Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 7 HB15 ; HB16

1. Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 7HB15; HB16 29.4.2014 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

2. Rahamarkkinat • Termin tavallinen merkitys: enintään 12 kk pituisten lainojen tukkumarkkinat • Keskimääräisen voimassa olevan lainasopimuksen maturiteetti paljon lyhyempi, esim. yhden päivän pituiset lainat tavallisia • Osapuolina ennen kaikkea pankkeja • Pankit myöntävät toinen toisilleen lyhytaikaisia lainoja • Keskuspankkirahan määrä yhteensä laskien sopiva, mutta voi olla jakautunut ”väärin” => lainataan sille, jolla tarvetta • Yleensä ei lainata seteleitä eikä talletuksia kolmannessa pankissa. • Yksittäinen pankki voi laskea merkittävän osan rahoitustarpeistaan rahamarkkinoiden varaan. • Pankkijärjestelmä ei saa lisää keskuspankkirahaa rahamarkkinoilla (ellei keskuspankista lainaamista lasketa osaksi rahamarkkinoita) • Muitakin tahoja voi olla mukana, mutta usein / yleensä jonkin pankin asiakkaan ominaisuudessa • Merkittävä poikkeus: valtio lainanottajana K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

3. Rahamarkkinat • Useita sopimustyyppejä • Pankkien välisiä vakuudettomia kahdenvälisiä lainoja • Ei jälkimarkkinakelpoisia • Sijoitustodistuksia (CD) • Pankin liikkeeseen laskema vakuudeton ”joukkovelkakirja” • Oli Suomessa erityisen tavallinen oman rahan aikana, vieläkin suht. tavallinen • Repo-kauppoja • Arvopaperikauppa, jonka yhteydessä sovitaan vastakkaissuuntaisesta kaupasta, sen ajankohdasta ja hinnasta (repurchaseagreement) • Muiden tahojen liikkeeseen laskemia lyhytmaturiteettisia velkainstrumentteja • X-todistus = X:n liikkeeseen laskema alle 12 kk:n velkapaperi • Yritystodistus (CP) • Kuntatodistus • Valtion velkasitoumus (treasurybill) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

4. Rahamarkkinat • Rahamarkkinainstrumenttien tuottoerot yleensä melko pieniä • Tosin kriisiaikoina totuttua isompia • Hyvin monien rahamarkkinakorkojen nimi päättyy ”ibor” (=Interbank offeredrate) • Euribor, Libor, Stibor, Nibor… • Vanhin: Libor = London Interbank OfferedRate • Tavallisimmat maturiteetit rahamarkkinapapereille ovat 1, 3, 6 ja 12 kk • Ei ole ”korkokuponkeja”, jotka maksettaisiin juoksuaikana • Tuotto tulee siitä, että paperi lasketaan liikkeeseen halvemmalla kuin nimellisarvostaan • Nimellisarvo = hinta, joka paperista maksetaan eräpäivänä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

5. Yritystodistukset • Commercial paper • Vakuudeton, enintään 12 kk. Maturiteetin, jälkimarkkinakelpoinen yrityksen liikkeeseen laskema velkakirja • Yleensä lyhyempää kuin 6 kk • Monissa maissa liikkeeseen laskijalle kriteereitä (pörssilistaus, vähimmäispääomitus ym) • Tuoton laskennassa käytetty erilaisia tapoja • H&B: Käytetään kaavaa d=(M-P)/(M*t) • Missä d=tuotto, M=nimellisarvo, P=emissiohinta, t=juoksuaika • Näkyy myös: i = (M-P)/P*t • Ainakin suomalaisissa sijoitusesitteissä! • Alkoi USA:ssa 1970, Euroopassa vähän myöhemmin • Etenkin Ranska • Banque de Francen vakuuspolitiikka? Pankit asettaneet paljon yritysten papereita vakuuksiksi keskuspankkilainaukselle (nykyään ei eroa euromaiden välillä) • Pankit järjestävät liikkeeseenlaskun • Järjestäjäpankki usein edistää jälkimarkkinoita antamalla osto- ja myyntinoteerauksen (pyydettäessä) • Sijoittajina mm. paljon korkorahastoja • Voi olla vakuudellinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

