Kulttuurien kohtaaminen päiväkodin arjessa Iltapäiväseminaari päivähoidon toimijoille 12.5.2009, Helsingin yliopisto ww

1. Kulttuurien kohtaaminen päiväkodin arjessaIltapäiväseminaari päivähoidon toimijoille 12.5.2009, Helsingin yliopistowww.mucca.fiwww.socca.fi/vkk-metro

2. KULTTUURIEN KOHTAAMINEN PÄIVÄKODIN ARJESSAIltapäiväseminaari päivähoidon toimijoille Helsingin yliopistolla 12.5.2009 klo 12.00–16.15 12.00–12.30 Seminaarin avaus sekä Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa – tutkimus- ja kehittämishankkeen terveiset Arniika Kuusisto, projektitutkija, MUCCA-hanke 12.30–13.30 Monikulttuurisuustutkimuksen tuloksia pääkaupunkiseudun päiväkodeista Tuulikki Venninen, tutkijatohtori, VKK-Metro -hanke Pirkko Matkaselkä, VKK-Metro -hanke 13.30–14.00 Kulttuurien kohtaaminen ja interkulttuurinen osaaminen päiväkodissa Heini Paavola, didaktiikan lehtori, Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto 14.00–14.30 Tauko 14.30–15.15 Lasten äidinkielen ja identiteetin tukeminen päivähoidossa Nina Onufriew, Päivähoidon kehittämiskonsultti, Helsingin kaupunki 15.15–16.00 Perheen ja yhteisön osallisuus monikulttuurisessa kasvuympäristössä Mikko Ojala, Esi- ja alkuopetuksen didaktiikan professori, Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto 16.00–16.15 Seminaarin päätös

3. MONIKULTTUURISET LAPSET JA AIKUISET PÄIVÄKODEISSA (MUCCA) –HANKEProjektitutkija Arniika KuusistoHelsingin kaupungin sosiaalivirasto (Hake/Kehi) & Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

4. Hankkeen toimintamallin kuvaus MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

5. MONIKULTTUURISEN PÄIVÄKODIN OPPIMISYMPÄRISTÖ • Kulttuurisen kuvaston monipuolisuus vs. ulossulkeminen • Pienryhmätoiminta  resurssien uudelleenorganisointia • Monikulttuurisuus lasten perhetaustoissa ja työyhteisössä • Henkilökunnalta vaaditaan sensitiivisyyttä uskontojen ja kulttuurien kohtaamiseen MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

6. LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN • Miten tukea lasten erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia identiteettejä? • Miten huomioida lasten yksilölliset tarpeet arjen keskellä, monimuotoisessa lapsiryhmässä? • Erilaisia oppijoita • Kielitaidon taso ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon • Lisääntynyt pahoinvointi ja sosiaaliset ongelmat perheissä MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

7. HAASTEITA KASVATUSKUMPPANUUTEEN LIITTYEN • Vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisen haasteet (mm. kieli, tulkkaus) • Perheiden arkeen tarvitsema tuki • Epäluottamusta henkilökunnan kulttuuriseen / uskonnolliseen sensitiivisyyteen • Ennakkoluulot toisista kulttuureista tulevia työntekijöitä ja/tai lapsia kohtaan • Perheiden kasvatusarvot voivat poiketa huomattavasti päiväkodin arvoista MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

8. KÄYTÄNTEITÄ JA KEHITYSSUUNTIA: OPPIMISYMPÄRISTÖ • Monimuotoinen kulttuurinen sisältö, esineistö ja kuvasto (esim. Kristiina Louhen juliste) • Arjen luonnollisena osana toteutettavat käytänteet • Jokaisen lapsen kuuleminen (KATO MUA!) • Erilaisuuden arvostaminen (’Viikon henkilö’) • Kulttuurien moninaisuus: myös pk:n henkilökunta • Toiminnan perustana kantasuomalainen kulttuuriperinne • Yleissivistys, identiteetti; perinteiden tunteminen, kalenterijuhlat • Valtakunnallinen ohjeistus (OPM): ’kulttuuriin kuuluva’ sisältö voidaan käsitellä koko ryhmän kanssa (mm. Suvivirsi, Enkeli taivaan) MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

