370 likes | 480 Views
Tervetuloa julkistustilaisuuteen 16.4.2013. Tilaisuuden ohjelma. klo 11.00 -11.45 Lounas
E N D
Tilaisuuden ohjelma klo 11.00 -11.45 Lounas klo 12.00 Tilaisuuden puheenjohtaja, NASTA n johtoryhmän vpj. Kari Alppivuori (Trafi) avaa tilaisuuden klo 12.10 Pekka Isoniemi, NASTA n johtoryhmän pj (HKR): Kaikki pölynsidonnan keinot käytössä klo 12.20 Kalle Toiskallio: NASTA-tutkimusohjelman kokonaisuusklo 12.35 Ohjelman päätulokset, lyhyt temaattinen alustus ja teemaan liittyvät yleisökysymykset * Timo Lanki (THL): Katupölyn terveysvaikutukset* Valde Mikkonen (Valmixa Oy): Kitkarenkaiden käytön lisääntymisen edellyttämät turvallisuustoimenpiteet * Jarkko Valtonen (Aalto-yliopisto): nastarenkaat Helsingissä ja tienpinnan kuluminen* Anne Vehmas (Ramboll Oy): Erilaisten kitkarengasosuuksien vaikutusskenaariotklo 13.30 Kari Alppivuori: Keskustelun yhteenvetoklo 13.45 Pekka Isoniemi: Jatkotoimenpiteetklo 14.00 Tilaisuus päättyy
HKR / katu- ja puisto-osaston näkemysPekka Isoniemi • Katupölyn torjuntaa kehitetty kaikkien muiden osatekijöiden osalta, paitsi nastan kivipölyä synnyttävään vaikutukseen • liukkaudentorjuntamateriaali, päällysteet, nopeusrajoitukset, hiekoitushiekan poistaminen, ajoradan peseminen, pesukalusto, lumen poiskuljetus, pölynsidonta • Merkittävin osa katupölystä on nastan päällysteestä irrottamaa kivipölyä • Liikenneturvallisuus ei ole ongelma • merkittävämpää kuljettajien vastuullisuus • kuljettajista jo nyt 20 % ajaa kitkarenkailla talvisin, 50% osuus ei olisi suuri muutos • talvihoidon kohdennetut toimenpiteet ja autoilijan varoitusjärjestelmä • Keskeistä on synnyttää julkista keskustelua ja antaa tietoa – pyrkiä vapaaehtoisuuden pohjalta edistämään kitkarenkaiden osuutta • Kadunpitäjällä tulee olla käytössä ohjauskeinoja vaikuttaa nastarenkaiden osuuteen
NASTA-tutkimusohjelmakokonaisuus ja tavoitteetKalle Toiskallio (ohjelman koordinointi) • Reilu pari vuotta: helmikuusta 2011 toukokuuhun 2013 • Budjetti 460 000 € • 10 julkista rahoittajaa (=jory) • LVM, STM, YM • LIVI, Trafi • HSY • Vantaa • tekninen keskus/ympäristökeskus • Helsinki • HKR, KSV, YMK
Tutkijat ja konsultit 1. Aalto-yliopiston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos (optimaalinen kitka/nastasrenkaiden suhde, talvirengaslaskennat, tienpinnan kuluminen) 2. Finnmap Infra (Oslon nastamaksut) 3. COWI (Oslon nastamaksut) 4. Innomikko Oy (talvirengasjakauman muutosten liikenneturvallisuusvaikutukset) 5. J Lahti Interaction T:mi (viestinnän tuki) 6. Lectus Ky (koordinointi, taksien talvirengasvalinnat) 7. Metropolia ammattikorkeakoulu (ilmanlaatu / katupöly) 8. Nordic Envicon Oy (ilmanlaatu / katupöly) 9. Ramboll Oy (Liikenneturvallisuus / talvirengasskenaariot) 10. SITO Oy (Liikenneturvallisuus / autoilijoiden talvirengaskokemukset) 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (ilman epäpuhtauksille altistuminen) 12. Turun yliopisto (liikenneturvallisuus / Kitka- ja nastarenkailla ajavien osuuksia ja kokemuksia 13. Valmixa Oy (Liikenneturvallisuus) 14. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) (liikenneturvallisuus)
Osaraportit (14 kpl)… Liikenneturvallisuus Aarnikko, Heljä (SITO Oy): Yksityisautoilijoiden kokemukset kitkarenkaiden käytöstä Katila, Ari, Laapotti, Sirkku, Peräaho, Martti ja Hernetkoski, Kati (Turun yliopisto): Kitkarenkaiden talvenaikaisen käytön lisääntymisen vaikutukset kolaririskiin. Kolaririskin vähentämisen mahdollisuudet. Malmivuo, Mikko (Innomikko Oy): Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset Mikkonen, Valde (Valmixa Oy): Kolaririskin vähentäminen siirryttäessä nastattomiin talvirenkaisiin Vehmas, Anne (Ramboll Oy): Talvirengasskenaarioiden vaikutustarkastelu Ilmanlaatu ja terveys Kupiainen, Kaarle ja Ritola, Roosa (Nordic Envicon Oy): Nastarengas ja hengitettävä pöly Kupiainen, Kaarle, Ritola, Roosa ja Stojiljkovic, Ana (Nordic Envicon Oy), Pirjola, Liisa ja Malinen, Aleksi (Metropolia ammattikorkeakoulu): Talvirenkaiden pölypäästöt ja eri katupölylähteiden osuudet kadun varrella kerätyissä hiukkasnäytteissä Lanki, Timo (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Katupölyn vaikutukset terveyteen. Epidemiologinen tutkimus pääkaupunkiseudulla ja kirjallisuuskatsaus.
…osaraportit (14 kpl) Katujen ylläpito Heikkinen, Harri M. (Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu): Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa Tuononen, Ari ja Sainio, Panu (Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu): Nastavirta – eri talvirengasvirtojen vaikutus jäisen tienpinnan kiillottumiseen ja liukkauteen Perustiedot Brax, Joel (Finnmap Infra Oy): Kokemuksia Oslon nastarengasmaksuista Juga, Ilkka (Ilmatieteen laitos): Pääkaupunkiseudun talvikauden sää- ja keliolot Prittinen, Paula ja Rekilä, Katja (Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu): Talvirengasjakaumat Helsingin kantakaupungissa 2011 ja 2013 Toiskallio, Kalle (Lectus Ky): Helsingin seudun taksiautoilijoiden talvirengasvalinnat
Ohjelman lähtötavoite • Tutkia ja selvittää mitä tapahtuisi liikenneturvallisuudelle, kaupunki-ilman laadulle ja tienpidolle pääkaupunkiseudulla, jos nykyinen kitka- ja nastarenkaiden jakauma talvirenkaissa kääntyisi suunnilleen päinvastaiseksi (n80/k20 => n20/k80) • Synnyttää julkista keskustelua suomalaisesta talvirengaspolitiikasta Ohjelman lopputavoite 1 Parempaa ilmanlaatua liikenneturvallisuudesta tinkimättä 2 Joka toiselle kitkarenkaat pk-seudulla 2020 mennessä 3 Tavoitteeseen ensisijaisesti valistuksen voimalla
NASTA-tutkimusohjelman päätulokset Tutkimusalueiden päätulokset Timo Lanki Valde Mikkonen Jarkko Valtonen Anne Vehmas Temaattinen keskustelu kunkin tutkimusalueen alustuksen jälkeen!!
Katupölyn terveysvaikutuksetDos.Timo Lanki, THL • Tausta: ilman pienhiukkaset arvioitu merkittävimmäksi vakavia terveyshaittoja aiheuttavaksi ympäristötekijäksi Suomessa • Nastarenkaiden aiheuttama teiden kuluminen näkyy erityisesti karkeiden hengitettävien hiukkasten (2,5 µm< läpimitta<10 µm) pitoisuuden nousuna • Katupölyssä monia haitalliseksi arvioituja ainesosia • Esim. maaperän mineraalit tienpinnan kulumisesta ja hiekoitushiekasta, metallit jarrujen, kytkinten ja nastojen kulumisesta, bakteeriperäiset yhdisteet isompien hiukkasten pinnalla • Karkeita, maaperän mineraaleja runsaasti sisältäviä hiukkasia pidetty aiemmin lähinnä viihtyisyyshaittojen ja ärsytysoireiden aiheuttajana
Lukuisissa uusissa kansainvälisissä epidemiologisissa tutkimuksissa karkeiden hiukkasten korkeat päivittäiset pitoisuudet olleet yhteydessä myös vakaviin haittoihin (lisääntyneet sairaalakäynnit, kuolemat) • Haittoja havaittu myös pääkaupunkiseudulla tehdyissä tutkimuksissa • Sekä sydän- että hengityselinsairaudet pahentuneet altistumisen seurauksena • Vakavat haitat herättävät huomiota, mutta lievempiä katupölyn haittoja ei pitäisi unohtaa • Varsinkin hengityselinoireita raportoitu, mutta tutkimuksia tarvitaan katupölyn vaikutuksista lääkkeiden käyttöön ja työstä/koulusta poissaoloihin • Suurin tiedonpuute koskee pitkäaikaisaltistumisesta (esim. vilkkaalla liikennealueella asuminen) aiheutuvia mahdollisia haittoja
Nyt tehdyssä tutkimuksessa havaittiin talvella 10 µg/m3 lisäyksen karkeiden hiukkasten pitoisuudessa olevan yhteydessä n. 3 % lisäykseen sydämen ja verenkierto-elimistön sairauksista aiheutuneisiin sairaalakäynteihin • Talvella karkeilla hiukkasilla vain vähän luonnollisia lähteitä, joten suurin osa katupölystä • Ei muita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä nastarengaskauden aikana todennäköisesti datan suhteellisen pienuuden vuoksi, mutta viitteitä yhteyksistä hengityselinsairauksien pahenemiseen • Tilastollisesti ei-merkitsevä 1,9 % lisäys kokonaiskuolleisuudessa (per 10 µg/m3 karkeita hiukkasia) vastaa aiemman Tukholmassa nastarengaskaudella toteutetun tutkimuksen tulosta: 1,7 % lisäys • Nykytiedon perusteella katupöly on siis yhteydessä myös vakaviin terveyshaittoihin, ei vain ärsytysoireisiin, jotka nekin rajoittavat monien elämää erityisesti keväisin
Keskustelua Katupölyn terveysvaikutukset
Liikenneturvallisuudesta tinkimättäValde Mikkonen, Valmixa Oy Välittömästi tarjolla olevia keinoja: • Siirtymävaiheen kampanja: Nastoitta ajamisen perusteet ja neuvot. • Koulutustuki entistä ennakoivampaan ajamiseen. • Liukkauden torjunta: Jäisten ajoteiden ja kiillottuneen polanteen karhentaminen. Toimenpiteiden ajallinen ja alueellinen kohdentaminen. • Tiedotustuki kuljettajille: Paikallinen kelivaroitus. Reaaliaikaiset neuvot ajon aikana. • Turva-autot vaikeimpiin olosuhteisiin. • Ajan ja asennemuutosten myötä tarjolle tulevia keinoja: • Talvirajoitukset taajamiin. • Älyliikenteen tuomat ratkaisut liikenneympäristöön. • Automaattiset varoitusviestit autosta autoon. • Kitkan alentumisen tunnistavat älyrenkaat, joissa nastat tulevat esiin tarvittaessa. • Etätyön salliminen/määrääminen kelivaroitusten yhteydessä.
Japanin nastarengasrajoitukset • 1981 March- A study group working on pollution caused by studded tires started in Sendai • 1985 December- A local law on regulating studded tires was made in Miyagi prefecture. • 1987 April- The same law was made in Nagano prefecture. • 1989 October- Hokkaido made the same law. • 1990 December- Japanese companies decided to stop making studded tires and started to develop the effective studless tire. • 1991 April- The law on regulating studded tires was made in Japan. • The pollution caused by studded tires on animals was found in Sendai. Many fine metals were found in a dog’s lungs in Sendai in 1979. It was a kind of symbolic news.
Japanin liikennevahinkokehitys Vertailussa vuosien 1987-1988 vahinkotilanne vuosien 1999-2000 tilanteeseen: (kaksivuotisjaksot ennen ja jälkeen nastakiellon). • Talvikausien (4 kk) osuus vahingoista ennen kieltoa 25,8 % ja kiellon jälkeen 25,3 %. • Keskitalven (tammi-helmikuu) osuus vahingoista ennen kieltoa 16,8 % ja jälkeen 10,7 %. • Kitkarenkaiden parantamisella ratkaiseva osuus turvallisuustason säilyttämisessä
Keskustelua Liikenneturvallisuudesta tinkimättä Japanin esimerkki
Aalto-yliopiston tietekniikan tutkimusalueen osuusNASTA-tutkimusohjelmassa Jarkko Valtonen
Helmikuussa 2013 laskettiin Helsingin kantakaupungissa 5366 auton renkaat. 94,9 % henkilöautoja 5,1 % pakettiautoja
Henkilöautoista 78,7 % ja pakettiautoista 82,5 % oli nastarenkaallisia. 95 %:n luottamusväli oli henkilöautoilla ±1,1 % ja pakettiautoilla ±4,5 %.
Helmikuussa 2013 kaikista autoista 78,9 % oli nastarenkaallisia. Helmikuussa 2011 vastaava lukema oli 76,2 %.
Päällysteen kulumismittauksiin käytetty laserprofilometri
Esimerkki Kuusisaarentien mittaustuloksista urasyvyyden maksimi 18,0 mm urien pinta-ala 154,5 cm²
Urien pinta-alan muutos syksystä kevääseen kertoo, että Kuusisaarentieltä irtoaa talven aikana 1090 kg asfalttia kilometriä kohti
Jos 30 % irtoavasta asfaltista on PM10-hiukkasia, pääsisi niitä talven aikana ilmaan 327 kg yhtä Kuusisaarentien kilometriä kohti.
Optimaalinen kitka/nastarengasjakauma Tienpinnan kiillottumisen kannalta • Nasta/kitkarengasosuuksien suhde 50/50 Ei merkittävää muutosta kitkassa • Kitkarengasosuus 75-80% edellyttää liukkaudentorjunnan lisäämistä
Keskustelua Talvirengasosuudet Helsingin kantakaupungissa Tienpinnan kuluminen
Talvirengas-skenaarioiden vaikutustarkasteluAnne Vehmas, Ramboll Finland Oy Valikoituneisuus: kitkarengaskuljettajat keskimäärin kokeneempia ajajia Oppiminen: kuljettajien mukaan kitkat ovat opettaneet heille ennakoivaa ajoa ja keliolosuhteiden havainnointia Helsingin keskustan kitkarengasosuuksienkehitysskenaariot: • Nykytila (kitkoja 24 %) • Nastojen vähentämiskampanjat (kitkoja 50 %) • Nastojen käyttörajoitukset / nastamaksut (kitkoja 75 %) Kitkarenkailla ajettaisiin eniten kantakaupungissa, jossa nopeudet ovat alhaisia. Mutta kitkarenkaiden käyttö laajenisi muuallekin Suomeen, jossa liukkaudentorjuntaa ei olisi tehostettu. Onnettomuusriskiarvioiden taustalla on monenlaisia eri suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Riski syntyy heikoimman kelin yllättävästä tilanteesta, vaikka pääsääntöisesti asiat sujuisivat nykyisellään tai osin paremminkin. Asiantuntijapaneelin onnettomuusriskiarvioissa oli huomattavia eroja -> keskiarvo
Keskustelua Skenaariot
Keskustelujen yhteenveto Kari Alppivuori NASTA-tutkimusohjelmanvpj Trafi
Jatko: toimenpideohjelma Loppuraportissa on esitetty alustava toimenpideohjelma, jossa eri keinoin pyritään edistämään kitkarenkaiden käyttöä 1. Yhteiskunnallisten keskustelujen kampanja 2. Katupölyn vähentämiskeinoja pks:lla -rajoituksia, maksuja, julkisten hankintojen määrittelyä, alennuksia, helpotuksia 3. Katujen talvihoidon ja kelitiedon hallinnan kehittäminen 4. Toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja arviointi
Esitys kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat vuonna 2013 yhdessä kaupunginhallitukselle lopullisen esityksen jatkotoimenpiteiksi Nasta-tutkimusohjelman perusteella
Tilaisuus on päättynyt Jatkot osoitteessa: www.nasta.fi