6. Sijoitustodistukset • CD / certificate of deposit • Pankkien liikkeeseen laskemia alle 12 kk rahamarkkinapapereita • Vakuudettomia • Alkoi Yhdysvalloissa 1961, Lontoo 1968 • Suomessa vuodesta 1982 • Määrä alkoi kasvaa 1987, jolloin Suomen Pankki aloitti sijoitustodistuskaupat pankkien kanssa • Oli Suomen rahamarkkinoiden keskeisin instrumentti oman rahan ajan loppuvaiheet • Helibor-korot laskettiin sijoitustodistusten ostonoteerauksista • Vieläkin mm. kelpaavat keskuspankkiluoton vakuuksiksi • Ei tietenkään pankin oma sijoitustodistus • Syy sijoitustodistusten jatkuvaan suosioon? (”Rakkauskirjeet”) • Suurtallettajan näkökulmasta poikkeaa määräaikaistalletuksesta lähinnä siksi, että jälkimarkkinakelpoinen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

7. Valtion velkasitoumukset • Treasurybill / T bill / treasury • Perinteinen tapa liikkeeseenlaskulle: säännöllinen huutokauppa • Joko: • bid-price: jokainen osapuoli maksaa mitä tarjosi (tavallisempi) Tai • Striking-price: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla • Yleensä alempi korko kuin muilla rahamarkkinapapereilla • Erittäin vähäinen luottoriski, ellei valtio erityisen huonossa maineessa • Kuntatodistuskin olemassa • Suomessa liikkeeseenlaskuja kerran kuukaudessa etukäteen ilmoitettuina päivinä • Velkasitoumuksina vajaat 1,8 mrd € valtion bruttovelasta, vajaat 2 % (maalisk. 2014) - Osuus alentunut K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

8. Interbank-talletukset • ”Depo” • Erittäin tavallisia • Euriborkorkojen laskennan perusta • Vakuudettomien talletusten markkina yleensä hyvin keskittynyt • Etenkin lainanottajapuolella suurimpien pankkien osuus erittäin keskeinen • Pienen pankin vaikea saada vakuudetonta lainaa? • Tehtävistä talletuksista euroalueella suurin osa yhdeksi yöksi (Overnightdeposit) • Osuus kannasta tietenkin pienempi • Olennainen ero sijoitustodistukseen verrattuna: ei jälkimarkkinakelpoinen • Libor-korot (London Interbank OfferedRate) lasketaan näistä eri valuutoille • Kahden keskimmäisen pankin noteeraus • BBA, British Banker’s association • BBALiborTM K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

9. Repo-markkinat • Repo = repurchaseagreement • ”Securedmarket” • A myy arvopaperin B:lle hintaan 99, A ja B sopivat, että B myy sen takaisin kolmen kuukauden päästä hintaan 100. • De facto eräänlainen vakuudellinen laina • Tyypillisesti myyntihinta paperin markkina-arvoa alempi, ylivakuus Obligaatio A B 31.3.2018 99 € Obligaatio A B 30.6.2018 100 € K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

10. Repo-markkinat • Erittäin tavallinen, merkittävin rahamarkkinoiden lohko euroalueella • Erittäin lyhyet maturiteetit tavallisimpia • Yleensä enemmän kuin päivä mutta vähemmän kuin kuukausi • Yli vuoden pituisiakin tehdään • Pienten pankkien suhteellinen osuus lainanottajina suurempi kuin depo-markkinalla • Pienikin saa lainaa, jos vakuuksia • Euroalueen repo-sopimuksissa vakuus (=kaupan kohde) yleensä euroalueelta • Paradoksi: repo-kaupat euroalueen pankkien välillä vähenivät finanssikriisissä! (ECB Money Market Study 2008) • Kuitenkin noin kolmasosa koko markkinasta • Johtuiko ehkä siitä, että repo-kauppojen kohteena olevien paperien luotettavuus heikkeni? K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

