KASTE II ja järjestöt Työkokous 10.11.2011

1. KASTE II ja järjestötTyökokous 10.11.2011

2. Läsnä Antti Romppanen, Autismisäätiö Maria Timonen, Kuuloliitto Terhi Turunen, Suomen Diabetesliitto Pirkko Ulmanen, Epilepsialiitto Jaakko Nuotio, Nuorten palvelu ry Tuula Heiskanen Oma ry Tarja Ikonen, Pohjois-Savon Sydänpiiri Sirpa Moilanen, Pohjois-Karjalan Kansanterveys ry Anna-Kaisa Asikainen-Salmi, Tukipilari Anne Aholainen, Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Tarja Honkanen, Invalidiliitto Tina Byman-Raatikainen, MLL Pohjois-Savon piiri Minna Lemmetyinen, MLL Järvi-Suomen piiri Helena Koskelo-Suomi, Mielenterveyden keskusliitto ry Hanna Pieviläinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Anne Astikainen, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Jouko Miettinen, KASTE-ohjelman alueellinen ohjelmapäällikkö

3. Ohjelma • klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen • klo 10.15 KASTE II –ohjelma: tavoitteet ja eteneminen - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen • klo 11.00 Miten järjestökenttä entistä paremmin mukana KASTE-ohjelmassa: porinaryhmät •  klo 11.45-12.30 LOUNAS • klo 12.30 Ryhmien purku •  klo 13.30 KASTE II–ohjelman jalkauttaminen alueen järjestöille: mitä tilaisuuksia ja missä, ketä mukana toteuttamisessa • klo 14.00 oSallisuus- hanke Salli (2011-2014) • Klo 14.30 Muut yhteiset asiat

4. Mitä tehty KASTE I aikana Itä- ja Keski-Suomessa • Tiedottaminen järjestöille KASTE-ohjelmasta • Työkokoukset ja foorumit • Aluetyön työkokous • Järjestöjen näkökulmia ja tarpeita esille aluejoryssa • Eri toimijoiden yhteen saattaminen • Hankkeet: • oSallisuus-hanke SALLI

5. Hankeyhteistyö STKL:n kyselyn mukaan osahankkeet (vast.43)

6. Järjestöjen osallistumisen vahvistamiseksi Kaste II -ohjelmassa • Järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin • Järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa alueellisesti - tavoitteiden asetteluun alueella - alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan • Oikea-aikainen tiedonvälitys ohjelmasta ja siihen liittyvästä työstä koko prosessin ajan • Järjestöjen kumppanuus hankeyhteistyössä alueella • KASTE-ohjelma paremman järjestö-kuntavuoropuhelun dynamona!

7. Osaohjelmat (6) Mitä järjestöillä on annettavana osaohjelmiin? Miten tämä tieto ja toiminta kerätään? Miten kiinnitetään osaksi KASTE –ohjelmatyötä Mitä pitäisi järjestöjen näkökulmasta ainakin olla toimeenpanosuunnitelmassa Mitä tietoa KASTE –prosessista järjestöille ja miten

8. 1. Syrjäytymisen vähentäminen (osallisuuden edistäminen), hyvinvoinnin edistäminen, terveyserojen kaventaminen TAVOITTEET • Asianosaislähtöisiä toimintatapoja on kehitetty edelleen ja otettu käyttöön aikaisempaa yleisemmin osallisuuden vahvistamisessa ja hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisessä • Hyvinvointia ja terveyttä tukevat palvelut ovat vaikuttavia • Hyvinvointi- ja terveyserot ovat kaventuneet • Tp 1. Terveyden edistäminen, terveydensuojelu ja terveyserojen kaventaminen ehkäisevillä ja varhaisvaiheen työmuodoilla • Tp 2. Huono-osaisuuden vähentäminen ja ihmisten osallisuutta tukevien työmenetelmien kehittäminen • Tp 3 Osallisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden poikkihallinnollinen vahvistaminen paikallis- ja aluetasolla

9. Osallisuuden edistäminen – keskeisiä kysymyksiä (1/4) Miten saadaan ihmiset osallistumaan? Tarvitaan houkuttelevia keinoja osallistumisen aktivoimiseen ja on huomioitava kaikkien osallisuusmahdollisuus Miten ihmiset pääsevät osallisiksi ja tuomaan omia tarpeita esille? Miten edistetään kaikista huono-osaisimpien osallisuutta? Miten syrjäytyneet/toimintakykyrajoitteiset saadaan mukaan yhteiskuntaan? Hyvinvoinnin edistäminen kun hyvinvointierot kasvavat, miten pidetään kaikesta huolta? Käsitteiden määrittely: osallisuus vs. osallistuminen ja hyvinvointi

10. Järjestö-kunta yhteistyö (2/4) • Kunnissa tarvitaan yhteys järjestöistä päättäjien suuntaan  järjestöjen edustus kuntien hyvinvointityöryhmiin yksi ratkaisu • Kaksisuuntaista yhteistyötä (ei niin, että järjestöjen pitää aina olla aktiivisia kuntaan päin) • Miten palveluiden vaikuttavuus tehdään näkyväksi? (kunta-järjestöyhteistyö); edellyttää pitkäaikaista seurantajaksoa ja sitoutumista pitkiin prosesseihin • Toimivaa yhteistyötä mm.: • MLL: yhteistyö neuvoloiden kanssa: sisältöjä: neuvoloiden käyttämät MLL:n tekemät esitteet/tiedonjako  vanhemmuuden vahvistaminen, koko perheen huomioiminen. Osallisuutta lisäävät hankkeet kuten. isä-hanke ja vapaaehtoistoiminnan ohjaus: mm. vahvistetaan vapaaehtoisten jaksamista ja yhteistyö paikallisen kunnan kanssa • Mielenterveyden keskusliitto: paikallisissa yhdistyksissä monitoimijaista yhteistyötä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa.

11. Palveluiden kehittäminen (3/4) • Järjestöjen äänen kuuluminen ja järjestöjen asiantuntijuus! • Miten huono-osaiset saadaan mukaan toimintoihin? Järjestöillä voisi olla ”porkkanoita”, joilla heikossa asemassa olevia ihmisiä tavoittaa  yhteistyötä kuntien kanssa tarvitaan esim. tiloja ja muita resursseja. • Uusia tapoja palvelurakenteisiin: on jo kehitetty asiakaslähtöisiä toimintatapoja, joita pitäisi juurruttaa ja levittää, sitä kautta myös huono-osaisten näkökulma voisi tulla paremmin esiin • Enemmän motivoivaa työotetta ja motivoivia palvelukokonaisuuksia • Varhaisen puuttumisen kehittäminen  järjestöillä olisi tähän osaamista • Julkiselle sosiaali- ja terveyspuolelle enemmän tietoa järjestöjen toimintamahdollisuuksista esim. vertaistukitoiminnasta • Kuntiin tarvittaisiin syrjätymispalvelualuejohtaja kokoamaan toimijoita ja toimimaan tällä kentällä • Järjestöillä olisi osaamista tähän toimenpidekokonaisuuteen  järjestöille toimintarahaa, niin järjestöt voisivat hoitaa tämän osuuden! • Jalkautuvien palveluiden huomioinen  huonommassa asemassa olevien tavoittaminen

