280 likes | 577 Views
Ajankohtaista maahanmuuttajien infektioista 7.10.2010. Hannele Kotilainen, infektiotautien erikoislääkäri. . Tuberkuloosi S. typhi , S. paratyphi Hepatiitit. Helsingin ulkomaalaiset 2007/2008. Ulkomaan kansalaisia oli 36 283 ja 54 651 ulkomaalaistaustaista.
E N D
Ajankohtaista maahanmuuttajien infektioista7.10.2010 Hannele Kotilainen, infektiotautien erikoislääkäri
. • Tuberkuloosi • S. typhi, S. paratyphi • Hepatiitit
Helsingin ulkomaalaiset 2007/2008 • Ulkomaan kansalaisia oli 36 283 ja 54 651 ulkomaalaistaustaista. • Helsinkiläisistä 6,4 % on ulkomaan kansalaisia ja taustaltaan ulkomaalaisia oli 9,6 % . Lähde: Tilastokeskus
Maahanmuuttaja Helsingin kouluterveydenhuollossa Tartuntatautilaki ohjaavana: • STM valtakunnallinen tuberkuloosi ohjeistus • Ohjeistus Tuberkuloositapausten kontaktijäljityksestä kouluterveydenhuollolle HKI ohje v 2007. • Salmonellat, lavantauti ja pikkulavantauti tartuntatautilaki • B-hepatiittiohjeistus HKI v 2008 • STM pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tutkimusohjeistus 2010
Vuosi 2009: • 410 uutta tapausta ( 349 v 2008) • ulkomaalaisyntyisiä > 20% (16 % v 2008) • 5 uutta MDR tapausta, (2 suom., 3 ulkom.)
Helsingin keuhkotuberkuloosi v 2008, 2009 Hannele Kotilainen
Helsingissä kontaktijäljitykset v. 2008 ja 2009 perhepiiri vstyö/opisk.yhteisössä/laitos Hannele Kotilainen
Esim. • 03/08 alkaen yskää, huimausta, väsymystä, laihtumista, yöllistä kuumeilua, päänsärkyä • 3 kk myöhemmin thorax: tuberkuloosiin sopivat muutokset
Tuberkuloosin eri muodot Keuhkotuberkuloosi Muu tuberkuloosi Imusolmukkeet (n. 70% kaulalla) Yleistynyt tuberkuloosi (miliaarituberkuloosi) Luusto Virtsa- ja sukuelimet Keskushermosto Iho, vatsakalvo, sydänpussi, korva, silmä, lisämunuainen, nivel • Yleisin TB:n muoto, 60-75% tapauksista • noin 50-60% värjäyspositiivisia
Tuberkuloosin riskiryhmiä (Filha) Iäkkäät henkilöt Värjäyspositiivisen potilaan lähikontaktit Päihdeongelmaiset ja sosiaalisesti syrjäytyneet Henkilöt, joilla on sairastumisen riskiä lisäävä tekijä TB Maahanmuuttajat suuren ilmaantuvuuden maista Työssään TB:lle altistuvat Muut suuren ilmaantuvuuden maista Suomeen saapuvat • Maahanmuuttajien tuberkuloosin erityispiirteitä: Tuberkuloosin riski on 7-90 kertaa suurempi kuin kantaväestöllä ja säilyy vuosien/vuosikymmenien ajan.
Epäile tuberkuloosia herkästi (Filha) • Tuberkuloosin oireet kehittyvät yleensä hitaasti viikkojen ja kuukausien kuluessa ja ovat epäspesifejä. Potilas on voinut jo sopeutua oireiluunsa. Aktiivinen kysely on tärkeää! • yli kolme viikkoa kestänyt yskä, yskökset • veriyskä, hengenahdistus, rintakipu • yleiskunnon laskua, väsymystä, ruokahaluttomuutta ja laihtumista • pientä kuumeilua, yöhikoilua • monenlaisia paikallisoireita keuhkojen ulkopuolisesta TB:sta
Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse (Filha) Pienimmät hiukkaset (<5 µm) leijuvat ilmatilassa ja etenevät hengitysilman mukana keuhkoihin keuhkorakkulatasolle ja voivat aiheuttaa tartunnan.
TB tarttuu huonosti ja vain osa sairastuu Varhainen (<2v) tuberkuloosiin sairastuminen 5 % Tartuttava TB-potilas Latentti TB infektio 30 % Myöhäinen (>2v) tuberkuloosiin sairastuminen 5 % Tartunta Altistuminen Oireeton infektion kantaja 90 % Ei tartuntaa 70 % normaali vastustuskyky, aikuiset Valtakunnallinen Tb ohjeistus 2006
Tekijöitä, jotka lisäävät sairastumisriskiä tartunnan saaneilla • Ikä < 5 vuotta • Heikentynyt immuunipuolustuskyky • HIV-infektio • Elinsiirto ja immunosupressiivinen lääkitys • TNF-alfasalpaajalääkitys • Kortikosteroidilääkitys (prednisoloni) >15mg/pv 2-4 vk • Leukemia, lymfooma • Pään tai kaulan alueen syöpä, keuhkosyöpä • Muu immuunivajavuus • Silikoosi eli kivipölykeuhko • Krooninen munuaisten vajaatoiminta / hemodialyysi • Diabetes, reuma SLL, 2005
Marais BJ. Gie RP. Schaaf HS. Beyers N. Donald PR. Starke JR. Childhood pulmonary tuberculosis: old wisdom and new challenges. American Journal of Respiratory & Critical Care Medicine. 173:1078-90, 2006
Esimerkki kontaktijäljityksestä HKI uskontoja/tai äidinkieliryhmä +18 oppilasta Suomi toisena kielenä 6lk, 5 lk, 4 lk +1 opp. vapaa- ajan ryhmä + 7 lasta ja 3 aik. 6. rinnakkais-lk. A liikunta tytöt + 10 oppilasta + 2 kaksosta 6. luokka indexi +27 oppilasta Oman luokan sisäisiä ryhmiä, eri opettajia, kouluavustaja ym 20 aikuista oppilaita: 27+10+2+1+18+7 = 65 koulun henkilökunta: 20 muut aikuiset: 3 Kartoitus altistuneista . Helena Tiittanen Th
Helsingin kouluterveydenhuollon TB ohjeistus • Helsingin Epidemiologinen tartuntatauti yksikkö on laatinut yhdessä HKI kouluterveydenhuolllon kanssa l v 2007 yhteistyösuunnitelman ja työnjaon koulu-TB kontaktijäljitystapauksissa. • Hus-sairaanhoitopiiri ja THL valvovat ja toimivat asiantuntijana yhteistyössä sairaanhoitopiirin kaupunkien ja kuntien tartuntatautilääkärien kanssa.
EU ja TB tilanteen seuranta • . Euroopan tautikeskus (ECDC) Tukholmassa kehittää yhdessä WHO:n kanssa Euroopan maiden yhteistyötä tuberkuloosin seurannassa. WHO on laatinut ohjelman tuberkuloosin torjumiseksi Euroopassa. Samoin EU on luonut ohjelman taudin torjumiseksi EU-maissa.
Tavallisimpia yleisvaarallisia-ja ilmoitettavia tartuntatauteja 2005- 2008 HKI • Legionelloosi 4-5 tapausta / vuosi • Lavantauti 1- 4 • Malaria 9-8 • Dengue 8-10 • Pikkulavantauti 1-2 • Vesikauhuepäily 11- 34 • Salmonella 300-400 • Shigella 30-40 • Kambylobakteeri 700-800
Lavantauti (Salmonella Typhi, typhoidfever),Pikkulavantauti A ja B (Paratyphi) • ihmispesifisiä aiheuttaen yleisinfektion ihmiselle • itämisaika : 1- 3 viikkoa (ad 60 vrk) • tartunta tapahtuu lavantautia sairastavan ihmisulosteen saastuttaman veden / elintarvikkeen (pastöroimaton maito) välityksellä
Patogeneesi ja oireet • transmissio suoliston läpi imusolmukkeisiin 1-2 vksepsis→meningiitti/osteomyeliitti/ pyelonefriitti • huono yt, hitaasti kohoava korkea kuume paradoksaalinen bradykardia • päänsärky, sekavuus, ummetus, ”rosespots”. Hepatosplenomegalia. • 3. sairausviikko komplikaatioaltis: • bakteerit sappiteihin → erittyy ulosteisiin • suolistoperforaatio (lapset) - DIC, munuaisinsuffisienssi. • ilman hoitoa kuolleisuus 20%, kantajiksi jää 3% (sappirakko), josta kymmenienvuosienkin kuluttua reaktivaatio.
Lavantaudin DG • veriviljely, uloste-ja virtsaviljelyt • pitkittynyt epäselvä kuumeilu selvitys • vasta-ainemääritykset (ELISA) hyödyllisiä kun salmonellafokusta ei saada identifioitua/ ei viljelynäytettä.
Lavantaudin hoito • keftriaksoniiv +/- Ciprofloksasiniv/po • resitenssi ongelmana • splenktomia, sirppisoluanemia,immunosupressio vaikeuttavat eradikaatiota. • ilman hoitoa kuolleisuus 20-30%, kantajiksi jää 3% (sappirakko), josta kymmenienvuosienkin kuluttua tartuttava reaktivaatio. • Hyvin herkästi tarttuva, riskityössä oleville työstäpidätys, hyvä käsihygienia, ruoanlaittokielto Epidemiologisen yksikön valvonta 1 v ajan.
Tavanomainen ripulisalmonella Ohjeistus tartuntatautilain mukaan: • Salmonella positiivinen koululainen ei osallistu kotitaloustunnilla ruoanlaittoon • Ei antibioottihoitoa ellei raju tauti tai immunisuprimoitu potilas. • Koululainen ennen TET-harjoittelua , jos koskee elintarvikealaa, salmonella-näyte tietyin ehdoin.
A ja B hepatiitti virus A-hepatiitti(HAV) • leviää fekaali-oraaliteitse • Saastunut vesi,ruoka kuten simpukat,osterit • Endeemisillä alueilla lapset sairastavat jo ennen 5v ikää • Suomessa A-hepatiitti harvinainen • Alle 45v suomalaisista vain 10 % seropositiivisia Leviää herkästi • Ehkäistävissä A-hepatiittirokotteella • Tarkka käsihygienia
B-hepatiittivirus (HBV) • Tartunta veriteitse tapaturma/ neulanpisto kautta • Potilaan tartuttavuus : • HBsAg , joka 1-3 kk kuluessa vereen tartunnasta • Taudin aktiivisuus ja tartuttavuuden aste :tutkitaan HBeAg ja vasta-aine : HBeAb . • Suomessa todetaan n. 300 uutta HBV infektiota /v, valtaosa kroonisia kantajia ja maahanmuuttajilla. • Suomalaisista o.22% HBV kantajia. • Helsingissä kouluohje ja veritapaturmaohjeistus: Ennaltaehkäisy B-hepatiittirokotteella tarvittaessa mikäli katsotaan aiheelliseksi.