11. Euroalueen rahamarkkinoista • Todennäköisesti integroitunein rahoitusmarkkinoiden lohko - ennen finanssikriisiä • Korkojen välillä ei ollut maakohtaisia eroja, yhdentyneen markkinan tunnusmerkki • Esim. vähittäispankkitoiminta ja osakekauppa paljon kansallisempia • Integraatio väheni / heikkeni finanssikriisissä • Ainakin vielä muutamia vuosia sitten depo-markkina oli integroituneempi kuin repo-markkina • Repo yhä jossain määrin kansallinen? Vakuuksien arvo-osuustilien ym takia? • Kovin täsmällistä tilastointia ei ole, EKP tekee kyselyitä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

12. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Euro Interbank OfferedRate • Laskija: EuropeanBanking Federation • Yksityinen taho • Perustuu päivittäiseen kyselyyn • Enimmäkseen euroalueen luotettuja (”firstclasscreditstanding, excellentreputation”) pankkeja, joilla merkittävää aktiviteettia euron rahamarkkinoilla • Nyt enää 26 pankkia, määrä laskenut rajusti Euribor-skandaalin myötä • Oli lähes 40 • Tavoitteena maantieteellinen hajonta • Ranskasta 7, Saksasta 3 • Suomesta mukana Nordea (ollut pitkään) ja Pohjola (vuoden 2011 alusta) • Joistain pienistä euromaista ei kuitenkaan vastaajaa (Kypros, Malta, Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia) • Mukana myös muutama, joiden kotivaltio euroalueen ulkopuolella K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

13. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Paneelipankki arvioitava päivittäin klo 11 mennessä (Brysselin aikaa), millä korolla eri maturiteettien interbank-talletuksia tarjotaan prime-pankkien välillä • Luvut peruspisteen (=1/100 prosenttiyksikkö) tarkkuudella • Huom! Ei siis perustu toteutuneisiin kauppoihin! • Lukema on annettava, vaikka pankki ei olisi tehnyt eikä ottanut yhtään talletusta jossain maturiteetissa! • Ei lauantaisin, sunnuntaisin eikä päivinä, joina ”Target” on kiinni • Target = eurojärjestelmän pankkienvälinen maksujärjestelmä • Olennainen ero Suomen muinaiseen heliboriin: interbank-talletus, ei sijoitustodistus • Paneelipankkien huolehdittava raportointikyvystään • Tekniset varajärjestelmät, varahenkilöt etc. • Paneelipankkien on edistettävä Euriborin käyttöä referenssikorkona • Thomson-Reuters laskee korot eri maturiteeteille pankkien toimittamasta raakadatasta • Tapahtuu hetkessä, julkaistaan heti • Oli melkoinen määrä maturiteetteja • 1, 2 ja 3 viikkoa; 1, 2, 3,4 5,6, 7, 8, 9, 10, 11 ja 12 kk. • Marraksuussa 2013 lakkautettiinmoniavähänkäytettyjä (3vkoa, 4kk, 5kk, 7kk, 8kk, 10kk & 11kk) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

14. Kuinka euriborkorot lasketaan? • Jopa pankkikohtaiset luvut tulevat julkisiksi hyvin pienellä viiveellä • Laskukaava • Eliminoidaan korkeimmat 15 % havainnoista (26*0,15 = 3,9 => 4 jää pois) • Eliminoidaan alimmat 15 % havainnoista • Lasketaan jäljelle jäävistä keskiarvo • Julkaistaan 0,1 peruspisteen tarkkuudella (=kymmenesosa prosenttiyksikön) • Tämänkaltaisissa referenssikoroissa melko tavallista, että äärihavaintoja suljetaan pois lopullisen luvun laskemisesta • Tekee robustimmaksi häiriöille • Tekee vaikeammaksi manipuloida • Valitettavasti ei tee manipuloinnista mahdotonta, kuten nähty… • Euribor-koroista ei voi suoraan päätellä, kuinka likvidi tai epälikvidi markkina on • Luvun julkistaminen ei todista, että talletuksia todella tehty K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

