Miten maitotilojen tuottavuus kehittyi vuonna 2007?

1. Luomu valkuaiskasvien tuotanto ja kannattavuus 3.4.2009 Loimaa Miten maitotilojen tuottavuus kehittyi vuonna 2007? Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

2. Valkuaisrehukasvit • Säilörehu tärkein valkuaislähde • Valkuaistäydennys totuttu antamaan rypsinä • Kevätrypsi • Syysrypsi • Herne • Härkäpapu

3. Viljelyalueet • Viljelyaluesuositus • herneelle I-III/e • rypsille I-III/e • Härkäpavulle I • Päätuotantoalueet ovat Etelä-Suomessa • Tuotanto ja kysyntä sijaitsevat eripuolilla Suomea

4. Herneen viljelyala 1000 haEvira

5. Viljelyalat (ha)Evira

6. Herneen sato milj. kg Evira

7. Kevätrypsin mahdollisuudet Timo Vanhalan tilalla tehtiin havaintokoe kevätrypsillä. Lohko oli hyvässä kasvukunnossa ja puhdas rikkakasveista. Kylvöpäivä oli 6.6 Kylvömäärä 8 kg/ha

8. Lannoituskoe rypsillä Havaintokoe tehtiin Viljolla kolmella eri typpitasolla: 0 kg N/ha,   36 kg N/ha   72 kg N/ha   Verranne: Lietelanta 27 m3/ha ( 49 kg N/ha)

9. Havaintokokeen tulokset

10. Hyvissä olosuhteissa saadaan hyviä tuloksia Isännän arvion mukaan koko lohkon keskisato oli noin 2000 kg/ha. Otoksen pienuudesta johtuen havaintokokeen tulokset ovat enemmän suuntaa antavia.

11. Rypsin lannoitus kannattaa Lisäkilot parantavat viljelyn kannattavuutta. Luomurypsillä takuuhinta vuodelle 2009 on 500 €/tn. Kaikelle sadolle on varma menekki!

12. Hyvän sadon eväät • Kylvö kesäkuussa • Lannoitus: • Karjanlanta • Viljo • Rikkojen idätys ennen kylvöä • Alkukehitys sadon muodostuksen kannalta tärkein.

13. Miksi rikkaäestys? Rikkojen torjunta Typen mobilisointi Aluskasvin kylvö

14. Tuholaiset? Kylvö lämpimään maahan -> nopea alkukehitys. (kirpat) Viivästetty kylvö auttaa pahimman kuoriaisvaiheen ohi. Kuva 15.7

15. Syysrypsi aluskasvina Kuva 14.6 • Kylvö viimeisen rikkaäestyksen yhteydessä viljan aluskasviksi. • Myös keväällä kylvöä voi kokeilla aluskasviksi. • Epäonnistuminen ei ole katastrofi. Seuraavana keväällä ehtii kylvämään tarvittaessa muun kasvin, jolloin se on hyvä pyydys- ja esikasvi.

16. Syysrypsin kylvö heinäkuun lopussa • Harjuun teko, joko kylvön yhteydessä tai sen jälkeen tarkoitukseen tehdyllä koneella. • Heinäkuussa lopetetaan nurmikasvusto ja tehdään rikkojen torjunta.

17. Syysrypsin kylvö suoraan kynnökselle • Muokkaukset ennen kyntöä. • Kylvö suoraan kynnökselle? • Saavutetaan kuohkea, vettä läpäisevä rakenne • Saunakukka ym. syysituiset rikat ongelmana.

18. Syysrypsi riistapellossa • Kylvövuonna kasvusto riistapeltona! • Kylvö kesäkuun lopussa. • Seoksessa käytettävät kasvit hakuoppaassa • Esim. syysrypsi ja viljaa n. 50 % normaalimäärästä. • Ympäristötuki 300 €/ha

19. Syysrypsi aluskasvina • Tiheä kasvusto varjostaa syysrypsiä liian paljon. • Vasen kuva: taimi otettu reunasta.

20. Syysrypsi Sänki suojaa kasvustoa talvella ja keväällä? Luomuun siirtyvillä tiloilla toisen vuoden syysrypsin satoa voi syöttää luomukotieläimille (sv2). Saunakukka pysyy paremmin hallinnassa, kun kylvää kesäkuussa?

21. Syysrypsi Kuvat Ari Eteläniemi

22. Miksi viljelisin? • Kevätrypsin kylvöaika mahdollistaa karjanlannan levityksen keväällä ilman maan tiivistymisongelmaa. • Lannoituksen kannattavuus on hyvä, koska kg hinta on viljoja korkeampi. • Sadolle on varma menekki. • Syysrypsi aluskasvina on kokeilemisen arvoinen, jollei talvehdi, niin toimii kerääjäkasvina. • Satopotentiaali kevätrypsiä parempi? • Tuholaiset eivät ole samanlainen ongelma, kuin kevätrypsillä.

23. Härkäpapu

24. Härkäpapu vai herne • Papu menestyy kylmemmässä ja kosteammassa pellossa • Herne ilmaville lämpimille maille. Satotasossa ei eroa. • Papu varjostaa rikkoja enemmän • Pavulla korkeampi valkuaispitoisuus • Pavulla huomattavasti parempi esikasviarvo • Pavulla pienempi siemenkustannus kuin herneellä • Papu maittaa paremmin naudoille • Pavun siementä ei ole saatavilla! • Papu poudan arempi ja pidempi kasvuaika.

25. Herne

26. Herne vai palkoseosvilja Kasvitiloilla puhtaana kasvustona Etelä-Suomessa Seoksena viljan kanssa viljelyä voi harjoittaa pohjoisempana Tukikasvin lisäys alentaa nopeasti herneen määrään sadossa. Jos viljaa alle 50 %, niin puhtaan kasvuston tuki. Tuki kauraan verrattuna AB-alueella n. 100 €/ha ja C1-alueella 200 €/ha korkeampi

27. Palkoseosvilja Herne 60 kpl = 225 kg/ha kaura 200 kpl = 82 kg/ha

28. Miten kasvatan herneen määrää seoksessa • Herne kylvetään siemenvantaiden kautta ja kauran kylvetään lannoitevantaiden kautta. • Hernettä on tasaisesti ja tukikasvi on vain joka toisessa välissä, jolloin alkukesän herneen satoa pienentävä varjostus jää pois. • Puolilehdettömät hernelajikkeet kestävät varjostusta huonommin, kuin rehuhernelajikkeet.

29. Miten kasvatan herneen määrää seoksessa • Loppukesästä jolloin hernekasvuston varjostus heikkenee kaura aloittaa varjostuksen ja pitää rikat kurissa • Menetelmällä on mahdollista nostaa herneen osuutta sadossa • Seokseen kannattaa lisätä kauran lisäksi myös vehnää ja ohraa.

30. Kannattavuus AB-alue

31. Kannattavuus AB-alue Muut.kust. laskettu omalla siemenellä. Ostosiemen +100 €/ha herne ja papu

32. Kannattavuus C1-alueella