450 likes | 650 Views
8. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot 12.3. ja 19.3. 2009 Thomas Hackman. 8. Spektrometria - yleistä. Mitataan kohteen vuon aallonpituusjakauma Valo hajotetaan dispersioelementillä Spektrometrian avulla voidaan tutkia aineen: Koostumusta: Eri aineiden spektriviivat
E N D
8. Spektrometria Havaitsevan tähtitieteen luennot 12.3. ja 19.3. 2009 Thomas Hackman HTTPK I, Luennot 8-9
8. Spektrometria - yleistä • Mitataan kohteen vuon aallonpituusjakauma • Valo hajotetaan dispersioelementillä • Spektrometrian avulla voidaan tutkia aineen: • Koostumusta: Eri aineiden spektriviivat • Lämpötilaa: Spektriviivoja vastaavat energiatasot • Painetta • Magneettikenttä: Zeemanin ilmiö • Liikettä: Doppler-ilmiö Zeeman ilmiö auringon- pilkun spektrissä HTTPK I, Luennot 8-9
8.1. Spektrometrian peruskäsitteitä: Erotuskyky • Spektrometrin erotuskyky: • Matala resoluutio: R~100 – 1000 • Korkea resoluutio: R~20 000 - 1000 000 • Matalan resoluution edut: • Voidaan tutkia himmeämpiä kohteita • Laajempi spektrialue samaan kuvaan • Mahdollista tehdä absoluuttista spektrofotometriaa • Korkean resoluution edut: • Spektrin yksityiskohdat näkyviin • Mahdollistaa esim. säteisnopeusmittaukset suurella tarkkuudella HTTPK I, Luennot 8-9
8.1. Spektrometrian peruskäsitteitä: Dispersio • Dispersiokäyrä: jossa s on kuvan mitta esim. mm:ssä tai pikseleissä • l :nä käytetään yleensä polynomi, jos lineaarinen approksimaatio on tarpeeksi hyvä HTTPK I, Luennot 8-9
8.2 Spektrometrin rakenne • Rako • Kollimaattori • Dispersio- elementti: • Hila • Prisma • Grism, ym. • Kamera HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.1 Spektrometrin rako • Kohteen kuva fokusoidaan rakoon • Rako rajaa kuvakentästä tutkittavan kohteen: • Long slit => spektri suuremmasta osasta kuvakenttää, esim. kohde + tausta tai pintakohde • Raon leveys: • Havaittu spektri on ”kuva” raosta eri aallonpituuksilla • Kapeampi rako => parempi resoluutio • Liian kapea rako => suuri osa kohteesta rajataan pois • Eli: Rako optimoidaan olosuhteisiin ja haluttuun resoluutioon • Raoton spektrografi: Jokaisesta kuvan kohteesta spektri HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.2 Kollimaattori • Tuottaa yhdensuuntaisen valosädekimpun dispersiivistä elementtiä varten • Peili tai linssi • Yleensä peili, sillä linssit absorboivat säteilyä (erit. UV) HARPS*-spektrometrin kollimaattori (ESO) *HARPS = High Accuracy Radial velocity Planet Searcher HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.3 Hila • Läpäisyhila (käytetään harvemmin) • Heijastushila: Uurrettu heijas- tava pinta • Uurteiden tiheys ~ 50 – 1000 /mm • Diffraktoituneen valon tulo- ja lähtökulmien välinen yhteys: • m on kertaluku HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.3 Hila (jatk.) • Blazed grating: • vältetään, että suurin osa säteilystä osuu kertalukuun m=0 • geometrinen heijastus tiettyyn kertalukuun • maksimitehokkuus ~60-70% kun kertaluku on m0ja aallonpituus l0blaze wavelength • Hilaspektrometrin erotuskyky on • Eri kertaluvut osuvat päällekkäin, siksi käytetään • aallonpituussuodin tai • ristidispersioelementti, yleensä prisma tai grism HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.4 Muut dispersioelementit Animaatio: Ei toimi PDF:nä • Prisma • Pienempi resoluutio kuin hilalla • Vähemmän käytetty • Objektiiviprisma: Ei rakoa: Kai- kista kuvakentän kohteista spektri • Grism: Uurrettu prisma • Muita spektrometreja: Fourier-transformaatio- spektrometri Prisma (Wikipedia) Grism (HARPS, ESO) HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.5 Kamera • Kamera kuvaa dispersioelementin tuottamaa spektriä • Fokusoidaan rakoon • Nykyään poikkeuksetta CCD-kamera • HUOM! Kameran pikselimäärä huomioitava, optiikka optimoidaan siten, että pikselin koko vastaa haluttua resoluutiota, esim. vastaa ainakin 2 pikseliä HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.6 Échelle-spektrometri • Hila harva ~ 50 viivaa/mm • Blaze-kulma suuri ~ 60o • Havaitaan korkeita kertalukuja m ~ 20 – 60 • => suuri dispersio ja resoluutio R ~ 10 000 – 100 000 • Eri kertaluvut erotetaan ristidispersioelementillä: Esim. prisma, grism HARPS-spektrometrin échelle-hila (ESO) HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.6 Échelle spektrometri SOFIN (Nordic Optical Telescope) • NOT:lla • Resoluutio 30000-160000 SOFIN (R. Rekola, NOT) SOFIN layout (I. Ilyin, 2000) HTTPK I, Luennot 8-9
8.2.6 Échelle-spektri (SOFIN) HTTPK I, Luennot 8-9
8.3 Spektrometrian käyttö tähtitieteessä • Doppler-siirtymä a kohteen radiaalinopeusa • Kosmologia: Esim. maailmankaikkeuden laajeneminen • Galaksit: Galaksijoukkojen dynamiikka a pimeän aineen määrä • Tähtipopulaatiot: Tähtijoukot, tähtien ominaisliikkeet • Taivaanmekaniikka: Kaksoistähdet, eksoplaneetat • Tähtien rakenne: Tähtien pyöriminen, tähden fotosfäärien värähtelyt ja turbulenssi HTTPK I, Luennot 8-9
8.3 Spektrometrian käyttö • Spektriviivat a aineen koostumus ja tila • Tähtien spektriluokitus • Alkuainepitoisuudet • Lämpötila • Paine ja tiheys • Magneettikentät HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.1 Spektrometriset kaksoistähdet Kaksoistähden rataliike havaitsija PP´ = apsidiviiva Ox = taivaanpallon tangenttitason T ja ratatason P leikkausviiva M = tähden paikka, määräytyy kulman u perusteella v = tähden nopeus i = radan inklinaatio HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.1 Kaksoistähden rata • Radan ellipsin yhtälö akselin Ox suhteen on e on eksentrisyys ja a isoakselin puolikas • r:n projektio akselilla Oy ratatasossa: => projektio näköviivalla Oz: HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.1 Kaksoistähden säteisliike • Saamme: • Kepler II: => säteisliike HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.1 Kaksoistähden havaittu säteisnopeus • Havaittuun säteisnopeuteen vaikuttaa maan oma kierto- ja rataliike sekä auringon liike tähtijärjestelmään nähden. • Kun maan liike vähennetään saadaan: jossa V0on keskimääräinen heliosentrinen säteisnopeus HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 Tähti-planeettajärjestelmät • Samaa menetelmää kuin kaksoistähdille käytetään eksoplaneettojen havaitsemiseen: • Sekä planeetta että tähti liikkuvat radoissaan yhteisen massakeskipisteen ympäri • Planeettaa ei nähdä, tähden säteisliike voidaan havaita • Ensimmäinen löytö: 51 Peg • Säteisnopeusmenetelmällä on havaittu n. 200 planeettajärjestelmää HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 Eksoplaneetan massa ja rata • Oletetaan ympyrärata • Tähti: • Planeetta: • Havaitaan jaksottainen Doppler- siirtymä, jonka amplitudi on ja periodi on • => tähden radalle saamme projisoidun isoakselin puolikkaan: HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 Eksoplaneetta (jatk.) • Merkitään • Kepler III: HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 Eksoplaneetta (jatk.) • Tähden massa saadaan spektriluokittelusta • Havainnoista saadaan • Saamme siis alarajat massalle ja radalle: • Jossain tapauksissa i voidaan arvioida: Esim. pimennys • HUOM! Oppikirjan vanhassa painoksessa esimerkissä 10.1 (sivu 144) muutama virhe HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 Eksoplaneetat (jatk.) • Tehtävä: Mitä johtopäätöksiä tähti-planeetta-järjestelmän suhteen voi vetää tästä säteisnopeus-käyrästä? HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.2 HD 168443:n järjestelmä California and Carnegie Planet search HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.3 Tähtien spektriluokitus • Harvardin spektriluokittelu: O, B, F, G, K, M • Yerkesin spektriluokittelu: Ia, Ib, II, III, IV, V • Spektriluokitus perustuu matalaan resoluu-tioon HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.4 Tähtien fotosfäärit • Tähden optisen alueen absorptioviivat syntyvät fotosfäärissä • Optisen spektroskopian avulla pystytään selvittämään tähden fotosfäärin: • lämpötila • paine • magneettikentät • alkuaine- ja molekyylipitoisuudet • liikkeet, esim. pyöriminen, turbulenssi ja värähtelyt HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.4 Procyonin spektri HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.4 Esimerkki: Doppler-kuvaus • Pilkku (esim. matalampi lämpötila, magneetti-kenttä) vaikuttaa fotosfäärin absorptio-viivoihin • Nopeasti pyörivä tähti => spektriviiva vastaa 1-ulotteista kuvaa tähden pinnasta • Havaintosarja joka kattaa tähden pyörimisperioidin => Doppler kuva HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.4 HD 199178:n Doppler-kuva HD 199178 HTTPK I, Luennot 8-9
8.3.5 Asteroseismologia • Tähden pinnan värähtelyt => spektriviivojen Doppler-siirtymiä • Seismologia: Aaltojen avulla voidaan tutkia tähden sisäistä rakennetta • Esim. auringosta: Rotaatiokäyrä (GONG/NAOA) HTTPK I, Luennot 8-9
8.4 CCD spektrien havaitseminen ja redusointi • Asetukset • Tarvittavat kalibroinnit • Havaintojen redusointi • Spektrometrialle tyypilliset ongelmat HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.1 Spektrometrian asetukset • Aallonpituusalueen valinta • Resoluution valinta: • kohteen fotonikohina > lukukohina • suurempi resoluutio => pitempi valotusaika • Valotusaika tarvittava S/N • Optimaalinen rako: • resoluutio • seeing suhteessa raon kokoon • raon asento taivaan suhteen HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.2 Spektrometrian CCD-kalibrointi-kuvat • Bias-, dark-kuvat kuten yleensäkin CCD:llä • Flat-field erityisellä flatfield-lampulla • Aallonpituuskalibrointi, vaihtoehdot: • Vertailuspektrikuva (esim. Th-Ar –lampulla) • Vertailuspektri suoraan kohteen spektrin päälle • Atmosfäärin spektriviivat • Vuokalibrointi • Vain matalan resoluution spektreille • Standardikohteella HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.3 Spektrometrian redusointi • Esimerkkinä CCD-échelle havainnot: • Bias ja flat-field –korjaukset • Poistetaan sironnut valo • Poistetaan kosmiset säteet • Eri kertaluvut erotetaan: 2-ulotteinen kuva => 1-ulotteiset spektrit • Aallonpituuskalibrointi • Vertailuspektrin avulla pikseliskaala a aallonpituusasteikko • Atmosfääriviivojen avulla aallonpituusasteikon korjaus • Maapallon liikkeen poistaminen a heliosentriset aallonpituudet • Kontinuumin normalisointi HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.3 Échelle flat-field HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.3 Th-Ar –lampun échelle-vertailuspektri HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.3 Tähden HD199178 échelle-spektri HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.3 Tähden HD199178 redusoidut spektrit HTTPK I, Luennot 8-9
8.4.4 Erityisongelmia • Taustataivaan spektriviivat • Ongelma jos kohde on himmeä tai • havainnot lähellä auringonlaskua tai –nousua • Aallonpituuskalibrointi voi muuttua jopa valotuksen aikana • Ongelma erityisesti • kun resoluutio korkea • valotusaika pitkä ja • spektrometri kiinni teleskoopissa (Cassegrain-fokuksessa) • Interferenssikuviot CCD-kuvassa • Vuokalibrointi epätarkka HTTPK I, Luennot 8-9
8.5 Spektropolarimetria • Spektrometria + polarimetria = spektropolarimetria • Yleensä havaitaan 2-4 Stokesin parametrin aallonpituusriippuvuus • Stokesin parametrien I, Q, U, V avulla saadaan tietoa kohteen magneettikentästä HTTPK I, Luennot 8-9
8.5.1 Magneettikentän vaikutus spektriviivaan • (a): Zeeman komponentit pitkittäisessä (vasen) ja poikittaisessa (oikea) kentässä • (b): Havaittu spektriviivaprofiili ilman magneettikenttää (…….) ja magneettikentällä (____) • (c): Polarisaatiokomponentit: Ympyrä- (vasen) ja lineaarinen polarisaatio (oikea) • (d): Havaitut Stokesin parametrit: V (vasen) ja Q, U (oikea) Landstreet, Univ. of Western Ontario, Kanada HTTPK I, Luennot 8-9
8.5.2 Spektropolarimetrian havainnot • Polarissaattori ennen rakoa, koska spektrometrin optiikka muuttaa polarisaatiota • Lineaarinen polarisaatio: Yleensä l/2 –levy • Ympyräpolarisaatio: Yleensä l/4 –levy • Käyttämällä pidempää rakoa voidaan kaksi polarisaatiokomponenttia saada samaan CCD-kuvaan HTTPK I, Luennot 8-9
8.5.3 Esimerkki: Aktiivinen tähti II Peg • II Peg:n magneettinen aktiivisuus a suuria tähtipilkkuja • Pilkuissa magneetti-kenttä tunkeutuu pinnan läpi • Tähden pyöriessä Stokesin parametrit muuttuvat riippuen pilkkujen näkyvyydestä Carroll et al. 2007 HTTPK I, Luennot 8-9