KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS 4.10.2011 Jari Parkkonen maakuntajohtaja

1. KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS 4.10.2011 Jari Parkkonen maakuntajohtaja

2. Hallitusohjelmassa otettu vahvasti kantaa kunta- ja palvelurakenteeseen: ”Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä.” ”Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.” ”Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.” • s

3. Onko Päijät-Hämeessä luotu uusia palvelurakenteita? PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ WELLAMO-OPISTO LAHDEN SEUDUN HANKINTATOIMI LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT

4. - On tehty. Hyvinkin erilaisilla malleilla ja kokoonpanoilla. LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA TYÖTERVEYS WELLAMO OY

5. Yhteistyötä tehty suomalaisessa mittakaavassa paljon • Ratkaisuja tehty toimialojen kehittämisen tarpeesta ja yhteisistä intresseistä, sekä valtion ohjauksen perusteella • Eri toiminnoissa hyvin erilaiset omistajapohjat, ovatko kuinka hallinnassa? • Muuttanut perinteistä ”kunnallista johtamisjärjestelmää” -> noussut esiin demokratiavaje-keskusteluna? %-kunnat? • Yhteistyön pitkäjänteisyys ja sitoutuminen? • Omistajaohjauksen merkitys on korostunut -> onko välineitä? • ”Hallintohimmeli-kritiikki” • Uusi Kunta- Hanke

6. Valtakunnallinen Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke 1.10.2005-15.2.2006 • Peruskuntamalli, piirimalli, aluekuntamalli • Aluevaiheessa pohditaan kolmen muutosmallin sijoittamista ja soveltamista alueelle. • Palveluprosessin läpikäynti ja erilaisten palvelujen tuotantovaihtoehtojen hahmottaminen • Alueilla laadittava kirjallinen raportti aluevaiheesta 1.12.2005 ja 15.2.2006 Päijät-Hämeen aluevaihe, yhteiset vastaukset ministeriöön n. 300 henkilöä valmistelemassa eri työryhmissä, laaja yhteistyöprosessi • Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistus, PARAS–hanke 1.4.2006 – 31.12.2008 • Palvelurakenteiden uudistaminen • Palvelut edellä – yhteensopiva Päijät-Häme UusiKunta –esiselvitys (5.10.07) 24.1.-17.6.2008 7 kuntaa Kuntaliitosselvityksen edellytykset Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti 1.1.2009 – 31.12.2011 (30.6.2012) PARAS –hankkeen tulosten jalkauttaminen, Kansallisten toimenpiteiden seuraaminen, Kuntien rakennemuutokset UusiKunta- kuntaliitosselvitys 2009 – 13.9.2010 • Puitelaki; Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007 – 31.12.2012 • Kuntien selvitykset v. 2008, Kuntajakolain muutos, VN:n selonteko, Kaupunkiseutusuunnitelma, Ks-suunnitelman tarkennus, kuntien selvitykset v. 2009 jne.

7. Suomen Kuvalehti 37/2011 : • Nyt: • 336 kuntaa, 18 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 39 ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää, 35 sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää sekä lukuisia yhteistoiminta-alueita, erityishuoltopiirejä ja muita kuntapohjaisia yhteistyöelimiä • Tavoite? • Uusi kartta piirretään 38 työssäkäyntialueen pohjalta. Näiden ulkopuolelle jäisi vielä 102 kuntaa • http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/kuvakertomukset/kermankuorijoita-ja-kuolevia

8. Hallitusohjelman kunta- ja palvelurakenne - uudistuksessa tarkastelunäkökulmana työssäkäyntialueet: ” Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.” ” …otetaan huomioon alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet.” • s

9. Timo Aron tutkimus muuttoliikkeen vaikutuksista kuntien tulokertymään • Lahden seutu osin poikkeuksellinen, koska keskuskaupunki myös positiivinen

10. Maakuntahallituksen lausunto hallitusohjelmaan 2011 julkisen rakenteen osalta (11.4.2011) • ”Kunta- ja palvelurakenneuudistusta tulee jatkaa siten, että tavoitteena ovat työssäkäyntialueen kattavat toiminnalliset kokonaisuudet. Asukaslähtöisiä palveluiden järjestämis- ja kehittämismahdollisuuksia on edelleen hyödynnettävä mm. ikääntymisen ja kustannusnousun haasteiden ratkaisemiseksi.” • ”Palvelu- ja hallintorakenteiden uudistamista on jatkettava tavalla, joka vahvistaa maakuntahallintoa ja kuntien omaehtoista voimavarojen resursoinnin ohjaamista. • Aluehallinnon uudistamistyötä on jatkettava ALKU-hankkeen mukaisesti siten, että maakunnilla on jatkossakin luonteva vuorovaikutus omistajakuntiin. Toiminta-aluetta vahvistaa demokratiaan perustuva toimintaympäristö, jota tuetaan vaalipiirijakojen tarkasteluilla. ”

11. Kunnat saivat kapinakenraalin Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen johtaa pienten ja keskisuurten kuntien itsenäisyystaistelua. Matti Huuskonen HELSINGIN SANOMAT 27.9.2011 1-Väite: Mitä isompi kunta, sitä suuremmat säästöt. Vastaväite: "Tehottomimpia ovat suurimmat ja pienimmät kunnat, tehokkaimpia yleensä 20 000–40 000 asukkaan kunnat. Sen jälkeen alkaa tulla kallista päällekkäistä byrokratiaa. Suurkunnissa säästöjä voi saada vain rajulla keskittämisellä. Se tarkoittaa tulonsiirtoa reunoilta keskustaan, kun asiointimatkat pitenevät ja omaisuuden arvo alenee." 2- Väite: Suurkunta pystyy päättämään maankäytöstä järkevämmin kuin nippu pieniä. Vastaväite: "Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää ja seutua katsoa kokonaisuutena myös yli kuntarajojen." "Yksityisautoilua ja hiilidioksidipäästöjä valtio vähentäisi tehokkaammin tukemalla joukkoliikennettä kuin pakottamalla kuntia yhteen." 3- Väite: Kehyskunnat hyötyvät keskuskaupungin työpaikoista ja palveluista, mutta vievät parhaat veronmaksajat. Vastaväite: "Ei kuntaliitoksia tämän takia tarvita, eikä tilanne edes ole noin yksioikoinen." "Asian voi hoitaa valtionosuuksien tasausjärjestelmää kehittämällä. Eikö se riitä?" • Oma käsitys: • Meillä on syntynyt konsensus remontin tarpeesta, mutta ei keinoista tai tavoitteista • PAHINTA mitä voi tapahtua tämän prosessin aikana, on ettei mitään ei tapahdu ja asiat menevät vielä enemmän lukkoon • Muutos välttämätön ja aikaikkuna sulkeutuu noin viidessä vuodessa? • Case: Asukaskohtaiset menot • Case: Keinonurmi • Case: Latu • Näihin vastattava muutoksessa

12. Hallitusohjelman vaikutukset maakuntahallintoon? • Hallitusohjelmassa ei juurikaan käsitellä maakuntahallintoa, mutta: • ”Hallinto rakentuu eduskunnan alaiseen valtionhallintoon ja kuntien valtuustojen alaiseen kunnallishallintoon” • ”Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa” • Onko seuraavan hallituskauden asia? • Valistunut arvaus, miten kuntarakenteen mahdollinen muutos vaikuttaa maakuntahallintoon: • Integraatio muiden maakuntien kanssa • Integraatio suuremman peruskunnan kanssa • Integraatio ELYn kanssa • Yhdistelmä näistä Hämeen vaalipiiri 22 kuntaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto + ELY:t Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen Yhteistoiminta -alue Etelä-Suomen maakuntien liittouma

13. Kuinka monta kuntaa Päijät-Hämeessä on maakuntajohtajan tulkinnan mukaan, jos hallitusohjelman toteutetaan (tämän hetken linjausten/tiedon mukaisesti)? Keski-Suomi 1+ • Keskeiset kysymykset • Maankäyttö • Elinvoima • Laajan väestöpohjan palvelut Kymenlaakso Kanta-Häme Uusimaa

14. TAHTO – LUOTTAMUS Jos meillä on tahto ja luottamus yhteistyöhön, me löydämme keinot. Jos niitä ei ole, me keksimme selitykset. 2008: 2030: