SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER: CASE AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON)

1. SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER: CASE AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON) Nea Auhtola, Saksalainen laitos Esitys sijojen teoriaa -kurssilla 31.3.2009

2. SISÄLLYS • 1. Morfologisia sijasysteemejä • 2. Sijamerkintä nomineista poikkeavissa kategoriossa • 3. Sijamerkinnän syntagmaattisia aspekteja • 4. Ongelmatapauksia • 5. Lopuksi

3. 1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ • Sijakäsitteen monitulkintaisuus: • 1. Nominin taipunut (kaasus)muoto (morfologinen sija, ’m-sija’) • 2. Nominilausekkeen ominaisuus (syntaktinen sija, ’s-sija’)

4. 1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ • Millä tavalla sijat reaalistuvat maailman kielissä? • Konsonanttimuutokset (gaelin genetiivi) • Toonivaihtelut (WALS: 4 kielessä) • Vartalonvaihtelut (dinka, nuer) • Affiksaatio • Suffiksit (yleisin tapa) • Prefiksit (WALS: 35 kielessä prefiksi sijatunnuksena) • Circumfiksi (esim. tsuktsi) • Epätavallisia sijamerkintöjä • Vokatiivisija • Kliitit

5. M-sijan ja s-sijan reaalistumisesta (m-case; s-case) • latina: 5 kaasusta mutta useita taivutusluokkia (perinteisesti 5); yksittäinen taivutussuffiksi ilmaisee sekä sijan että taivutusluokan • m-sija: erimuotoiset päätteet ilmentävät samaa funktiota • s-sija: nominilausekkeen sisäinen case agreement

6. japani: kieliopillisia suhteita ilmaistaan sijapartikkeleilla • ga ’NOM’, o ’ACC’, no ’GEN’, ni ’DAT’ • Tietyissä teoriayhteyksissä aiheellista ottaa käyttöön s-sijan kuvaus myös japanissa • m-sija puuttuu • Andrew Spencer: • m-sija mahdollinen ilman s-sijaa • periaatteessa mahdollista myös s-sija ilman m-sijaa

7. Morfologinen sijamerkintä (m-sija) vaaditaan, jos kielessä sijan tunnus kumuloituu yhteen toisen nominaalisen kategorian kanssa: • Deklinaatioluokka • Numerus • Definiittisyys • Omistussuhteet mokša (uralilainen, Feoktistov 1966: 204) (alaša ’horse’) indefinite definite SG PL SG PL NOM alaša alaša-t alaša-sj alaša-tne GEN alaša-nj alaša-tj alaša-tne-nj DAT alaša-ndi alaša-ti alaša-tne-ndi

8. ”Beard’s Criterion” (Spencer and Otoguro, 2005): • Kielen kielioppikuvauksessa tarvitaan sijaa omana piirteenään ainoastaan erottamaan keskenään erilaisia muotoja, joilla on sama kieliopillinen funktio • Esim. japanissa sija tarpeeton, koska sijapartikkelit voidaan erottaa toisistaan pelkästään muotoon perustuen (vrt. Otoguro 2006) • ”Mirror Principle”: affiksien lineaarinen järjestys noudattaa syntaktisten prosessien järjestystä • Kritiikki: ei huomioi sijamerkintöjä (vrt. suomen possessiivisuffiksit ja sijapäätteet)

9. 2. SIJAMERKINTÄ NOMINEISTA POIKKEAVISSA KATEGORIOISSA • Suffixaufnahme (double case-marking) • Muodollisesti genetiivissä oleva omistajanomini ottaa myös pääsanansa case markerin (australialaiset kielet, klassinen armenia) • unkari: adjektiivit voivat poikkeuksellisesti taipua sijoissa • Case marking yleistä myös erityisesti infiniittisillä verbien nominaalimuodoilla (vrt. gerundimuodot) • Yleistä esim. tsuktsissa, dagestanialaisissa kielissä ja australialaisissa kielissä • ketsua (Adelaar and Muysken 2004: 226): matriksilauseiden objektilauseissa nominalisoidut verbimuodot merkitään akkusatiivilla rima-y-ta xalayu-ru-n speak-INF-ACC begin-PRF-3SG ’He began to speak’

10. Kayardildin sijat (Tangkik, non-Pama-Nyungan) • Perussijat: • Adnominaalinen sija • Relationaalinen sija • Lisäksi: • Modaalinen sija • ”complementizing”-sija • Verbaalinen sija

11. Modaalinen sija: Kayardild (Evans 1995): ngada warra-ja ngarn-kir I.SG.NOM go-ACT beach-ALL ’I am going/have gone to the beach’ ngada warra-ju ngarn-kiring-ku I.SG.NOM go-POT beach-ALL-MPROP ’I will go to the beach’

12. ”complementizing”-sija: ngada murnmurdawa-th I.SG.NOM rejoice-ACT nginjin-inja thabuju-ntha thaa-thuu-nth My-COBL elder.brother-COBL return-POT-COBL ’I am glad that my big brother is coming back’

13. Verbaalinen sija: ngada warra-ju dathin-kiiwa-thu ngilirr-iiwa-thu I.SG.NOM go-POT that-V.ALL-POT cave-V.ALL-POT ’I will go to that cave’

14. 3. SIJAMERKINNÄN SYNTAGMAATTISIA ASPEKTEJA • Yhdistelmäkaasus (’compound case’): lokaalinen (spatiaalinen) kaasus koostuu kahdesta elementistä, jotka kuvaavat orientaatiota ja positiota eri lailla • Varsinkin dagestanialaisissa kielissä Esim. ’from inside’, ’onto the surface of’, ’at the front of’

15. Case markereiden järjestys vaihtelee toisinaan muihin taivutuskategorioihin nähden • Erityismuoto vapaa vaihtelu • Esim. marin kieli (uralilainen) • Nominit taipuvat omistusmuodon ja yhdeksän eri kaasuksen mukaan; datiivin sisällä suurin vapaan vaihtelun määrä. • Ainoastaan sellainen järjestys ei käy, jossa sijasuffiksi tulisi ennen monikon suffiksia Luutonen (1997): Kiinteä järjestys sijasuffiksin ja monikon suffiksin suhteen johtuu rakenteiden kieliopillistumisvaiheista

16. mari (uralilainen): joltaš-em-βlak-lan friend-1SG.PX-PL-DAT joltaš-βlak-em-lan friend-PL-1SG.PX-DAT joltaš-βlak-lan-em friend-PL-DAT-1SG.PX ’to my friends’ stem-Px-Pl-C∼stem-Pl-Px-C∼stem-Pl-C-Px

17. Muissa uralilaisissa kielissä case markereiden lineaarinen järjestys on kiinteä, mutta vaihtelee sijakohtaisesti • ”case stacking”: yksittäinen nomini saa enemmän kuin yhden case markerin sen mukaan, millaisia funktioita markerit ilmentävät (vrt. Kayardild)

18. 4. ONGELMATAPAUKSIA • Keskeiset ja ei-keskeiset kieliopilliset suhteet (’core’ vs. ’non-core’) • Useissa kielissä sijamerkinnän saavat vain ei-keskeiset kieliopilliset suhteet (esim. lokaatio) • Esim.1. yimas: yksi obliikvikaasus palvelee monia tarkoituksia mutta ei merkitse lauseen ydinargumentteja • Esim. 2. muisca: kolme perusmarkeria spatiaalisille kaasuksille, mutta normaalisti subjektit ja objektit jäävät merkitsemättä

19. Kielet, joissa esiintyy vain spatiaalisia tai obliikveja sijoja, eivät sovi Beardin kriteeriin (Beard’s criterion) • Jos case markerilla on selkeästi affiksin ominaisuuksia, sitä kutsutaan yleisesti ’sijaksi’ (vs. ’postpositio’, ’partikkeli’) • Esim. bantukielistä puuttuu sijasysteemi, mutta silti mm. swahilissa on lokatiiviaffiksi –ni • Mikäli kieliopillinen kuvaus ei nojaa nimenomaan Beardin kriteriin, on epäselvää, miksi ko. affiksi ei muodostaisi sijamuotoa

20. Surkastuneissa sijasysteemeissä on vain joitakin jäännösmuotoja (esim. hindin direct, oblique ja vocative case) • saksa: artikkelit ja lausekkeensisäiset adjektiivit taipuvat numeruksen ja kaasuksen mukaan; substantiiveissa näkyy numerus mutta ei kaasus • Monikon datiivin -n-pääte ainoa selkeä osoitus sijamuodosta (Männer – Männern) • Maskuliini- ja neutrisubstantiivien yksikön genetiivissä pääte -(e)s, mutta varsinkin puhekielessä se korvataan usein prepositiolla von

21. Virtual cases (non-autonomous cases) • Sija muodostaa selkeästi osan nominin paradigmaa, mutta kielessä ei ole kyseiselle sijalle omaa markeria, joka toimisi nimenomaan ko. sijan tunnuksena (viron akkusatiivi) • Sijamorfien segmentointi: suomen paikallissijat, erit. illatiivi -(h)Vn  Onko suomessa selkeästi kuusi segmentoitavaa paikallissijasuffiksia: millaisia kriteerejä pitäisi hyödyntää?

22. Sija ja morfosyntaksi: • Suspended affixation: yksittäinen affiksi liitetään rinnastetun (ko-ordinatiivisen) lausekkeen viimeisen jäsenen perään; affiksin skopus ulottuu koko lausekkeeseen turkki: sihhat ve afiyet-te health and well-being-LOC ’in health and well-being’

23. Cases and agreement: viron ’neljä viimeistä kaasusta’ • Neljä viimeistä kaasusta muodostetaan liittämällä suffikseja vartaloon, joka saadaan genetiivisijasta. Adjektiiviattribuutti kongruoi substantiivin kanssa samalla tavalla kuin genetiivissä. • Samanlaisia rakenteita indoarjalaisissa kielissä

24. viro (mukailtu Uuspõld ja Valmet 2001): noor inimeme ’young person’ SG PL nominative noor inimeme noore-d inimese-d genitive noore inimese noor-te inimes-te <8 other cases…> terminative noore inimese-ni noor-te inimes-te-ni essive noore inimese-na noor-te inimes-te-na abessive noore inimese-ta noor-te inimes-te-ta comitative noore inimese-ga noor-te inimes-te-ga

25. 5. LOPUKSI • Avoimeksi jääviä kysymyksiä • Rajanveto morfologisten case markereiden ja adpositioiden välillä • Kuinka ”jäännössijat” ja ”fossilisoituneet sijat” integroidaan säännölliseen sijasysteemiin? • Morfologisen sijamerkinnän ja syntaktisten sijojen suhteet • Beardin kriteeri: mitä ’sijan’ olemuksella ylipäätään tarkoitetaan?