9. KÄYTÄNTEITÄ JA KEHITYSSUUNTIA: LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN • Arjen sanoittaminen, selkokielisyys • Pienryhmätoiminta • Alussa kielikuilun silloittaminen kotikielellä • Kielitestit • Vertaisryhmä: ”Saanko tulla mukaan?” • Ohjattu leikki, ’leikkikaveriarvonta’ • Uussuomalaiset / kotikulttuurien juhlapäivät päiväkodin arkeen  identiteettien tukeminen • Henkilökunnalle käsikirjasto / kansio lasten lähtömaista, kulttuureista ja uskonnoista MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

10. KÄYTÄNTEITÄJA KEHITYSSUUNTIA: KASVATUSKUMPPANUUS • Päivähoidon aloittaville perheille nykyistä kattavampi taustatietolomake • Päiväkodin tapahtumat – monimuotoisuus myös perheiden kohtaamisen tasolle • Perheet mukaan päiväkodin arkeen: Yhteisöllisyyden ja luottamuksen tukeminen päiväkotiyhteisössä • Vertaistuki, perheiden sosiaalisten verkostojen tukeminen: esim. vanhempainkahvilat MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

11. ”Ne on tarhassa ja ne leikkii. Ne on menossa metsään. Siel’ ne kattelee jotain open kaa. Etsii herneitä. Sit’ sen jälkeen ne syö ja ne lähtevät lepää, ja sit’ niitten äiti tulee hakemaan! Ne leikkii ja pelaa.” (poika, 6v)

12. Kiitos! www.mucca.fi MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

13. Monikulttuurisuutta tukevat työmallit pääkaupunkiseudun päivähoidossa –kysely(www.socca.fi/vkk-metro) Tuulikki Venninen, tutkijatohtori / VKK -Metro Pirkko Matkaselkä, maisteriharjoittelija / VKK –Metro

14. Kysely • Tavoite: Kartoittaa pääkaupunkiseudun päiväkotien henkilökunnan monikulttuurisuusosaamista • Tammi – helmikuussa 2009 • Vastaajat pks-alueen päiväkotien tiimit • Elektroninen kysely (e-lomake) • Vastausprosentti 70% (vastauksia 1296)

15. Kyselyn sisältö • Erikieliset lapset päiväkodeissa • Erikieliset työntekijät päiväkodeissa • Monikulttuurisuutta tukevat työtavat päiväkodeissa • Monikulttuurisuutta koskeva osaaminen • Lisäosaamisen tarve • Haasteet • Paras saatu tuki • Omat ehdotukset tuelle • Moniku-menetelmien käyttäminen

16. Erilaiset kielet päiväkodeissa • Vajaa 5000 vieraskielistä lasta • Helsingissä kaksinkertainen määrä vieraskielisiä lapsia suhteessa Vantaaseen ja lähes kolminkertainen määrä suhteessa Espooseen • Noin 130 kieltä • Venäjä vahvimmin edustettuna • Somali toiseksi vahvimmin

17. Vieraan kulttuuritaustan omaavat työntekijät • Alueen päiväkodeissa 230 työntekijää, joista suurin ammattiryhmä venäläiset ja virolaiset lastenhoitajat • Avustavissa tehtävissä suurin osa somalinkielisiä

18. Monikulttuurisuutta koskeva osaaminen kaupungeittain (1-5) Tulkkaus- palvelut Työ- kokemus S2-kieli Yhdenv.lain tuntemus Yksityis- elämä Kulttuuri- ja uskonto- tuntemus Koulutt. osaaminen Verkostoissa työskentely

19. Lisäosaamisen tarve kaupungeittain (1-5) S2-kieli Tulkkaus- palvelut Yhdenv.lain tuntemus Työ- kokemus Kulttuuri- ja uskonto- tuntemus Yksityis- elämä Verkostoissa työskentely Koulutt. osaaminen

20. Suurimmat haasteet Suomenkielen osaaminen M-lasten tarvitsema lisäaika Tieto vk:n tav+sis V Kriisit ja traumat E Tiimiläisten tietämättömyys ja asenteet Erityiset toiveet Vanhempien haluttomuus kontaktiin HKI Tieto perheiden palv. K. Osallistumat- tomuus tilaisuuksiin Ulkonäkö Lasten haluttomuus leikkiä keskenään

21. Moniku-menetelmien käyttö

22. Menetelmien toimivuus käytännössä

23. Kyselyn hyödyntäminen • Palaute vastaajille kevään kuluessa • Mukana ehdotuksia siitä, miten palautetta voitaisiin hyödyntää työyhteisön kehittämisessä • Video (haastateltavat löydetty aineistosta) • Studia Generaliat • Raportti

24. Haasteet arjessa – kasvatuskumppanuus Vanhempien heikko • suomenkielen taito • tietämys lapsen ja perheiden palveluista • tietämys varhaiskasvatuksen tavoitteista, sisällöistä ja toteuttamistavoista > Ennakkoluulot viranomaisia kohtaan

25. Haasteet arjessa – kasvatuskumppanuus Henkilökunnan • uskonto- ja kulttuuritietämys • asenteet monikulttuurisen taustan omaavia perheitä kohtaan • tietämys maahanmuuton vaikutuksista > Perheen tausta: Suomessa oloaika, muuton syy, vanhempien resurssit

26. Kotoutuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen Tiina Kalliokosken pro-gradu syrjäytymisestä: syrjäytymistä aiheuttavat seikat ovat oppimisvaikeudet, kieli, maahanmuuttajuus, vanhempien osallistumattomuus Moniku: suurimmat haasteet ovat lapsen ja vanhempien heikko suomen kielen taito, heikko yhteiskunnallinen tietämys, lasten tarvitsema lisäaika, osallistumattomuus

27. Menetelmät vastaavat haasteisiin Kieli > S2-opetuksen työmenetelmät (lapsi) > tulkkipalvelut, kieliavustaja, kulttuuritulkki, eri kieli- ja kulttuuritaustainen työntekijä, kuvien käyttö, erikieliset esitteet (kunnan omat, Kotipuu jne.), infopankki (vanhemmat) lasten tarvitsema lisäaika > aktiivinen vuorovaikutus: pienryhmät, kuvien käyttö

28. Menetelmät vastaavat haasteisiin Osallistumattomuus, heikko yhteiskunnallinen tietämys > esitietolomake, kotoutumissuunnitelma täydentävät ph:n muita lomakkeita. Tulkki vanhempien tapaamiseen, selkokieli, käsitteiden selventäminen. Monipuoliset vanhempain illat (alustajat esim. Sos-keskus, Kotipuu, kaupungin omat työntekijät) > vahvistaa hyvän kasvatuskumppanuuden syntymistä

29. Verkostot, vertaistuki Monikun ph-yksiköiden yhteystiedot ja kehittämiskohteet työkirjassa > tutustumiskäynnit, pk-kohtaiset alustukset, yhteistyöverkoston luominen aktiiviseksi vertaistueksi pääkaupungin kuntien kesken, kunnan/alueen omat mokuryhmät Verkostoituminen 1) kunnan sisällä, 2) pk-seudulla Moniammatillinen tiimityöskentely

30. Osaaminen Monikun tuloksista saatu tieto jo olemassa olevasta osaamisesta ja siitä, mitä osaamista on vähän > järjestämällä omaan yksikköön täsmäkoulutusta, osallistumalla kunnan omiin koulutuksiin, muiden tahojen järjestämiin koulutuksiin, vierailut muissa pk-seudun yksiköissä, verkostoituminen.

31. KULTTUURIEN KOHTAAMINEN JA INTERKULTTUURINEN OSAAMINEN PÄIVÄKODISSA Mucca-seminaari 12.5.2009 Heini Paavola, KT Heini Paavola

32. Näkyvät elementit Traditiot Kieli Arvot, uskomukset Kommunikaatio Tunteiden ilmaisu Näkemys itsestä Heini Paavola

33. KULTTUURI on mielen opittu ohjelmointi, joka tuottaa automaatiota (Hoefstede 1993) on sisäistä tietoa siitä, miten asioiden tulisi tai ei tulisi olla pään kulttuurisuodatin sanelee sisääntulevan informaation suodattimessa on paljon ennakko-olettamuksia on keinotekoinen järjestelmä, joka perustuu erotteluun kulttuurin avulla ihminen arvottaa itseään ja muita ja rakentaa identiteettiä Heini Paavola

34. INTERKULTTUURINEN KASVATUS –MITÄ? On opittava elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa On ymmärrettävä oman kulttuuri-identiteettinsä perustekijät On tunnistettava stereotypioiden, ennakkoluulojen, rasismin, diskriminoinnin ja sosiaalinen epätasa-arvon vaikutukset esim. kommunikaatioomme ja sosiaalisiin suhteisiimme On kyettävä eettisten arvojen noudattamiseen kunnioitus, suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus Heini Paavola

35. PÄIVÄKOTI ON KULTTUURIYHTEISÖ omat säännöt oma kieli oma varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma ja piilo-opetussuunnitelma kasvatus-, oppimis- ja opettamistyylit Päiväkoti heijastaa yhteiskunnan arvoja. Arvot vaikuttavat valintoihin (sisällöt, toimintatavat). Arvot vaikuttavat kasvattajien ja lasten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Heini Paavola

36. MONIKULTTUURINEN PÄIVÄKOTI • luo turvallisen, identiteetinkasvua tukena ympäristön • tukee lasten uuden kielen ja oman äidinkielen kehittämistä • kehittää positiivisia vuorovaikutussuhteita • huomioi jatkuvan yhteydenpidon vanhempiin • kehittää kaikkien interkulttuurista kompetenssia • valmiudet, joita tarvitaan toimivaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten välillä • on opittava tuntemaan toinen Heini Paavola

37. TOISEUS Määritellessämme kulttuurista tai etnistä samankaltaisuutta, määrittelemme samalla aina erilaisuutta Määrittely on sidoksissa mm. määrittelijän kulttuuriin, sosiaaliseen asemaan ja arvoihin Käsitys itsestä ohjaa toisen näkemistä Epävarmuus ja minän suojaaminen aiheuttavat konflikteja Heini Paavola

38. Interkulttuuurinen herkkyys toisen näkemisessä (Bennett & Bennett) Minimalismi -löydetään yksinkertaisia samankaltaisuuksia -tiedetään, miten tulisi puhua ->kliseet, puolitotuudet Puolustautuminen -saman etsiminen -muiden kokeminen uhkana -oman näkeminen parhaana Kulttuuristen erojen kieltäminen -toista ei nähdä merkittävänä - syrjintä vähäistä Etnosentrinen viitekehys Heini Paavola

39. Interkulttuuurinen herkkyys toisen näkemisessä (Bennett & Bennett) • Integraatio • -oma erilaisuus osana identiteettiä • mikään kulttuuri ei kahlitse • on monia tapoja ajatella • välitila • Adaptaatio • toisen kulttuurin viitekehyksen ymmärtäminen • empatia • Hyväksyminen • kulttuurien ymmärtäminen • ja arvostaminen • - suhteellisuuden ymmärtäminen Etnorelativistinen viitekehys Heini Paavola

40. MONIKULTTUURISTUMINEN ON PROSESSI Se näkyy oman itsen, kasvatuksen ja oppimisympäristön kehittymisenä ja muutoksena Suvaitseminen; kestän jotakin Hyväksyminen: esim. omat oppimissuunnitelmat ja lasten erilaisuus Kunnioittaminen; toisen kulttuurin arvostaminen; oman äidinkielen käyttäminen Solidaarisuus ja kritiikki; empatia, kriittinen suhtautuminen vaikeuksista huolimatta (Nieto 2004) Heini Paavola

41. Lasten äidinkielen ja identiteetin tukeminen päivähoidossa Taustatietoja Kartoitus ja mallien etsintää Kokemuksia Kööpenhaminasta Mitä seuraavaksi Nina Onufriew

42. Suurimmat kieliryhmät päivähoidossa 30.9.2008

43. Pienempiä kieliryhmiä päivähoidossa 30.9.2008yhteensä kieliä noin 70

44. Taustaa • Helsingin suomi toisena kielenä S2-suunnitelma on ollut käytössä vuodesta 2005 • Moniku-hankkeen toimintamalli ja työkirja otettiin käyttöön tammikuussa 2008 • Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan kaksikielisyyden suunnitelma • Lapsen oman äidinkielen tukemisen tavoista sovitaan yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa • Päivähoidossa kehitetään suomi toisena kielenä opetuksen lisäksi maahanmuuttajataustaisten lasten äidinkielen opetuksen malleja

45. LASTEN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN MALLIEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄHOIDOSSA, syksy 2009 Toimintamuodot Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevien henkilöiden sekä äidinkielen tukemisen mallien kartoittaminen Tutustuminen Kööpenhaminan monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen. Perehtyminen varhaiskasvatuksessa toimiviin hyviin käytäntöihin ja tutkimustuloksiin yhteistyössä Helsingin Yliopiston varhaiskasvatuksen tutkimusyksikön kanssa.

46. Työyhteisöjen kartoittaminen ja alueelliset tilaisuudet 38 päiväkodissa yhteensä 52 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvaa hoito- ja kasvatustyössä olevaa henkilöä (venäjä, viro, somali, espanja, arabia) Alueelliset tilaisuuden, joihin osallistuivat äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvat hoito- ja kasvatustyössä toimivat henkilöt ja heidän esimiehensä Oletteko pystyneet hyödyntämään lastenhoitajan tai lastentarhanopettajan äidinkieltä ja -kulttuuria työssä lasten kanssa? 1. Mitä lapsen äidinkieltä tai -kulttuuria tukevia toimintoja on otettu käyttöön tai voidaan ottaa käyttöön jatkossa? 2. Mitä asioita tulee ottaa huomioon, että lapsen äidinkieltä ja -kulttuuria tukevia toimintoja voidaan järjestää jatkossa? 3. Mikä on monikulttuuriseen työhön liittyvä asia, josta toivotte keskustelua?

47. Useissa päiväkodeissa on järjestetty äidinkielistä toimintaa pienryhmissä sekä käytetty päivittäistilanteissa tukena yhteistä kieltä lapsen turvallisuuden tunne ja hyvinvointi vanhempien osallisuus äidinkielen tuki tapahtumat ja teemapäivät 2. Vaatii koko henkilökunnan sitoutumista, keskustelua asenteista, työyhteisön tuen ja hyväksynnän. Ryhmien muodostaminen ja toiminnan toteuttaminen vaatii ennakkosuunnittelua ja järjestelyjä koko henkilökunnan työnjaossa. • Suomenkielen täydennyskoulutus, varhaiskasvatuksen käsitteet Mikä on riittävä kielitaito? Voidaanko työntekijä velvoittaa kiertämään päiväkoteihin, joissa on samaa kieltä puhuvia lapsia? Keskustelua asenteista, myös asiakkaiden Kuinka tuetaan pieniä kieliryhmiä

48. Kokemuksia Kööpenhaminasta • Monikulttuurisuus on keskittynyt vahvasti kahdelle asuma-alueelle • Eriytyminen on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana • Lasten tanskankielentaitoa seurataan vuosittain 3-vuotiaasta lähtien • Tarvittaessa myös kotihoidossa olevat lapset ohjataan kielistimulaatioon (15 h / vk maksuton) • Päivähoidossa painotetaan tanskankielen opetusta osana toimintaa sekä pienryhmissä • Vanhemille viestitään päivähoidosta puheen lisäksi kuvien ja dvd:n avulla • Paljon monikulttuurista henkilökuntaa • Yksiköt saavat lisärahoitusta toimintaan

49. Kööpenhaminan monikulttuurisen varhaiskasvatuksen mallit ja toimintatavat, jotka voidaan ottaa käyttöön heti yhtenäiset esitteet erikielillä vanhemmille sisältäen suomenkielisen osuuden, esittely-dvd päiväkodin päivästä vanhemmille monikulttuurisuus näkymään oppimisympäristösssä: kuvia toiminnasta, eteisissä maailmankartta, liput, jne. taideaineiden ja liikunnan merkitys kielen stimuloinnissa verkostojen käyttöön materiaalilaatikot

50. Kööpenhaminan monikulttuurisen varhaiskasvatuksenmallit ja toimintatavat, joita voisi hyödyntääpitkäjänteisellä kehittämistyöllä • kerhotoiminnan pedagoginen rooli ja merkitys • koko päivän hyödyntäminen pedagogisessa mielessä, pienryhmä toiminta myös iltapäivällä (täydennyskoulutus) • budjetointi henkilöstömäärärahoihin/sijaisiin/materiaaleihin alueellisten tarpeiden mukaan • yhteistyö yliopiston kanssa, tutkimus- ja kehittämisyhteistyö esim. lapsen kielen oppiminen • uusien alueellisten työmallien kehittäminen, jolla tuetaan kotouttamista (kylä-äidit) • palveluvalikon kehittäminen, esim. bussipäiväkoti