12. Muita huomioita (4/4) • Järjestöillä mahdollisuus tarjota enemmän toimintoja esim. kohtaamispaikat ja muut matalankynnyksen paikat • Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen merkitys! • Lisäksi muistettava, että ennaltaehkäisevä työ ei yksin riitä; on esim. synnynnäisiä sairauksia • Itsehoitopisteiden kehittäminen: järjestöjen toimintoja mukaan, esim. teemapäiviä jne. matalankynnyksen pisteitä • Elämä ei ole virkamiehen työhuoneessa, hyvinvointi syntyy palveluiden ulkopuolella • Ihminen ei ole valinnut itse huono-osaisuuttaan! • Ns. ”huonovointisuustekijät” (kuten päihteet) helpommin saatavilla kuin hyvinvointitekijät  keskivertoihmiseksi tuleminen vaatii aikaa ja ponnisteluja • Muutos vie aikaa  syrjäytymisen ”korjaaminen” on hidas prosessi, tarvitaan pitkäjänteistä työtä, järjestöillä osaamista! 

13. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuksien uudistaminen • Palveluiden tarpeen, saatavuuden, saavutettavuuden, vaikuttavuuden ja käytettävissä olevien voimavarojen yhteensovittaminen siten, että • Ihmiset luottavat palveluihin ja kokevat ne laadukkaiksi • Yhteistyö sujuu ja toiminta kykenee uudistumaan • Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vahvistuu • Tp 4 Ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • Tp 5 Tarpeenmukaisten ja vaikuttavien palvelujen saatavuuden varmistaminen • Tp 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittäminen eheäksi kokonaisuudeksi • Tp 7 Kansallisen ohjauksen vahvistaminen ja johtamisen kehittäminen

14. Rakenteet ja palvelukokonaisuudet 1/4 Lapset, perheet, ikäihmiset, huono-osaisuus toimintamallit pitäisi kerätä ja miettiä, miten juurrutetaan: juurruttamiseen ja levittämiseen pitäisi antaa resursseja: nämä otetaan huomioon palvelurakenteen uudistamisessa. Osa-ohjelmat keskusteluun keskenään. Hyvät käytännöt löytyvät Innokylästä Mikä on KASTE I ja II yhteys Rakenteiden kehittäminen on ollut keskeistä myös KASTE I:ssä, mutta ovat sirpaleina maailmalla Miten lisätään ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia: erityisesti kiinnostaa järjestöjä. Tähän myös kansalaisnäkökulmaa, ihmisen näkökulmaa, kuntalaisen näkökulmaa Tämä on paikallista toimintaa. Kuka koordinoi tätä järjestöissä Miten tämä liittyy terveyden ja hyvinvoinnin työryhmiin: järjestöjen edustus näihin Järjestöillä vähän yhteistyötä kuntien kanssa

15. Rakenteet ja palvelukokonaisuudet 2/4 Kuntarakennemyllerrys: mistä kunnilla resursseja tähän? Paikallisia asiantuntijoita mukaan järjestöpalavereihin Yhteistyörakenteita tarvitaan Järjestöt kehittämään kokemusasiakkuutta palvelurakenteisiin Järjestöt otetaan palvelurakenteita uudistettaessa alusta asti mukaan vuoropuheluun Julkisella sektorilla ikävä taipumus uudistaa rakenteita omista lähtökohdistaan: pitäisi saada asiakasnäkökulma mukaan Julkisilla palveluilla on äyrinkanto-oikeus. rakennevastuu kunnilla, suora asiakaspalautteen lisäksi järjestöjen kautta eturyhmien ääni Pitkäjänteisempiä päätöksiä kunnilta suhteessa järjestökumppanuuksiin

16. Rakenteet ja palvelukokonaisuudet 3/4 Osa äyreillä kerätystä rahasta markkinoille, osa järjestöille: pitkäjänteisiä päätöksiä tähän (esim Helsinki) Julkisella sektorilla ei ole rakennetta, jossa on pakko kuulla asiakasta Mihin foorumeihin järjestöt pääsevät tuomaan asiakkaan, potilaan, jäsenen äänen: järjestöedustus kaikkiin keskeisiin työryhmiin Kuulemisessa arkikieli: ihmisille tietoa kielellä, joka on tavallisen ihmisen ymmärrettävissä. Vuoropuheluun virkamiehiä, jotka ymmärtävät arkikieltä. Muutoin ei ole aitoa vuoropuhelua. Kielikoulutus keskeinen osa virkamiesten ja asiantuntijoiden koulutusta Palvelurakenteeseen ymmärrys. Yksi ihminen, yksi elämä Rakenteiden uudistamisessa avoin tiedottaminen: vaikea ottaa kantaa, jos ei tiedä mihin ottaa kantaa

17. Rakenteet ja palvelukokonaisuudet 4/4 Järjestöjen kautta pitäisi tulla niiden ihmisten ääni, jotka eivät pääse palveluiden piiriin Järjestöillä ristiriitainen rooli suhteessa kuntarahoitukseen: ”kenen leipää syöt sen lauluja laulat” Järjestöjen vuoropuhelu suhteessa muuttuvaan kuntakenttään hankalaa Järjestöt voivat myös tarjota palvelukokonaisuuksia kuntasopimuksilla Kuinka oikeasti järjestöt mukana kuntien hyvinvointisuunnitelmissa, vaikka järjestöt niissä lukevatkin Laatua ja vaikuttavuutta saadaan sillä, että syntyneitä hyviä käytäntöjä jaksetaan juurruttaa Järjestöpalvelun tunnustamien palveluksi Järjestötoimintaa ei pidä tarkastella pelkästään palvelujärjestelmästä käsin palvelutoiminnan logiikan kielellä, palveluja täydentävänä osiona: hukataan kansalaistoiminnan oma logiikka

18. 3. Ikäihmistenhyvinvoinnin edistäminen ja palvelujen parantaminen Tavoitteet: • Iäkkäät ihmiset saavat tarvitsemansa tuen ja laadukkaat palvelut • Iäkkäiden ihmisten parissa toimivien gerontologinen ja yhteistyöosaaminen on lisääntynyt • Tarjolla on hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia, palveluja ja kuntoutusta • Tarjolla on iäkkäiden ihmisten yksilölliset voimavarat tunnistavia asumisen, tuen ja palveluiden kokonaisuuksia • Tp 13 Lisätään palveluiden asiakaskeskeisyyttä tuntuvasti ja mahdollistetaan asiakkaiden aito osallisuus palvelujen kehittämisessä • Tp 14 Turvataan iäkkäiden palveluissa riittävä ja osaava henkilöstö sekä tarkoituksenmukainen työnjako • Tp 15 Parannetaan iäkkään väestön asumisen edellytyksiä niin, että tarjolla on iäkkään ihmisen yksilölliset voimavarat tunnistavaa asumista ja asumisen tukena tarvittava yksilöllinen palvelukokonaisuus • Tp 16 Toteutetaan palvelurakennemuutos, jossa vahvistetaan iäkkäiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen ja kuntoutuksen osuutta palvelukokonaisuudessa sekä uudistetaan ympärivuorokautisen hoidon järjestelmä

19. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujen parantaminen 1/1 Suurin osa paikallistason järjestötoimijoista on ikäihmisten järjestöjä, heitä tulee kuulla. Asiantuntijoiden ja ikäihmisten vuoropuhelussa järjestöt voivat toimia välittäjinä. Monissa kunnissa mm. päiväkeskusten resurssit ovat vähentyneet. Tässä voisi tehdä vapaaehtoistyötä. Yksinäisyys on suuri ongelma; kollektiivisuus ja yhteisöllisyys nostettava arvoonsa Eläkkeelle valmentautumisessa olisi hyvä tehdä järjestöjen kesken yhteistyötä; messutapahtumia 60 v ihmisille, järjestöt lähemmäksi työpaikkoja jne. Eläköitymisen jälkeen osaaminen tulisi kyetä hyödyntämään jotta voi lähteä aktiivisesti viemään asioita eteenpäin.