15. Kuinka euriborkorot lasketaan 12 kk Euribor 14.4.2014 Raportoiduissa luvuissa ollut usein paljon enemmän hajontaa • Näiden keskiarvo 0,600; • 12 kk euribor = 0,599, mikä saadaan keskiarvoksi, jos 4 korkeinta ja 4 matalinta jätetään pois • Tarkkaan ottaen tämä keskiarvo on 0,5994 K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

16. EuriborvsEurepo • Eurepo laskettu vuodesta 2002, euribor jo joulukuusta 1998 • Aiemmin oli BBA:n ”euro repo benchmark” • Euribor lasketaan vakuudettomista talletuksista, eurepo repo-kaupoista => eurepo-korot kuvaavat alempaa riskitasoa • Ennen elokuuta 2007 ero oli hyvin vähäinen, noin 5 peruspistettä • Euriborin ja eurepon ero eräänlainen rahamarkkinoiden ”kuumemittari” • Eurepon laskenta hyvin samantapaista kuin euriborien tapauksessa: • Paneelipankit toimittavat arvionsa klo 11 mennessä • Tässäkin paneelissa Nordea mukana • Jätetään pois korkeimmat ja matalimmat 15 %, lasketaan keskiarvo näytteeseen jääneistä • Tulokset julkistetaan heti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

17. Euriborvseurepo Eurepo oli välillä negatiivinen! 3 kk korot; vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla eurepo usein negatiivinen (-0,025 % 2.elok. 2012) K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

18. Eonia-korko • Euro overnigtindexaverage • Vain yksi maturiteetti: yksi päivä (tai seuraavaan Targetin aukiolopäivään) • Sama paneeli kuin euriborissa • EKP osallistuu laskentaan • Jokainen paneelipankki raportoi EKP:lle klo 6 illalla (Frankfurtin aikaa) toteutuneiden lainasopimusten (lending) korot ja volyymit • EKP laskee toteutuneiden sopimusten korkojen painotetun keskiarvon • EKP lähettää Thomson-Reutersille, joka julkaisee samana iltana • Siis: toteutuneet korot • Jos joskus kävisi niin (epätodennäköistä), että yhtään sopimusta ei tehtäisi, ei eoniaa voisi laskea. • Ei jätetä mitään laskuista pois ”äärihavaintona” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

19. Euromarkkinat • Rahamarkkinoista puhuttaessa etuliite ”euro” ei yleensä viittaa Eurooppaan • Ulkomaan valuutan määräisten lyhytaikaisten lainojen markkinat • Alk. USD-talletusten markkinat Euroopassa, reaktio USA:n valuuttasäännöstelyyn ja poliittisiin riskeihin • Vaikeasti tilastoitava • Tämäkin markkina luo rahaa • Asiakas siirtää talletuksensa kotimaisesta pankista ulkomaiseen => ulkomaisen pankin tase kasvaa. • Esim. yhdysvaltalainen asiakas siirtää talletuksensa Sveitsiin • Yhdysvalt. pankki ei enää velkaa asiakkaalleen vaan sveitsiläiselle pankille • Sveitsiläisellä pankilla nyt aiempaa enemmän saamisia USA:sta ja velkoja uudelle asiakkaalle. • Sveitsiläisen pankin talletus Yhdysvalloissa hiukan kuin ”rahaperusta”; likviditeettiä asiakkaiden maksuliikennetarpeiden varalta. • Ulkomainen pankki myöntää luottoja => luotonlaajeneminen • Keskuspankilla ei ainakaan sääntelyvaltuuksia täysin ulkomaisiin pankkeihin • Joskus ulkomaan valuutan määräiset talletukset vapautettu vähimmäisvarantovelvoitteesta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

20. Joukkolainamarkkina • Joukkolaina: alkup. maturiteetti vähintään vuosi • Voi olla jopa ”ikuinen”; maksetaan pelkkää korkoa, ei lyhennetä koskaan (konsoli) • Tavallisin tyyppi: ”bulletbond” • Maksetaan pääoma kerralla, sitä ennen vain korkoa • Maksetaan ”kuponkikorkoa” • Koronmaksu Manner-Euroopassa (ml Suomi) yleensä vuosittain, anglosaksisissa maissa useammin, jopa neljästi vuodessa) • Vastaa liikkeeseen laskun ajankohdan vallitsevaa korkotasoa, mutta on harvoin tarkalleen se => emissiokursi ja nimellisarvo poikkeavat usein. • Kuponkikorko usein näkyvästi esillä paperiin viitattaessa • Liikkeeseenlaskuhinta voi poiketa nimellisarvosta • Efektiivinen korkotuotto yleensä poikkeaa hieman kuponkikorosta • Efektiivinen korkotuotto ja kuponkikorkotuotto poikkeavat melko paljon toisistaan, jos laina ostetaan jälkimarkkinoilta tilanteessa, jossa korot voimakkaasti muuttuneet. • Strip: aletaan käydä kauppaa erikseen ”kupongeilla” ja pääomalla, erotetaan toisistaan • Esim. kymmenen vuoden obligaatiosta saadaan 11 ”strippiä” • Verotetaan luovutusvoittona K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

21. Sijoittajan ottamat riskit joukkolainamarkkinoilla • Luottotappioriski • Jopa valtiot jättäneet velkoja maksamatta • Usein liittynyt poliittisiin mullistuksiin – Tsaarin Venäjän obligaatioita yhä liikkeellä • Maksukyvyttömyystapauksia ilman sotia ja vallankumouksia – Argentiina, Venäjä 1998, Kreikka • Yritysten vararikot eivät edes tavattomia • Heijastunut 2007 alkaen selvästi voimakkaammin lainan korkoon kuin aiemmin • Korkojen vaihtelusta aiheutuvat riskit • Jälleensijoitusriski – epävarmaa, millä tuotolla korot ja pääoman voi sijoittaa uudelleen • Pääomariski – epävarmaa, millä hinnalla paperin voi myydä eteenpäin, vaikka luottoriskiä ei olisikaan • Inflaatioriski – negatiivinen reaalikorko ollut historiassa melko tavallinen • Olemassa inflaatioindeksoituja lainoja, mutta onko inflaatio kaikille sama? • Esim. suomalainen TEL-yhtiö: relevantti hintaindeksi = TEL-indeksi? • Lisäksi kauppaa käytäessä selvitykseen voi liittyä riskejä • Kauppa sovittu, vastapuoli tekee konkurssin ennen selvitystä => kauppa jää toteutumatta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

22. Liikkeeseen lasku • Valtion lainojen liikkeeseen lasku monissa maissa keskuspankin tehtäviä • Valtion lainojen myynti yleensä jonkinlaisessa huutokaupassa • Koko määrä myydään, toteutuva korko pystytään suunnilleen arvaamaan etukäteen • Voidaan myydä myös vain osa, jos tarjoukset liian vähäisiä • Tavallinen järjestely: kaikki saavat alimmalla hyväksytyllä hinnalla • Valtion lainojen huutokauppoihin saavat usein osallistua vain tietyt tahot, joilla vastaavasti velvoitteita jälkimarkkinan ylläpitämisestä (markkinatakaajat) • Etenkin yritysten joukkolainat: järjestäjäpankki sopii sijoittamisesta kiinnostuneiden asiakkaittensa kanssa kahdenvälisesti • Etenkin pienemmät lainat: järjestäjä ostaa joukkovelkakirjat (tai suurimman osan niistä) ja alkaa myydä edelleen K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

23. Valtion obligaatiot • Emissioita jo ainakin 1600-luvulla • Kehittyneiden maiden obligaatioita pidetään yleensä kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina • Tai ainakin pidettiin vuoteen 2010 saakka • Verotusoikeus • Mutta: inflaatioriski • Kehittyneiden maiden obligaatioista suurin osa kotivaluutassa ja kotimaan lainsäädännön alaisia • Usein käytetty pitkien korkojen viitearvona • Nimiä liikkeeseenlaskijan mukaan (bund, gilt…) • Markkina kasvanut valtioiden velkaantumisen vuoksi • Valtion olisi teoriassa mahdollista vain kylmästi jättää velka maksamatta ilman erityistä syytä • Ei tapahtunut juuri koskaan, maineriski K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

