Korkeakouluverkko 2020

1. Korkeakouluverkko 2020 Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen tavoitesopimusseminaari Tampere 8.11.2005 Arvo Jäppinen Ylijohtaja OPETUSMINISTERIÖ

2. Monet lähtökohdat nyt ja 15 vuoden päästä ovat samankaltaisia • Yhteiskunta tarvitsee korkeakouluja kehittyäkseen, välittääkseen ja tuottaakseen kulttuuria ja traditioita sekä pärjätäkseen globaalissa kilpailussa • Opiskelemaan hakevien odotukset korkeakoulutuksesta ovat erilaisia: halutaan tiedepohjaista ja käytäntöön sitoutunutta koulutusta • Yritykset ja julkisen sektorin työyhteisöt tarvitsevat eri tavoin koulutettuja osaajia, huippututkimusta sekä tukea tavanomaisempiinkin t&k-hankkeisiin

3. Millaiseen väestön koulutustasoon tähdätään Suomessa ja muualla? • Korkeakoulututkinnon suorittaneiden väestöosuudet nousseet Suomessa ja maailmalla nopeasti • Perinteisesti korkeakoulutusta ollut paljon USA:ssa ja Kanadassa • 1990-luvulta lähtien lisääntynyt merkittävästi Japanissa, Koreassa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja eräissä Euroopan maissa • Aasiassa korkeakouluopiskelijoiden määrän kasvuksi 25 vuodessa arvioidaan 50 miljoonaa

4. Millaiseen väestön koulutustasoon tähdätään Suomessa ja muualla? • Erään arvion mukaan Kiinassa on vuonna 2025 noin 45 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa (8,1 miljoonaa vuonna 2000) • Kaikkialla kotimainen tarjonta ei ole riittävää → rajat ylittävä koulutus, capacity building • Rajat ylittävä tarjonta kasvaa nopeasti • "koulutuskaupan" arvo v. 2001 vähintään 35 miljardia US dollaria, yli 3 % maailman palvelujen viennistä

7. Kamppailu lahjakkuuksista • "Today, terms of competition revolve around a central axis: a nation's ability to mobilize, attract, and retain human creative talent ...whether talent goes, innovation, creativity, and economica growth are sure to follow." • "Students are the canaries of global competition for talent, and the countries that succeed in attracting them gain advantages on multible fronts." (Richard Florida: The Flight of the Creative Class, Harper 2005) → Paljon nykyistä enemmän huomiota lahjakkuuksien rekrytointiin maailmalta opettajiksi, tutkijoiksi ja opiskelijoiksi

8. Inhimillinen pääoma ja taloudellinen kasvu • OECD:n kasvututkimus - Suurin osa maiden välisistä eroista selittyy työvoiman käytöllä - työllisyysaste ja työn tuottavuus • Toinen vaikuttava tekijä: Työvoiman laadun parantaminen - koulutus • Kokonaistuottavuuden kasvuun vaikuttavat myös: IT:n hyödyntäminen ja panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen • Korkeasti koulutetun väestön maahanmuutto on merkittävä inhimillisen pääoman varantoa ja laatua parantava tekijä

9. Innovation in a New Context (Michael Gibbons IMHE:n yleiskokouksessa 2004) • "The key change to note is that knowledge production is becoming less and less a self-contained activity. It is no longer the preserve of a special type of institution, from which knowledge is expected to spill over, or spin-off, to the benefit of otfer sectors." → Innovaatio sosiaalinen prosessi, jossa monenlaisia tiedon tuottajia: tiedon tuotannon organisointi edellyttää korkeakoulujen ja työyhteisöjen nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. • "Competition for students, for staff, and for resources of all kinds is supposed to be on the increase...Competition amongst universities has, so far, been primally of the static sort."

10. Innovation in a New Context (Michael Gibbons IMHE:n yleiskokouksessa 2004) → Gibbonsin mukaan oppiainejako tutkintojen lähtökohtana on johtanut siihen, että maailman kaikki korkeakoulut tarjoavat samanlaisia tuotteita markkinoille, tehostavat kilpaa kustannusrakenteitaan ja kilpailevat perinteisellä tavalla tieteellisessä tutkimuksessa. Staattinen kilpailu on kilpailua kilpailevilla brandeillä, suuruuden ekonomialla ja kustannustehokkuudella sekä kilpailua tieteen foorumeilla. Gibbonsin mukaan kaikki tämä on välttämätöntä, mutta ei riittävää. → Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit mahdollistavat erilaisten tuotteiden tarjoamisen. "Tuotepaletti" on ehkä tällä tavoin laajempi kuin muualla.

