Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009

1. Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus 2007-2009 Työehtosopimuskoulutus Helsinki 12.5.2008

2. Työehtosopimus 1.10.2007 – 28.2.2010 • Sopimuskorotukset ja niiden perusteet • 1.10.2007yleiskorotus kaikkiin peruspalkkoihin 3,5 % tai 54 € (leikkauspiste 1542,86 €) • 1.3.2008 kohdennetut korotukset • 2,2 % palkkahinnoitteluryhmien TOA, HOA, HOB, HOC, SOC, SOE, SOF, SOG, SOH, SOI, SOK, SOL, RUA, RUB vähimmäisperuspalkkaan • 1,1 % palkkahinnoitteluryhmään SOJ • Sama korotus myös jokaisen em. palkkaryhmään kuuluvan henkilön peruspalkkaan • Ei korotuksia muihin palkkaryhmiin kuuluville työntekijöille

3. sopimuskorotukset, jatkuu • 1.9.2008 yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin • 1.5.2009 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,7 % jäsenyhteisön toukokuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen • 1.9.2009yleiskorotus 2,6 % kaikkien työntekijöiden peruspalkkoihin • 1.2.2010 paikallisesti toteutettava järjestelyerä 0,6 % jäsenyhteisön helmikuun palkkasummasta palkkausjärjestelmän kehittämiseen

4. TYÖSUHDE vs. työsopimus • Työsuhde on yleinen työoikeudellinen peruskäsite • Voi muodostua useasta työsopimuksesta; • Keskeytymättä jatkuneet työsopimukset muodostavat saman ja katkeamattoman oikeussuhteen, työsuhteen • Työsopimusten välinen keskeytys päättää työsuhteen. Uusi työsopimus aloittaa uuden työsuhteen.

5. Määräaikainen työsopimus • Voimassa määräajan tai työsopimukseen merkityn määrätehtävän ajan • Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei siitä ole erikseen työsopimusta solmittaessa sovittu • Määräaikainen työsopimus voidaan purkaa koeaikana ja työsopimuslain mukaisin purkuperustein • Määräaikainen työsopimus voidaan aina päättää yhteisellä sopimuksella • Myös määräaikaisessa sopimuksessa voidaan käyttää koeaikaa

6. 1.1.2008 muutokset koskien määräaikaisia työsuhteita • Lakimuutoksella parannetaan työntekijän tiedonsaantioikeutta paitsi sopimuksen määräaikaisuuden kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta myös muista työsuhteen keskeisistä ehdoista. • TSL 13:11 rangaistussäännösten muutokset • Työnantaja voidaan sakon uhalla velvoittaa antamaan työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista • Lisätty 1) kohta, jonka mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 2 luvun 4 § 1 tai 2 momentin säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. • Vastuu työnantajan ja työnantajan edustajan välillä määräytyy RL 47:7 mukaisesti

7. 1.1.2008 muutokset, jatkuu… • Työsuojelun valvontalain muutokset • TSValvL 13 §:n työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen työnteon keskeisiä ehtoja koskevan kirjallisen selvityksen antamisesta määräajassa. Jos kehotusta ei noudateta, asia voidaan saattaa työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi (14 §). Velvollisuuden tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai teettämis- tai keskeyttämisuhan (15 §) • Vastaava kehotus on voitu jo aikaisemmin antaa mm. työturvallisuuteen, työaika- ja vuosilomakirjanpitoon, palkkalaskelmaan, työtodistukseen ja työterveys-huoltoon liittyvissä, työsuojeluviranomaisten valvottavissa asioissa

8. PTYTES:n palkkausmääräykset ja niiden muutokset • Palkkausmääräyksissä ei asiallisia muutoksia • Palkkauslukuun otettu johdantoteksti, joka kertoo palkkausjärjestelmän perusteet • Palkkausjärjestelmän käyttö perustuu työntekijästä tehtävälle arviolle, joka sisältää työntekijän • 1. tehtävien vaativuuden, • 2. osaamisen ja • 3. suorituksen tason • kokonaisarviona

9. Arviointimenettely ja sen käyttöönotto PTYTES 13 § • Paikallisesti arvioinnin sisältö perustuu em. kolmen perustekijän arviointiin työntekijän työssä • Arviointijärjestelmä laaditaan kussakin jäsenyhteisössä omaa tarvetta vastaavaksi • Kriteerit kutakin palkkaryhmää varten erikseen • Jos useita erilaatuisia tehtäviä samassa palkkaryhmässä, mahdollisesti eri kriteerit • Kriteerit muuttuvat ajan ja tehtävien mukana • Arviointijärjestelmä on pidettävä ajan tasalla ja tarvittaessa neuvoteltava uudelleen

