit framgångsrikt i ansökan om Finlands Akademis spetsforskningsenheter • Personalens internationella rörlighet är på en bra nivå • Utöver institutioner med forskning på hög internationell nivå har universitetet institutioner vars forskningsnivå bör kunna höjas så att de svarar mot de strategiska utmaningarna • Universitetet har varit framgångsrikt inom den nationellt konkurrensutsatta forskningsfinansieringen, men inom den internationella finansieringen kvarstår utmaningar • Universitetet har i flera år haft svårt att uppnå målet för doktorsexamina • Universitetet bör utvärdera ändamålsenligheten i sin regionala verksamhet och frigöra resurser för utbildning och forskning. Universitetets enheter inom det tekniska området bör stärka sitt inbördes samarbete och förtydliga arbetsfördelningen • Universitetet kunde utnyttja den nordiska högskolegemenskapens möjligheter i större utsträckning än för närvarande

21. Yliopistoilla vahva valtakunnallinen rooli, mikä on niiden alueellinen rooli? Yliopiston toiminnan korkea kansainvälinen laatu => alueellisen kilpailukyvyn vahvistuminen • Profiilit ja painoalavalinnat • Yhteistyö ja työnjako korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa • Toiminta-alueen erityispiirteiden tunnistaminen ja hyödyntäminen • Kansainvälistymisen vahvistaminen ja vahvistuminen • Työelämäyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen • Voimavarojen suuntaaminen strategisia painoalavalintoja tukevasti • Alueen sitoutuminen yliopiston tavoitteisiin toiminnallisesti ja taloudellisesti

22. Yliopistojen kansainvälinen, globaali rooli? Korkeakoulujen kansainvälistämisstrategia 2009-2015. OPM julkaisuja 2009:21 • tutkinnoissa kansainvälistymistä tukeva osio • opinto-, ohjaus-, tutkimuspalvelut vieraskielisille opiskelijoille, tutkijoille • yhteistyön lisääminen strategisesti merkittävässä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa • ulkomaisten huippututkijoiden houkuttelu • opiskelijavalintaprosessien kehittäminen • toimenpiteet maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden tarpeisiin • globaalivastuu • strategian toimeenpanon käynnistymisen arviointi osana hallitusohjelmavalmistelua Globaalitoiminta • vahva tieteellinen laatu • globaalivastuu, suuret yhteiskunnalliset haasteet

23. Johtopäätökset Kansainväliseen huippujoukkoon nousemista edistävät: • kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön erinomainen tuntemus ja kyky hyödyntää täysimääräisesti sen tarjoamia mahdollisuuksia • kyky tunnistaa omat vahvuudet ja rakentaa niistä kestäviä menestystekijöitä • kyky tunnistaa kehittämistä vaativat alueet ja suunnitella oikeat toimet sekä rohkeus puuttua päättäväisesti ongelmiin • tahto ja taito hyödyntää yliopiston koko kyvykkyyspotentiaali • yhteistyömahdollisuuksien ja resurssien tehokas hyödyntäminen