Mittausepävarmuuden määrittäminen 1

2. Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa otetaan huomioon kaikki epävarmuuslähteet Analyysillä voidaan arvioida, mitkä mittausmenetelmän osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä huomiota. Erityisesti on syytä harkita mittaustuloksen merkitsevien numeroiden lukumäärää mittausraportissa. ISO-GUM on dokumentti mittausepävarmuuden arviointiin (Guide to the Expression of Uncertainty of Measurements) ”Mittausvirhe on mittaustuloksen ja mitattavan arvon ero. Mittaustulos ei ole koskaan oikein.”

3. Virhetyypit • Yksittäisen mittauksen mittausvirhe (kokonaisvirhe) jakaantuu satunnaiseen ja systemaattiseen virheeseen • Tulos ilmoitetaan esim. muodossa 80 ± 20 mg/m3n ”Luotettavuus = luottamus tuloksiin muiden toimijoiden taholta” ”Tulosten jäljitettävyys edellyttää mittausepävarmuuden määrittämistä”

4. Mittausepävarmuuden määrittäminen 2 • Systemaattiset virheet • Systemaattinen virhe pysyy suuruudeltaan vakiona • ei voida eliminoida lisäämällä mittauskertojen lukumäärää • Systemaattinen virhe voidaan korjata, mikäli se tunnetaan • Satunnaisvirheet • Satunnaisvirhe muodostuu ennalta ennustamattomista muutoksista mittauksessa • Päästömittauksissa satunnaisvirheitä ovat mm. kirjaus- ja lukemavirheet, näytteen kontaminoituminen kanavan seinämäkosketuksesta jne. • Satunnaisvirhettä ei voida eliminoida korjauskertoimilla. • Sen suuruutta voidaan yleensä pienentää rinnakkaisten mittausten lukumäärää lisäämällä.

5. Mittausepävarmuuden määrittäminen 3 • Kokonaisepävarmuuteen vaikuttavat tekijät • Olosuhteet (mittaustapahtuma, ajalliset ja paikalliset vaihtelut) • Vaikuttaa päästömittaustulosten luotettavuuteen eli edustavuuteen • arvioidaan tapauskohtaisesti • Mittalaitteet • Mittaamalla tuotetun tiedon perustana on mittauslaitteiston jatkuva laadun varmistus. Kaikkien mittausmenetelmän mittalaitteiden täytyy olla kalibroituja. Jatkuvalla säännöllisellä mittalaitteiden kalibroinneilla minimoidaan laitteista aiheutuva systemaattinen mittaustuloksen virhe.

6. Mittausepävarmuuden laskenta • Mittausepävarmuuden laskenta • standardiepävarmuus u on tulosten keskihajontojen summa • on herkkyyskerroin • on suureen epävarmuus • Kaksi menettelytapaa (ISO-GUM): (Guide to the Expression of Uncertainty of Measurements) • A-tyyppi: Tilastollinen menetelmä • B-tyyppi: Muu tieteellinen päättely

7. Laajennettu kokonaisepävarmuus (k=2), ilmoitettujen mittausepävarmuusrajojen sisällä on 95 % tuloksista.

8. Mittausepävarmuuteen ja –tulokseen vaikuttavat tekijät • 1. Mitattavien suureiden ajalliset ja paikalliset vaihtelut • 2. Tukokset ja vuodot • 3. Näytteenotto • 4. Näytelinja • 5. Mittauslaitteet • - Mittausmenetelmä - Ryömintä • - Mittausalue (herkkyys) - Kalibrointi • - Lineaarisuus - Laimennus • 6.Mittausviestin käsittely • kaasun kosteus (kosteat kaasut kuiviksi) • tuloksen muuttaminen vertailuolosuhteisiin Pitoisuus 2 4 1 3 2 5 2 Virtaus- nopeus analysaattori ja laimennusyksikkö T/p 6 Savukanava

9. Päästömittausten raportointi • Mittauspöytäkirjat • Raakadata • Tiedonsiirto • Raportti • Sisältö • Tilaaja, arkistointitunnus, tehtäväkuvaus, prosessikuvaus, mittausten kulku, prosessin toiminta mittausten aikana, yhteenveto mittaustuloksista, selostus käytetyistä mittausmenetelmistä ja –laitteista sekä tulosten tarkastelu • Kaikki dokumentit (pöytäkirjat, raakadata, laskentatiedostot ja raportti) säilytetään tulosten jäljitettävyyden takaamiseksi (esim. 3 vuotta)