10. Menettelyt arviointijärjestelmää laadittaessa • Työnantaja valmistelee menetelmän neuvoteltavaksi henkilöstön edustajien kanssa. Neuvoteltavat asiat: • arvioinnin perusteet: tavoitteet, menettelytavat, arviointikriteerit, vaikutus palkkaukseen • yksittäisen työntekijän palkasta ei neuvotella • Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen, viime kädessä työnantaja päättää • Sama menettely järjestelmää mahdollisesti muutettaessa

11. Henkilöstön edustajat • Luottamusmies, jos sellainen on valittu • Henkilöstön valitsema edustaja • Koko henkilöstö (pienet jäsenyhteisöt)

12. Arvioinnin suorittaminen • Työnantajan edustaja/edustajat suorittaa vähintään kerran vuodessa useimmiten kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä (Huom. 1.5.2009 ja 1.2.2010 järjestelyerät) • Uuden työntekijän palkasta sovitaan työsopimuksella käyttäen soveltuvin osin mitä arvioinnista on todettu • Arviointi johtaa palkan tarkistamiseen mahdollisten määrärahojen puitteissa

13. Tiedonsaantioikeus • Työntekijällä on oikeus saada jäljennös häntä koskevasta kirjallisesta arviosta • Henkilöstön edustaja ei saa yksittäistä työntekijää koskevaa arviota muuten kuin työntekijän yksilöidyllä suostumuksella • Henkilöstön edustaja saa tiedot • Tehtyjen arviointien yleisistä perusteista • Jaettavasta kokonaispalkkasummasta • Keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta • Korotuksista palkkaryhmittäin, jos ryhmässä on vähintään 5 työntekijää

14. Muita palkkausmääräyksiä • Rinnastuspalkkaryhmää käytetään, kun tehtävää ei ole palkkaryhmittelyssä, mutta se voidaan rinnastaa ryhmiteltyyn tehtävään (13 § 3 mom.) • Sopimuspalkka voidaan maksaa työntekijälle, jolle ei löydy palkkaryhmää tai rinnastuspalkkaryhmää. Sopimuspalkka voi sisältää myös kokemuslisät (13 § 4 mom, huom. vaikutus vuosilomaoikeuteen)

15. jatkuu • Yhdistelmätehtävässä palkkaus määräytyy sen tehtävän mukaan mitä tekee pääasiallisesti (13 § 5 mom.) • Palkkaryhmässä edellytetyn pätevyyden puuttuessa palkka on enintään 15 % vähimmäisperuspalkkaa alempi (14 §, koskee vain sosiaali- ja terveysalan palkkaryhmiä) • Osa-aikatyössä palkka on samassa suhteessa täyteen palkkaan kuin osa-aikatyöaika on täyteen työaikaan (15 §)

16. Kokemuslisät PTYTES18 § • Kokemuslisiä on kaksi: 5 ja 10 vuoden palvelun perusteella, kumpikin 5 % • Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa: • Oman työnantajan palvelu • Muun työnantajan palvelu samalla ammattialalla • Työnantajan harkinnan mukaan muu palvelu, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä • Muun työnantajan palvelusta annettavat tiedot – sopimusteksti muuttunut (18 § 3 mom.) • Kahden vuoden taannehtivuus vain jos työnantaja ei ole asettanut aikarajaa todistusten toimittamiselle • Kokemuslisäaikaa vähentävät ajat ennallaan

17. Muita palkanlisiä • Määrävuosilisä (19 §) maksetaan vain niille, jotka ovat olleet palveluksessa 31.12.1999 ja ovat edelleen. Pysyy euromäärältään samana. • Kannustelisä (20 §) tilapäisistä tai määräaikaisista muutoksista • Syrjäseutulisä (21 §) maksetaan työntekijälle, jolle maksettu 30.4.1995 ja joka on palveluksessa edelleen. Voidaan harkinnan mukaan maksaa myös uusille.

18. Yleiset työaikamääräykset sekä yleis- ja toimistotyöaika

19. Työaika työn järjestämisen välineenä • Toiminnan tarkoitus on tuottaa palveluja oikeaan aikaan ja oikeilla kustannuksilla • Henkilökunta paikalla silloin, kun työtehtävät niin edellyttävät • Otetaan huomioon työn ruuhkahuiput • Arvioidaan työajan kustannukset • Työnantaja päättää työn tekemisen ajankohdan • Myös työntekijän toiveet otetaan huomioon

20. Työnantajalla työn johto- ja valvontaoikeus • Käytettävän työaikajärjestelmän valinta ja muuttaminen • Työajan sijoittelu, työn alkamis- ja päättymisajat, työvuorojen sijoittelu • Lepoaikojen sijoittelu • Yli- ja lisätyöhön määrääminen • Varallaoloon määrääminen • Poistuminen työpaikalta työaikana

21. Työntekijän velvollisuudet • Velvollisuus noudattaa työaikaa ja työnantajan siitä antamia määräyksiä • Työaikamääräysten laiminlyönti = työtehtävien laiminlyönti • Toistuessaan saattaa johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkuun

22. Työehtosopimuksen lisäksi noudatetaan tiettyjä työaikalain säännöksiä Lueteltu PTYTES:n 27 §:ssä, esim. liukuva työaika, TAL 13 § suostumus lisä- ja ylityöhön, TAL 18 § yötyö, TAL 26 § yövuorot jaksotyössä, TAL 27 § työajan tasoittumisjärjestelmä, TAL 34 § työaikakirjanpito, TAL 37 § ym. Työaikalain noudattaminen

23. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika ja aika työpaikalla työnantajan käytettävissä Työajaksi ei lueta pääsääntöisesti matka-aikaa, koulutukseen ja terveydenhoidol-lisiin tutkimuksiin käytettyä aikaa, vaikka työntekijä saisikin osallistua niihin työaikana 28 § Työajaksi luettava aika

24. Työpäivä alkaa klo 00, työviikko ja -jakso sunnuntai- ja maanantaivuorokauden vaihteessa Työvuoron yhtäjaksoisuuteen pyritään Pyritään välttämään alle 4 tunnin työvuoroja Jaksotyössä pyritään enintään 10 tunnin ja yövuorossa 12 tunnin työvuoroihin Pyritään 5-päiväiseen työviikkoon Pyritään viikonloppuvapaisiin 29 § Työajan sijoittaminen

25. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia viikossa Voidaan järjestää keskimääräiseksi 2 viikossa On annettava (paitsi 2 mom. poikkeukset) Korvaus viikoittaisen vapaan menettämisestä yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika 30 § Viikoittainen vapaa-aika

26. Työaikaan kuulumaton lepoaika on pääsääntöisesti aina annettava Työaikana ateriointi vain poikkeustapauksessa Jaksotyön erityismääräys eräissä laitoksissa Työaikaan kuuluva kahvitauko 1 x 10 min 31 § Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

27. Työvuoroluettelo laadittava koko jakson ajaksi kerrallaan (myös 6 viikon jaksot) Työnantaja voi muuttaa käytettävän jakson pituutta; työntekijöitä on pyydettäessä kuultava; jakson pituuden muutoksesta ilmoitettava hyvissä ajoin ennen jakson alkamista 32 § Työajan tasoittuminen työaikajaksossa

28. Laadittava jokaiselle työpaikalle Laadittava koko työaikajaksoksi kerrallaan Annettava tiedoksi viimeistään viikkoa ennen jakson alkamista Muuttaminen yksipuolisesti rajoitettua 33 § Työvuoroluettelo

29. Sunnuntaityökorvaus la tai aatto klo 18 – sunnuntai tai pyhä klo 24.00, 100 % Lauantaityökorvaus klo 6.00 -18.00, 20 % jaksotyössä ja muissa työaikamuodoissa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä Aattokorvaus klo 00.00-18.00, 100 % Iltatyökorvaus klo 18.00 - 22.00, 15 % Yötyökorvaus klo 22.00 - 07.00, 30 % muissa työaikamuodoissa ja 40 % jaksotyössä 34 - 35 § Epämukavan työajan korvaukset

30. Vain TAL 27 §:n mukaisesti järjestetty työ Vuorojen tulee säännöllisesti vaihtua Vuorot osittain päällekkäin vain poikkeuksellisesti Vuorotyölisä korvaa ilta- ja yötyökorvaukset 36 § Vuorotyö

31. Saadaan teettää TAL 21 §:n mukaisessa tilanteessa Ylityökorvaus jos on ylityötä 37 § Hätätyö

32. Työntekijä kutsutaan työhön vapaa-aikanaan Ei koske varallaoloa Maksetaan hälytysraha 7,57 € Matkakustannuksista korvaus Kutsun voi antaa vain työnantaja 38 § Hälytysluonteinen työ

33. Asuntovarallaoloa tai vapaamuotoista varallaoloa Työpaikalla ei voi yleensä olla varalla Työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostumuksella Asuntovarallaolo 50 %, vapaamuotoinen 20 - 30 % Matkakustannuksista korvaus 39 § Varallaolo

34. Työ tehdään pääsääntöisesti työpaikalla Työajasta tai tehdystä työstä luotettava selvitys Työnantaja kirjallisen määräyksen perusteella 40 § Työaikakorvausten suorittamisedellytykset

35. Jaetaan varsinainen palkka luvulla 163 yleistyöajassa, jaksotyöajassa ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä 158 keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 152 toimistotyöajassa Vuorotyössä oma yli- ja sunnuntai-työmääräys 41 § Tuntipalkan laskeminen

36. Seuraavan kalenterikuukauden aikana Työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana Vapaa-aikakorvaus sovittaessa vielä 4 seuraavan kuukauden aikana Vapaa-aikakorvauksen siirtyessä rahakorvaus myöhemminkin 42 § Työaikakorvaukset suoritetaan

37. Koskee vain säännöllisen työajan käytöstä sopimista Sovitaan työntekijän tai luottamusmiehen kanssa Määräajan tai toistaiseksi 43 § Työajasta sopiminen työpaikalla

38. Työaikajärjestelmä työn laadun mukaan Jaksotyöjärjestelmä, jos yötyötä Työajan pituus tarpeen mukaan 44 § Työajan määräytyminen

39. Yleistyöaika Toimistotyöaika Jaksotyöaika Keskeytyvä tai keskeytymätön kolmivuorotyö Osa-aikatyö kaikissa edellisissä 45 § Työaikamuodot

40. 46 § Säännöllinen työaika • Säännöllinen täysi työaika = työehtosopimuksen mukainen työaika täydellä työviikolla/-jaksolla (esim. 38,25 t, 114,75 t jne) • Säännöllinen työaika = työvuoroluetteloon suunniteltava työaika, joka tehdään ilman eri korvausta • Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla/jaksolla = arkipyhälyhennyksellä lyhennetty työaika

41. Säännöllinen osa-aikatyöaika Työntekijän kanssa sovittu täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika Määritellään viikoittaisena tai keskimääräisenä viikoittaisena työaikana Lasketaan prosentteina täydestä työajasta Osoittaa lisätyörajan/suunnittelurajan Voidaan suunnitella tehtäväksi täysinä työpäivinä tasoitusjakson aikana (esim. viikko työtä – viikko työntasausvapaata) 46 § Säännöllinen osa-aikatyöaika

42. 1/5 säännöllisestä täydestä työajasta tai säännöllisestä osa-aikatyöajasta Ei sovelleta, jos työsuhde ei kestä kokonaista käytössä olevaa työaikajaksoa (kaikki työaikamuodot) Ei arkipyhälyhennystä, jos arkipyhä jää keskeytyksen (esim. vuosiloma) sisälle Esimerkit eri työaikamuodoista on 47 §:n soveltamisohjeessa 47 § Arkipyhälyhennys

43. Sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, joihin ei sovelleta muuta työaikamuotoa 48 § Yleistyöaika

44. Vuorokautinen työaika 0-9 tuntia, ei keskeytyneen jakson taulukkoa Viikoittainen työaika 38,25 tuntia tai Jakson työaika keskimäärin 38,25 tuntia viikossa Jakson pituus enintään 6 viikkoa kokoaikatyössä Jakson pituus enintään 12 viikkoa osa-aikatyössä 49 § Säännöllinen työaika yleistyöajassa

45. Työaika 38,25 t/vk Työaika käytetään työnantajan määräyksen mukaisesti 5 vuosittaista vapaapäivää Vapaa kertyy samoin kuin vuosiloma Työssäolon veroista aikaa vain vuosiloma 49 § Soveltamisohje: Pk kasvatushenkilöstö

46. Säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä Lisätyötä voi syntyä osa-aikatyössä tai arkipyhäviikoilla/-jaksoissa kaikissa työaikamuodoissa (toimistotyöajassa myös viikkolisätyönä) Korvataan työnantajan valinnan mukaan aikana tunti tunnista tai maksetaan vastaava rahakorvaus 50-51 § Lisätyö yleistyöajassa

47. Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia Viikoittainen ylityöraja, jos ei käytetä tasoitusjaksoa Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson viikoittainen ylityöraja Kalenteriviikolle suunniteltu säännöllinen työaika; Arkipyhäviikolla suunniteltu työaika + 7 t 40 min/arkipyhä 52 § Ylityö yleistyöajassa, kokoaikatyö

48. Vuorokautinen ylityö Ylityöraja 8 tuntia tai suunniteltu pidempi työvuoro, enintään 9 tuntia (=täysi työaika) Viikoittainen ylityö Ylityöraja 38,25 t/vk Tasoitusjakson ylityöraja Viikkojen lukumäärä x 38,25 t Osa-aikatyön ja ylityön välinen aika on lisätyötä 52 § Ylityö yleistyöajassa, osa-aikatyö

49. Työnantajan valinnan mukaan korotettuna rahakorvauksena tai vastaavasti korotettuna vapaa-aikakorvauksena Vuorokautisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 2 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Viikoittaisen ylityön korotukset 50 %:lla korotettu 5 ensimmäistä tuntia, 100 % seuraavat Lasketaan aina ensin vuorokautiset ylityöt ja sitten viikoittaiset, jos niitä on syntynyt 53 § Ylityön korvaaminen yleistyöajassa

50. Sovelletaan hallinto- ja toimistotehtävissä työskenteleviin Ratkaisevaa on työn laatu, ei työolosuhteet 54 § Toimistotyöaika