24. Valtionvelan uudelleenjärjestelyt / maksamatta jättämiset • Tapahtunut eniten kehitysmaiden tapauksessa • Usein kehitysmaiden joukkolainat lasketaan liikkeeseen dollarimääräisinä Yhdysvalloissa => New Yorkin lainsäädännön alaisia • Näissä lainoissa usein sopimusehtoja, joiden mukaan velkojien enemmistö voi sopia uudelleenjärjestelyistä siten, että sopimus sitoo vähemmistöosakkaitakin. (Collective Action Clause) • Kehitysmaiden lainat usein avustusluonteisia => valtion maksukyvyttömyys ei ole vaikuttanut varsinaisilla markkinoilla • Ei konkurssimenettelyä valtioille • Havainto: jos valtio jättää velkansa maksamatta ns. velkajärjestelyllä, se alkaa saada uutta lainaa markkinoilta yllättävän pian, mutta ”sakkokorolla”. • Sakkokorkoa joutuu maksamaan vuosikymmeniä – maine ei palaudu kahdessakaan ihmissukupolvessa! K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

25. Suomen valtion obligaatiot • Suomen valtion obligaatioista tärkeimpiä ns. ”sarjaobligaatiot” • Suunnilleen nykyisen kaltainen suursijoittajille suunnattu velanotto aloitettiin 1992 laman vuoksi • Aiemmin ei tarvetta, koska ei juuri valtionvelkaa • Maaliskuun 2014 lopussa liikkeellä 78,5 mrd € • Pitkämaturiteettisin erääntyy v. 2042, lyhyin syyskuussa 2014 • Eräpäivän lähestyessä usein tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa muuhun instrumenttiin tms • Ei liian monta erilaista lainaa kerralla liikkeellä => enemmän likviditeettiä yhteen lainaan • Yhdenlaista sarjaobligaatiota liikkeellä 3 – 6½ mrd € • Viitelaina = sarjaobligaatio, jolle jotkut pankit ovat sitoutuneet ylläpitämään jälkimarkkinaa • MTSAssociated Markets SA (Belgia); MTS Finland • Markkinatakaajan velvollisuutena antaa pyydettäessä osto- ja myyntinoteerauksia kullekin viitelainalle • Minimikauppaerä 5 milj € • Lisäksi piensijoittajille suunnattuja tuotto-obligaatioita ja muissa valuutoissa otettuja lainoja K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

26. Rahoituslaitosten joukkolainat • Tavallisten pankkien joukkolainat yleensä melko lyhytaikaisia • Kiinnitysluottopankkien lainat usein pitempiä • Suomessa pieni lainakanta, ei juuri kiinnitysluottopankkitoimintaa • Suomessa kanta kasvoi välillä nopeasti • 2006 alussa alle 5 mrd €, loppuvuonna 2009 yli 9 mrd €; 2011 enää vajaat 6 mrd, taas hiukan nousussa • Valtaosa talletuspankkien lainoja • Lisäksi mm. Kuntarahoitus • Kunnat laskevat omissa nimissään melko vähän lainoja Suomessa, kanta alle 300 milj €; markkinarahoitus Kuntarahoituksen kautta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

27. Yritysten joukkolainat • Hyvin monenlaisia erikoisehtoja • Liikkeeseen laskija voi valita takaisinmaksupäivistä, sijoittajalla oikeus vaatia pääoma takaisin aiemmin… • Suomessa ei aivan näin laajaa kirjoa • Erityisen tavallisia Yhdysvalloissa, Euroopassa vähemmän • Ranskassa tosin melko tavallisia • Suomessa hyvin suuri osa jälkimarkkinakaupasta OTC-kauppaa => volyymi ja toteutuneet korot heikosti tilastoitua • Usein muodollinen pörssilistaus, mutta kauppa pörssissä vähäistä • Kannat tiedetään; 9309 milj (helmikuu 2014) • Keskeinen ongelma yrityksen kannalta: joustamattomuus • Kun kerran laskettu liikkeeseen, sijoittajien kanssa ei voi enää sopia mistään • Pankin tai pankkien muodostaman lainasyndikaatin kanssa voisi yrittää sopia maturiteetin, viitekoron tms. vaihtamisesta • Huom! Anglosaksinen ”debenture” ei ole sama kuin suomen ”debentuuri” • Debenture = joukkolaina, jonka vakuutena ainakin osa yrityksen varoista • Suom. Debentuuri = joukkolaina, jolla EI ole vakuutta K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

28. Luottoluokituslaitokset • Luokiteltava taho itse tilaa ja maksaa arvion • Salamyhkäisyys; hinnoista ei paljon julkista tietoa • Suomi käytti yhteensä 437 500 euroa luokituksiin v. 2013; • Luokittelijoiden sisäiset ”Kiinan muurit” • Erittäin tavallista, että luokituksia useita • Sijoittajat karsastavat, jos vain yksi luokitus? • Luokitus yleensä lainalle, ei velalliselle • Velallisen lainoilla voi olla erilaisia oikeuksia konkurssitilanteessa • Näiden luokitusten virallinen status noussut • Nykyään jopa pankkien pääomavaatimukset riippuvat siitä, mikä luottoluokitus on sen salkussa olevilla joukkovelkakirjoilla • Eurojärjestelmän vakuuspolitiikka: paperin turvaavuutta arvioitaessa turvaudutaan ”reittareihin” (Väh. BBB) • Kritiikkiä • ”Luokitukset liian hitaita muuttumaan, vaikka olisi tarvetta” • ”Menetelmät eivät tarpeeksi läpinäkyviä” • ”Rahalla saa luokituksen, vaikka luokittelijan kyvyt eivät riittäisi. Luokittelevat maksavalle asiakkaalle sellaisiakin instrumentteja, joiden arviointiin eivät oikeasti kykene” K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

29. Luottoluokituslaitokset • ”Ratingagencies”; Moody’s; Standard & Poor’s; Fitch • BBB tai korkeampi => ”investmentgrade”, muuten ”junkbond” • ”Transitiomatriisi”: siirtymätodennäköisyyden luokitusluokkien välillä; ”Millä todennäköisyydellä AAA:sta tulee BB vuoden kuluessa?” • Irlannin valtio maaliskuuhun 2009 AAA, huhtikuussa 2011 A- • Historiallisesti näillä luokituksilla ollut korkea tilastollinen vastaavuus toteutuneiden maksuhäiriöiden kanssa • Vuotuinen maksuhäiriötodennäköisyys K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

30. Arvopaperistaminen • Alkoi Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla • Perusajatus: pankki perustaa ns. erillisyhteisön (specialpurposevehicle), joka on ”pöytälaatikkoyhtiö” • Ei henkilökuntaa, ei toimitiloja… • Yhtiö järjestetään sellaiseksi, ettei se ole pankin tytäryhtiö => ei sisällytetä konsernitilinpäätökseen. • Erillisyhteisö järjestää joukkolainaemission, jonka tuotot se käyttää ostamaan pankilta saamaoikeuksia pankin asiakkaiden velkoihin. • Erillisyhteisön liikkeeseen laskemien joukkolainojen ehdot sellaisia, että niiden saamat korot ja kuoletukset riippuvat asiakkaiden lainojen koroista ja kuoletuksista • Sijoittajista tulee de facto pankin entisten velallisten uusia velkojia • Pankin laskennalliset luottoriskit vähenevät => laskennallinen vakavaraisuus nousee. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

31. Arvopaperistaminen • Hyvin usein erillisyhteisön liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla erilaisia etuoikeuksia. • Mahdolliset luottotappiot vähennetään ensin heikoimman etuoikeuden siivusta • Parhaiten suojattu siivu: se, jonka sijoittajat kärsivät luottotappioista vasta sitten, jos kaikkien muiden siivujen sijoittajat jo menettäneet sijoituksensa • Alkuperäinen luotonmyöntäjäpankki usein huolehtii korkojen ja kuoletusten perimisestä, mutta ei enää kerää tuottoja itselleen. • Ollut tavallista etenkin asuntolainojen tapauksessa • Paljon velallisia, jotka liian pieniä laskemaan liikkeeseen papereita omissa nimissään, perinteisesti ollut alhainen (=ulkopuolisen kannalta ongelmaton) luottoriski • Suomessa arvopaperistaminen ollut erittäin vähäistä K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

32. Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä • Pelkkä kaupoista sopiminen ei johda mihinkään, ellei kauppoja panna toimeen • Kertauksen vuoksi – sama terminologia kuin valuuttakaupoissa • Clearing = selvitys = sovitun varmistaminen, osapuolten velvoitteiden toteaminen • Settlement = toimitus = kauppasumman siirtäminen ostajalta myyjälle ja kaupan kohteen siirtäminen myyjältä ostajalle • Suomeksi joskus molempia kutsutaan ”selvitykseksi” • Yleensä pyritään DVP-järjestelyyn • DVP = deliveryversuspayment • Vähentää vastapuoliriskiä • Riski, että kaupan toinen osapuoli ei hoida / ei pysty hoitamaan omia velvoitteitaan • Selvitys voi tapahtua kahdenvälisesti (perinteinen tapa) tai keskusvastapuolen kautta, mikä yleistymässä • Keskusvastapuoli = laitos, joka ottaa kantaakseen kaupan osapuolten velvollisuudet, vaatii vakuudet osapuolilta • HUOM! KESKUSVASTAPUOLI EI KÄY KAUPPAA! SE EI OLE OSAPUOLENA KAUPANKÄYNNISSÄ, VAAN VASTA KAUPAN JÄLKEISESSÄ VAIHEESSA! • Keskusvastapuolet yleistyivät ensimmäiseksi johdannaispörsseissä • Esim. option asettajan vastuut / velvollisuudet voivat kasvaa huimasti, jos asettajan positio muuttuu tappiolliseksi => option ostanut vastapuoli alkaa olla huolissaan… K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

33. Perinteinen selvityskuvio vs. keskusvastapuoli • Keskusvastapuoli = punainen kolmio • Kaupat alun perin sovittu kahdenvälisesti, mutta jokainen osapuoli toimittaa / saa maksut ja arvopaperit keskusvastapuolelle / keskusvastapuolelta • Perinteinen selvitys • velvoitteet hoidetaan kahdenvälisesti K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

34. Keskusvastapuoli • Ajatusleikki: • 1000 ihmistä seisoo piirissä. • Jokaisella on 1000 euroa saamisia vasemmalla puolellaan olevalta ja 1000 euroa velkaa oikealla puolellaan olevalle. • Yhdellä on yksi euron kolikko. Maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen, joka maksaa velkojalleen… Kolikko kiertää 1000 kertaa => velvoitteet selvitetty. • Mutta jos yksi satunnaisesti valittu ihminen piiristä katoaa jäljettömiiin…? • Kolikko kiertää, kunnes on sillä, joka on kadonneen vasemmalla puolella. • Kaikki ovat maksukyvyttömiä, luottotappiot yhteensä lähes miljoona. • Ongelma poistuu, jos kaikkien velat ja saamiset muutettaisiin keskusvastapuolen kanssa oleviksi veloiksi ja saamisiksi, jotka voidaan netottaa => tappiot = 0. K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900

35. Arvopaperimarkkinoiden selvityksestä • T+3 = selvitys tehdään kolme päivää kaupanteon jälkeen • Tavallinen • Erittäin harvinaista, että selvitys samana päivänä • Ei tarvetta? • Voi olla myös T+2, T+1 tms • Voi olla erilaisia nettoutuksia • Pelkät rahatoimitukset • Pelkät arvopaperit • Selvityksen järjestely monimutkaisempaa, jos osapuolet eri maissa, tai jos kaupan kohde eri maan arvo-osuusjärjestelmässä kuin kaupan osapuolet K.Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900