210 likes | 398 Views
Avautuneet pohjoismaiset sähkömarkkinat Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu. Avoimet sähkömarkkinat (pienasiakaskauppaa ei nyt tarkastella) mukana Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sähkön myyjiä ja on monia ja vastapuolen voi itse valita kaikilla ei omaa tuotantoa tai kulutusta
E N D
Avautuneet pohjoismaiset sähkömarkkinat Pekka Pirilä Teknillinen korkeakoulu
Avoimet sähkömarkkinat • (pienasiakaskauppaa ei nyt tarkastella) • mukana Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska • sähkön myyjiä ja on monia ja vastapuolen voi itse valita • kaikilla ei omaa tuotantoa tai kulutusta • siirrossa pistetariffi eli myyjän ja ostajan maantieteellisellä etäisyydellä ei merkitystä • pääsääntöisesti kansallisilla rajoilla ei merkitystä • pullonkaulapisteitä rajoilla sekä Norjan sisällä • johtavat hinta-alueisiin
Kaupankäynnin muodot (fyysiset toimitukset) • keskeisenä Nord Poolin Elspot-kauppapaikka • kauppaa käydään seuraavan vuorokauden tuntienergioista (12-36 t ennen toimitusta) • volyymi 20-25% alueen sähköntoimituksista • keskeinen hintareferenssi kaikelle muulle sähkökaupalle • kahdenväliset sopimukset • valtaosa volyymista • vanhat sopimukset umpeutuvat vaiheittain • Nord Poolin hinnat vaikuttavat uusiin sopimuksiin • sopimusten kestot tunneista vuosiin
Kaupankäynnin muodot (finanssimarkkinat) • Nord Poolin Elterm-kauppapaikka • kohteena sopimukset hinnanerokorvauksista • ero lasketaan vähentämällä kohdeajanjakson toteutuneesta Elspot-hinnasta kaupansolmimis-hetken futuurihinta • kohdeajanjaksot 1 vrk – 1 v, lyhimmät lähitulevai-suudessa, vuodet kolmen kalenterivuoden päähän • Elterm-futuuri + turvautuminen Elspot-kauppaan olennaisesti ekvivalentti kiinteän ostosopimuksen kanssa • OTC-markkinat täydentävät Nord Poolin tarjontaa
Kaupankäynnin muodot (järjestelmävastuu ja tasehallinta) • sähköjärjestelmä ei toimi ilman keskitettyä ohjausta, jota hoitavat pohjoismaiset järjestelmävastaavat Statnett, Svenska Kraftnät, Fingrid, Eltra ja Elkraft • ennalta sovituista energiamääristä poiketaan aina toteutuvissa toimituksissa • tarvittavista fyysisistä järjestelyistä huolehtivat järjestelmävastaavat ostaen resursseja säätökapasi-teetin haltijoilta • poikkeamista aiheutuvat taloudelliset korvaukset määrätään taseselvitysten avulla jälkikäteen
Pohjoismaiden fyysinen sähköjärjestelmä • karkeasti: puolet energiasta vesivoimaa, neljännes ydinvoimaa ja loput polttoaineilla (1% tuulesta) • vesivoima • nimellisteho yli kaksi kertaa keskiteho • säätökapasiteetti yli 6 kk tuotanto • suuret vuotuiset vaihtelut (-30 TWh ... +40 TWh) • tärkein säätövoima pohjoismaisilla markkinoilla • monia merkittäviä tuottajia etenkin Norjassa • nimelliskapasiteetti 86 GW ylittää reilusti huippukuorman 70 GW, mutta kaikki kapasiteetti ei ole käytettävissä huipunaikana. Kapasiteetti on laskenut 1998-99 yli 2 GW
Pohjoismaiden fyysinen sähköjärjestelmä (2) • luonnollinen toimintamalli • ydinvoima pyörii jatkuvasti (pl. vuosiseisokit) • yhteistuotanto toimii lämpökuormaa mukaillen, jolloin se hoitaa automaattisesti osan vuodenaikavaihteluista • vesivoima hoitaa vuorokausisäädön valtaosin ja merkittävän osan vuodenaikavaihteluista • hyvänä vesivuotena vesivoima dominoi kesäajan tuotantoa, jotta altaat eivät ylitäyttyisi, jolloin muu tuotanto kuin ydinvoima painottuu talvikauteen • huonona vesivuotena muu lauhdevoima käy myös kesällä, kun altaissa on tilaa
Hinnat sähkömarkkinoilla • Elspot • kuvastaa tilannetta tuntitasolla • kilpailun vallitessa perustuu muuttuviin kustannuksiin • vesivoimantuottajan muuttuva kustannus on varastoidun veden arvo ja tämä taas määräytyy odotetuista tulevista hinnoista ja altaan ylitäyttymisriskistä • ei toimi tehokkaana tuotannon ohjaajana ellei perustu muuttuviin kustannuksiin
Hinnat sähkömarkkinoilla (2) • Futuurit • referenssinä Elspot => heijastavat odotuksia Elspot-hinnoista • Kahdenväliset ja OTC-sopimukset saavat vastaavasti referenssinsä Elspotista ja Nord Poolin futuureista • => kaikki hinnat lähtevät muuttuvista kustannuksista ja alittavat kokonaiskustannukset
Kapasiteettitilanne • Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa työryhmäraportit • Suomen tilanne vielä nyt kunnossa, mutta kehitys huolestuttava • Norjassa ja Ruotsissa pelkoja jo tulevan talven osalta ja tilanne pahenemassa • edellä kuvailtu huoli painottuu tehotilanteeseen talvikaudella, mutta vuosienergiatilanne saattaa olla vielä kriittisempi • raporteissa on esitetty erilaisia muutoksia nykyiseen sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän toimintaan, mutta kaikissa esityksissä ongelmansa (tehottomia tai synnyttävät uusia ongelmia)
Kapasiteettitilanne (2) • Syynä tämänhetkisiin ongelmiin • siirron pullonkaulat lähinnä Norjassa • riittämätön polttoaineisiin perustuva säätövoima • ratkaisisi perinteiseen tapaan lyhytkestoiset tehovajausongelmat • ratkaisisi myös kuivien vuosien ongelmat, jos voi toimia kuukausia • Kummankin ratkaisun kannattavuus on nykyisin ongelma • todennäköisesti tarvitaan muutoksia markkinoiden toimintatapoihin, mahdollisesti lainsäädäntöönkin
Miksi juuri säätövoimaa • tuotantokapasiteetin nykyinen kustannusrakenne vääristynyt • vain alhaisten muuttuvien kustannusten pääomaval-taista kapasiteettia (kun jätetään järjestelmävastaavan hallinnoima varavoima ottamatta huomioon) • muuttuvia kustannuksia seuraava pörssisähkön hinta ei voi nousta terveellä tavalla kapasiteettitilanteen tiukentuessa
Milloin ydinvoimaa? • ei oikea ratkaisu tämän päivän ongelmiin, mutta ei niihin ehtisikään • tuleva taloudellinen edullisuus määräytyy pitkälti niistä ratkaisuista, joilla akuutimmat ongelmat selvitetään • ajankohtaista, kun uutta perusvoiman tarvetta syntymässä pohjoismaisilla markkinoilla • optimaalisesti toimittaessa sen jälkeen, kun tuotanto-koneiston rakenne sisältää riittävästi säätövoimaa ja kapasiteetti on sen kanssakin käymässä riittämättömäksi • uusi perusvoima tuotuna liian aikaisin ”pilaa markkinat” sähköntuottajan näkökulmasta (mutta ei ehkä käyttäjän)