Yli-insinööri Matti Ropponen Koulutustoimikuntien ennakointi-iltapäivä 27.10.2009

1. Työelämässä tarvittavan osaamisen ja sitävarten annettavan koulutuksen ennakointi ja koulutustoimikunnat Yli-insinööri Matti Ropponen Koulutustoimikuntien ennakointi-iltapäivä 27.10.2009 Paasitorni, Helsinki MattiRopponen

2. Haasteita suomalaisille kouluttajille • Sakari Topelius 1875 • Pienen kansamme täytyy saavuttaa • menestyksensä hyödyllisillä tiedoilla ja • perustaa arvonsa siihen, että se • sivistyksessä, avuissa ja kaikenpuolisessa • edistyksessä on maailman valistuneimpien • kansain tasalla Matti Ropponen

3. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (1) • Taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla näyttää pieniä elpymisen merkkejä. Silti työttömyys-tilanne Suomessa pysyy heikkona. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala (+30 000) • Lähes miljoona henkilöä siirtyy lähivuosina eläkkeelle tai työelämän ulkopuolelle (teollisuus, palvelualat ja julkisella sektorilla erityisesti sosiaali- ja terveyssektori) • Ikäluokat pienenevät. Työtätekevien määrä vähenee absoluuttisesti • Työikäinen väestö vanhenee. Senioriväestön suhteellinen ja absoluuttinen määrä kasvaa Matti Ropponen

4. Väestön ikärakennemuutos Matti Ropponen

5. Suomen tuotanto ja työllisyys sektoreittain Matti Ropponen

6. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (2) • Työuria pyritään pidentämään 40 – 45 vuoteen ja siirtämään todellista eläkeikää kohti 65 vuotta. Tämä tarkoittaa lisääntyvää osaamisen uusintamista kaikille ikäryhmille • Maahanmuuttajien määrä kasvaa, työmarkkinat monikulttuuristuvat • Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu rajuna. Teollisen ja digitalisoitavan työn siirtyminen Suomesta halvemman kustannustason maihin jatkuu • Toiminnot kansainvälistyvät entisestään • Työssä tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista (tekniikka, tietotekniikka, kielet, substanssi, sosiaaliset taidot jne.) Matti Ropponen

7. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (3) • Työpaikoista suurin osa on jo pienissä ja keski-suurissa yrityksissä. Niissä myös syntyy pääosa uusista työpaikoista • Erilaisista syistä tapahtuu lähivuosina valtaisa muutto eri puolilta maailmaa kohden moderneja työmarkki-noita paremman työnteon ja toimeentulon perässä. • Talouskasvu törmää entistä selvemmin käytettävissä olevien luonnonvarojen ja maapallon ekologisen mukautumiskyvyn asettamiin rajoihin (Ilmaston-muutos, vesipula, autioituminen, saastuminen) • => Tuotannollinen toiminta ja muu elämä on sovitettava kestävän kehityksen vaatimuksiin Matti Ropponen

8. Ilmakehän koostumuksen muutokset: Hiilidioksidi Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä viimeisten 10000 vuoden aikana (iso kuva) ja vuodesta 1750 (pieni kuva). Matti Ropponen

9. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (4) • Erilaiset epätyypilliset, lyhyet ja vaihtuvat työsuhteet lisääntyvät (prekariaatti- käsite) • Työuran aikana tulee olemaan entistä enemmän alan ja ammatinvaihtoja • Työnteko eläkeiän jälkeen tulee kasvamaan • Julkisella sektorilla on noin 30 % työvoimasta. Tuottavuuden nostovaatimukset kasvavat ja edellyttävät suuriakin rakenteellisia uudistuksia => Osa julkisen sektorin töistä yksinkertaistuu, mutta osa monipuolistuu entisestään Matti Ropponen

10. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (5) • Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvainen maa, joka on joutunut jäsentämään asemansa kansainvälisessä työnjaossa uudestaan moneen kertaan ja jonka kilpailukyky on hyvä • Suomi on kyennyt muiden Pohjoismaiden kanssa olemaan työelämän modernisaatiokehityksen eturintamassa • Tämä koskee työterveyttä, työturvallisuutta, työ-elämän laatua, sukupuolten tasa-arvoa, työelämän monimuotoisuutta, aktiivista työvoimapolitiikkaa, uusien tekniikoiden käyttöönottoa ja työvoima-politiikkaa (joustoturva) Matti Ropponen

11. Suomen kilpailukyky EU:n pieniin jäsenmaihin nähden Matti Ropponen

12. Yhteiskunnan ja työelämän muutostrendejä (6) • Kansalaisten minimikoulutustason tulee olla vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus. Lisäksi tulee olla kohtuullinen suomen- ja englannin-kielen taito sekä riittävä tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttötaitotaito • Ruotsi ja Norja ovat päättäneet, että myös aikuis-koulutuksen tavoitetaso on lukiokoulun tutkinto Matti Ropponen

13. Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä, OPM 2007)? (1) • Osaaminen on tietojen taitojen ja pätevyyden yhdistelmä eli laaja-alainen kyky hyödyntää tietoja taitoja ja pätevyyttä työ- ja opintotilanteissa sekä yhteiskunnan jäsenenä • Tieto on oppimalla tapahtuneiden asioiden omaksumisen tulos. Tiedot muodostuvat mm. työ- ja opintoalaan sekä yhteiskunnassa toimimiseen liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuudesta Matti Ropponen

14. Mitä tarkoitetaan osaamisella (tiedolla, taidolla ja pätevyydellä)? (2) • Taito on kyky soveltaa tietoja ja käyttää tietotaitoa tehtävien tekemiseen ja ongelmien ratkaisuun • EQF: Taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien ja työkalujen ja –välineiden käyttö). • Pätevyys on todistettu kyky käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työ- ja opintotilanteissa sekä ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen • EQF: Vastuu ja itsenäisyys Matti Ropponen

15. Suomen kansallisen Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksen (NQF) osaamisalueet • Suomen Kansallisen viitekehyksen osaamisalueet ovat: • Tieto • Työskentelytapa ja sen soveltaminen = Taito • Vastuu, johtaminen, yrittäjyys • Arviointi • Elinikäisen oppimisen taidot Matti Ropponen

16. Pätevyyksistä • Erilaisia pätevyystyyppejä ovat mm.: • Yleiset pätevyydet • Henkilökohtaiset pätevyydet • Ydinpätevyydet • Organisaatioon liittyvät pätevyydet • Ammatilliset pätevyydet, teolliset tai ammattialaan liittyvät pätevyydet Matti Ropponen

17. Erilaisia taitoja • Eriaisia taitoja ovat mm: • Sosiaaliset taidot • Itsensä johtamistaidot • Yhteistyötaidot • Kommunikointitaidot • Kielelliset taidot • Luovuuteen ja innovatiivisuuteen liittyvät taidot • Kehittämistaidot • Suunnittelutaidot • Kulttuurien välisiin kontakteihin liittyvät taidot • Oppimistaidot • Tietotekniikkaan ja tietoverkkojen käyttöön liittyvät taidot • Numeroiden käsittelyyn liittyvät taidot • Erilaiset varsinaiset ammatilliset taidot Matti Ropponen

18. Ennakoinnin poliittisia linjauksia • Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma: • Hallitus uudistaa koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan sektorilla ennakoinnin perusteita jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin” • Valtioneuvoston ennakointiverkosto 1. Työministeriön johdolla (2004-2007) 2. Eri ministeriöiden (OPM 2007-2009) johdolla hallituskauden loppuun • Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä (2007-2010). Sen toiminta pohjautuu valtioneuvoston asetukseen koulutustoimikuntajärjestelmästä (1146/2006) Matti Ropponen

19. Ennakointityön tekemisestä • Erilaista ennakointityötä tekevät mm. • Koulutustarjonta 2012 –mitoitushanke, joka jatkuu KESU:n välitarkistuksena ja sen jälkeen Koulutustarve 2016 hankkeena (OPH) • Erilaiset selvitykset ja arvioinnit, kuten ESR- ennakointihankkeet. Vuosina 2000-2006 toteutui yhteensä 728 ESR-rahoitteista ennakointiprojektia, joista 645 opetusministeriön hallinnonalalla. OPM rahoitti 39 ESR-hanketta • Koulutussektorilla tarvitaan ja toteutetaan sekä määrällistä että laadullista ennakointia • Erilaisia ennakointimenetelmiä tai järjestelmiä Matti Ropponen

20. Osaamisen ennakointi jatkossa, klustereittainko? • Kansallisen Osaamiskeskus • Asuminen • Digitaaliset sisällöt • Elintarvikekehitys • Energiateknologia • Terveys ja biotieteet • Hyvinvointi • Joka paikan tietotekniikka • -ohjelman osaamisklusterit • Matkailu ja elämystuotanto • Meri • Nanoteknologia • Uusiutuva metsäteollisuus • Ympäristöteknologia • Älykkäät koneet • Globaalit riskit Matti Ropponen

21. Opetusalaan liittyvää ennakointityötä tekeviä tahoja ovat mm. • Opetushallitus • Yliopistot ja korkeakoulut • Ammattikorkeakoulut • Ammatilliset oppilaitokset • Koulutuskuntayhtymät • Työnantajajärjestöt (EK, Teknologiateollisuus) • Työntekijäjärjestöt (AKAVA ja sen liitot) • Kunnalliset yhteisöt ja yritykset • Tutkimuslaitokset Matti Ropponen

22. Ennakointitiedon kerääminen ja taltioiminen • ENSTI-palvelu • Opetushallituksen ylläpitämä valtakunnallinen työ-voima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin tietopankki • Ennakointifoorumi • Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä valta-kunnallinen ennakointiportaali. Saattaa yhteen ennakointia tekevät tahot ja ennakoinnin käyttäjät • TEM-konsernin heikkojen signaalien keräämishanke • Verkkopohjainen signaalien keräysjärjestelmä, jonka aineistoa analysoi asiantuntijaryhmä (Kehitteillä) Matti Ropponen

23. Ennakoinnissa käytettyjä menetelmiä • Olemassa olevan tiedon hyväksikäyttö, kirjallisuusanalyysit tilastoanalyysit (Työvoimamenetelmä, Mitenna ja Mare) • Asiantuntijanäkemykset: haastattelut ja kyselyt (Delfoi, skenaariotekniikat, tulevaisuusverstas), • SWOT –analyysi • Heikkojen signaalien analyysi (TEM-hanke) • OPEPRO –malli (opettajakoulutuksen ennakointi) • ACTVOD –tulevaisuusprosessi (yhdistelmä useista menetelmistä) • Learning Cafe –menetelmä (ryhmätyömetodi) • PESTE-malli (toimintaympäristön muutoksen arviointi ) Matti Ropponen

24. Valtakunnallinen osaamistarpeiden ennakointi ja OSENNA- ja VOSE -hankkeet • OSENNAeli Tulevaisuuden osaamistarpeiden • laadullisen ennakoinnin projekti(1996-1999) • OPH, OPM, ESR, muita • Malli ja verkosto työelämän osaamistarpeiden muutosten analysoimiseksi eri ammattialoilla • VOSE eli Valtakunnallinen ammatillisten osaamis- • tarpeiden ennakointiprojekti 1.6.2008 – 31.5.2011. • OPH rahoittaa ja ESR tukee. • Tavoitteena ennakointimalli, jonka avulla ammatillisia osaamistarpeita voidaan ennakoida kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla ammattialoilla. Matti Ropponen

25. VOSE-hanke (jatkoa) • Ennakointimalli tulee koostumaan osaamistarpeiden ennakoinnissa tarvittavista menetelmistä, ennakointiprosesseista, toimijoiden välisistä verkostoista ja tiedonkulkujärjestelmästä. • Mallin toimivuutta pilotoidaan sosiaali- ja terveys- sekä kiinteistö- ja rakennusalalla • Mallissa otetaan huomioon Suomen ruotsinkielisen kulttuurin erityistarpeet ja sosiaali- ja terveysalan pilottihanke toteutetaan ruotsinkielellä ja Suomen ruotsinkielisellä alueella. • Foredatan selvitys Suomessa, Alankomaissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevista ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimalleista. Linkki selvitykseen on seuraava: http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi/osaamistarpeiden_ennakointi/vose-projekti Matti Ropponen

26. Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityö • Koulutustoimikuntien, yhteistyöryhmien ja koordinaatio-ryhmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus-ministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntien tehtävänä on lisäksi (tarvittaessa yhteistoiminnassa) • Seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavanosaamisen kehitystä • Tehdä ehdotuksia alansa koulutuksen määrälliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi • Käsitellä Opetushallituksen vahvistettavaksi kuuluvien opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteet ja antaa muutoin alaansa kuuluvia lausuntoja • Suorittaa Opetushallituksen määräämät muut tehtävät • Toimittaa vuosittain opetusministeriölle ja Opetushallitukselle työsuunnitelma ja toimintakertomus Matti Ropponen

27. Koulutustoimikunnat ja laadullinen ennakointityö • Ennakointi on yksi koulutustoimikuntien perustehtävistä • Niiden edellytetään seuraavan, arvioivan ja ennakoivan alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä sekä tekevän ehdotuksia alansa koulutuksen laadulliseksi ja määrälliseksi kehittämiseksi • Koulutustoimikuntien asiantuntijuutta on hyödynnetty ammatillisessa koulutuksessa ja sen kehittämisessä, mutta ei autonomisella korkeakoulusektorilla. Onko koulutus-toimikuntien syytäkään ennakoida korkeakoulusektorilla!? • Koulutustoimikunnat ovat tehneet mm. tutkintojen uudistuk-sen yhteydessä erilaisia ja eri kokoisia osaamistarve-selvityksiä ns. ”pikkurahalla”. Tällöin on palkattu opiskeli-joita, joiden ohjaamiseen on mennyt paljon resursseja Matti Ropponen

28. Koulutustoimikunnat ja ennakointityö • ”Isommalla rahalla” voisi ostaa selvityksiä osaavammilta • ESR -hankkeina tehdyt ennakoinnit ovat olleet satunnaisia eivätkä kuulu mihinkään kokonaisuuteen • Määrällinen ennakointi on maakuntien liittojen (pitkäaikainen ja keskipitkä) ja TEM:in (lyhytaikainen) tehtävä. • Opetusministeriön asettaman ja sen yhteydessä toimivan koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatio-ryhmän tehtävänä on sovittaa yhteen ja kehittää koulutustoimi-kunnissa ja yhteistyöryhmissä tehtävää koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia MattiRopponen

29. Koulutustoimikunnat ja ennakointityö • Ennakoinnin koordinaatioryhmä ehdotti muistiossaan • 5/2008, että • Opetusministeriö tukee koulutustoimikuntien työtä selkeämmällä ohjauksella ja työtä tukevia palveluja kehittämällä • Opetusministeriö antaa tarvittaessa koulutustoimi-kuntien tehtäväksi yksittäisiä toimeksiantoja, joilla voidaan välttää erillisten työryhmien asettaminen • Opetusministeriö turvaa koulutustoimikuntien toimintaedellytykset ja takaa tarvittavat resurssit. Riittävillä resursseilla koulutustoimikuntien sihteerit voisivat tarvittavissa määrin keskittyä koulutus-toimikuntien työhön ja sen kehittämiseen Matti Ropponen

30. Koulutustoimikunnat ja ennakointityö • Koordinaatioryhmän, Opetushallituksen, koulutustoimikuntien • ja muiden ennakointia tekevien tahojen välinen työnjako on • epäselvä. Ennakointityölle tarvitaan kokonaissuunnitelma • Työnjako ja vastuut • Perusresurssit ja ennakoinnin rahoitus • Aikataulutus ja selvitysten toteutusjärjestys sekä toistettavuustarve • Keskeisen käytettävissä olevan informaation taltiointi ja jakelu • Erilaisten tiedonhankintamenetelmien soveltuvuus ja käytettävyys • Lisäksi erilaisille osaamiskyselyille peruspohja, jota kukin koulutustoimikunta/ala täydentää omaan tarpeeseensa • Tekeekö kokonaissuunnitelman Opetushallitus vai Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä? Matti Ropponen

31. Menestystäyhteiselleennakointityöllemme ! Matti Ropponen