20. 4. Lasten nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen ja palvelujen parantaminen Lasten ja nuorten oikeus terveyteen ja hyvinvointiin, yhden-vertaisuuteen ja erityiseen suojeluun sekä osallisuuteen on vahvistunut Lasten, nuorten ja lapsiperheiden peruspalveluissa on vahvistettu ehkäisevän työn ja varhaisen tuen rakenteita sekä luotu lapsi- ja perhelähtöiset palvelukokonaisuudet Monialainen yhteistyö ja palvelujen yhteen sovittava johtaminen on toimivaa ja järjestö- seurakunta – sekä yksityisen sektorin kumppanuudet ovat rakentuneet Tp 17 Terveyttä ja hyvinvointia tukevan monialaisen johtamisen keh. Tp 18 Perhettä ja vanhemmuutta sek’ä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia tukevien vaikuttavien rakenteiden, toimintamallien ja menetelmien käyttöönotto Tp 19 Ehkäisevän lasten suojelun ja varhaisten tukipalvelujen vahvistaminen peruspalveluissa sekä lastensuojelun perhehoidon keh Tp 20 Teema-alueen lainsäädännön ja suositusten käyttöönoton tukeminen

21. Lapset • Lapsiperheissä on paljon huonosti voivia. • Eri toimijoiden yhteistyö perheiden tukemisessa tärkeää! • Järjestöt kouluihin; ala- ja yläasteelle. • Oleellisia pohdinnan ja selvittämisen paikkoja: • Mitä ovat tämän päivän hyvinvointikeskukset? • Mistä nuorten hyvinvointi ja onnellisuus koostuu? • Parhaat paikat ovat väljät ympäristöt joissa eri-ikäiset ihmiset kohtaavat, esim. kauppakeskukset, ABC:t, kodit jne. • Kaupallinen kasvuympäristö ei automaattisesti ole ns. paha > nuoret haluavat olla mukana siinä porukassa joka on paikalla ja kuulua porukkaan myös ilman rahaa. • Lasten parlamentit yms. Liitetään usein poliittiseen toimintaan. Kaikki haluavat kuulua johonkin,

22. Nuoret Onnellisuus on kollektiivista, sosiaalista. Trendinä on nykyisin tehdä kylpylöitä ja elokuvateattereita koteihin. > Perustetaan vastavoimana Kuopioon yleinen sauna!!!! Nuorten vapaamuotoista kokoontumista ei hyväksytä. Työtavoissa tuli tehdä muutoksia, tulisi mennä nuorten joukkoon nuorisotiloilta ulos. > Johtamisen ja toiminnan muutokset! Esim. nuorisotilat vs vapaa nuorten kansalaistoiminta!

23. Lapset ja ikäihmiset Ihmisten arjen asiantuntijuus/ erityisasiantuntijuus. Viranomaistyöhön arjen problematiikkaa. Ihmisten arjen kieli viranomaiskielelle, välittäjän rooli. Monella on erityispalveluiden tarvetta mutta ihmisiä ei osata huomioida erityistarpeidensa kautta. Järjestöt osaavat tuoda asiakaslähtöistä palveluiden kehittämisosaamista. Vertaiskokemusasiantuntijuus (etenkin MT-puolella) Kunnat ja järjestöt voisivat tehdä paljon enemmän yhteistyötä toiminnallisuuden edistämisessä, olipa kyse lasten tai ikäihmisten toiminnoista. MLL: palvelut, arkeen liittyvät palvelut, lastenhoitopalvelut, kohtaamispaikat. Perhekeskusyhteistyössä eri puolilla Suomea.

24. Miten tieto kerätään Kuulemistilaisuudet, palveluiden suunnittelussa mukana oleminen. Koulutusyhteistyö Tulisi olla rakenne tiedon esille tuomiseksi. Rakenteisiin, niiden kehittämiseen, kumppaneiksi alusta asti, ei tarvitse erikseen kerätä. Tulee suunnata myös rahoitusta.  Kehitysvammaisuus ei edusta koko vammaiskenttää. Oleellista olisi nähdä myös, mitä tarkoittaa kotona asuminen vamman kanssa sekä muutkin kuin kehitysvammaiset. Laitosten lisäksi tärkeää kuulla järjestöjä. Myös vanhusten puolella.  Ohjelman suunnitteluvaiheessa tulisi velvoittaa julkinen ottamaan järjestöt mukaan.  Kunta voisi aktivoida kansalaisia vapaaehtoisuuteen.

25. 5.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperusta ja tiedonhallinnan vahvistaminen Tavoite: Tietoperusta ja tietojärjestelmät tukevat palvelujen asiakaslähtöisyyttä, toiminnan sujuvuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Tp 8 Valtakunnallisten tietojärjestelmien toimeenpanon tuki palvelujärjestelmälle Tp 9 Kunta- ja palvelurakenteen uudistamista tukevien alueellisten tietojärjestelmien kehittämisen, käyttöönoton ja hyödyntämisen tukeminen Tp 10 Asiakkaan hyvinvointia, terveyttä ja asiointia tukevat sähköiset ratkaisut Tp 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja kehittämisen tukeminen tietovarannoilla Tp 12Palveluprosesseja ja päätöksiä tukevan tiedon saatavuuden ja käytön parantaminen

26. 6. Työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen Johtamista on kehitetty henkilöstön työhyvinvoinnin, osaamisen ja saatavuuden edistämiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi Moniammatillisella yhteistyöllä on lisätty toiminnan asiakaskeskeisyyttä ja palvelukokonaisuuksien sujuvuutta Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työnsä kehittämiseen ja terveyttä edistävän työpaikan luomiseen Tp 21 Vahvistetaan johtajaosaamista ja uudistetaan johtamistapaa edistämään henkilöstön hyvinvointia ja osallistumista sekä palvelukokonaisuuksien hallintaa Tp 22 Kehitetään osaamisen johtamista tukemaan palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamista Tp 23Parannetaan työpaikan toimijoiden yhteistyötä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi ja työurien pidentämiskeis

27. Tietoperusta ja johtaminen 1/2 Tiedon välittämisessä systemaattisuutta lisää. Tiedon välittäminen nyt sattumanvaraista, esim. lausuntopyyntöjen kautta. Järjestöjen kuuleminen tuntuu olevan joskus vain pakosta Käytännön elämäntieto, kuinka välittyy? Tietoturva-asiat tärkeitä Ei pelkästään teknistä tietoa vaan myös sisällöllistä tietoa. Ikäjohtaminen tärkeää: motivoiminen jne. Omaehtoinen työkyvyn ylläpito yhteistyön paikka järjestöjen kanssa

28. Tietoperusta ja johtaminen 2/2 Kokonaisvaltainen työkyvyn ylläpito. Työterveyshuolto kytkettävä mukaan. Ison kuvan selkeyttäminen Selvitys mihin voimavarat riittävät ja missä on katvealueita ja niistä askelmerkit Strategisen yhteistyön kehittäminen Selkeä, pitkäjänteinen strateginen yhteistyö josta myös linjauksia järjestöjen toimintalinjoihin.

29. KASTE-järjestöt Itä-Keski-Suomi: Konkreettisia askeleita • oSallisuus-hanke SALLI jatkuu Itä- ja Keski-Suomessa • Itä- ja Keski-Suomen järjestöjen aluetyön seuraava kokous ma 23.1.2012 Kuopiossa, Majakassa • Maakunnallinen/seudullinen roadshow käynnistyy tilaisuuksilla: • 9.12: Joensuu: striimataan osoitteeseen www.jelli.fi/live • 13.12 paikka avoin • 18.1.2012 Jyväskylä Järjestöt-KASTE –aineisto löytyy jatkossa www.jelli.fi etusivun KASTE –linkin kautta