11. Innovation in a New Context (Michael Gibbons IMHE:n yleiskokouksessa 2004) • "As we have seen, dynamic competition is a mechanism that can dissolve existing hierarchies by changing the fundamental basis upon which competitive advantage rests... in the regime of dynamic competition collaborations can be of two kinds: discovery-oriented and innovation-oriented." → Suomen korkeakoululaitos tarvitsee Gibbonsin tarkoittamassa mielessä dynaamista kilpailua: • uusien tuotteiden tuottamista, esim. virtuaaliopetus • tutkimusorientoitunutta kilpailua, jolloin tutkimushankkeiden ympärille rakennetaan uutta usein tilapäistä kansainvälistä yhteistyötä, sekä

12. Innovation in a New Context (Michael Gibbons IMHE:n yleiskokouksessa 2004) • innovaatio-orientoitunutta kilpailua, jossa muodostetaan strategisia alliansseja kilpailijoiden kanssa: yhteisiä resursseja, organisaatioiden kehittämistä täydentämään toisiaan, yhteistyön avulla saavutettavaa suuruuden ekonomiaa, liittoutumista parhaiden osaajien kanssa kotimaassa ja ulkomailla.

13. John Goddard IMHE:n yleiskokouksessa 2004 • "Science Parks are one of the earliest manifestations on the part of public authorities to exploit university reseach to further economic development" • Goddardin mukaan tiedepuistoille on tyypillistä, että sillä on formaali yhteys korkeakouluun, että siihen sijoittuu tietointensiivisiä yrityksiä, että se kehittää tutkimuspohjaista yritystoimintaa, ja että tavoitteena on siirtää teknologia ja talousosaamista yrityksiin.

14. John Goddard IMHE:n yleiskokouksessa 2004 • Hänen mukaansa ongelma on siinä, että kun osaamisen siirto on ulkoistettu tiedepuistoon, niin korkeakoulu itsessään jatkaa toimintaansa aiemmalta pohjalta, eikä tiedepuisto muuta itse korkeakoulun toimintaa. • "...the customs and practices of knowledge exploitation through both teaching and and research need to embedded in the heartland of the university. The science park in effect needs to move 'on campus' ". • Suhteessa edellä oleviin Goddardin ajatuksiin ammattikorkeakouluideaali työelämälähtöisenä korkeakouluna on hyvä lähtökohta. Käytäntö vain on monin paikoin kaukana ideaalista.

15. Ammattirakenne 1970 - 2015

16. Ennakoinnin haasteita:Työvoimakehitys • Suuret ikäluokat pois työelämästä 2012 • Ei dramaattista poistumapiikkiä (100 000 → 80 000) • Poistuman huippu vuosina 2011–2012 vuositasolla noin 73 000 henkeä • Nuorisoikäluokka noin 65 500 • Poistuma 2020 noin 65 000 (vuoden 2009 tasolla) • Nuorisoikäluokka noin 58 500

17. Korkeakoulut päätoimipaikan mukaan

18. Korkeakoulujen nykyinen tarjonta(AMK 2004 ja yliopistot 2003) suhteessa (%)19–21 -vuotiaiden keskimääräiseen ikäluokkaan korkeakoulualueittain vuonna 2012 ja 2020 (TK 2004) Suurmetropolialue = Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Kymenlaakso Lounaisrannikko = Varsinais-Suomi ja Satakunta Pohjanmaa = Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Itä-Suomi = Etelä- Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

19. Vuonna 2020 • Korkeakoulujen merkitys vieläkin suurempi kuin nyt • Johtamisjärjestelmä kokonaan uusittu • Sisäinen hallintojärjestelmä muuttuu nopeasti tarpeiden mukaan • Tiivistynyt verkko, laatukilpailu pudottaa heikkoja yksiköitä • Korkeakoulut verkostoituneet keskenään • Uusia alliansseja korkeakoulujen välillä ja sisällä • Monipuolistunut tarjonta yli kaikkien korkeakoulujen välisten ja sisäisten rajojen • Rajat korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä madaltuneet tai hävinneet • Uusia yhteisiä yksiköitä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä