Kokemusarvioinnin vakiinnuttaminen Suomessa

1. Kokemusarvioinnin vakiinnuttaminen Suomessa Markku Salo ja Tom Stenman, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö/ Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat/ Mielenterveyden keskusliitto

2. ’Kokemustieto?’ – myyttiä vai todellisuutta? Välineellisempien perusteiden mukaan kansalaisilla, palveluiden käyttäjillä erityisesti, on arvokasta tietoa (professionaalinen tieto vs. kokemustieto). Asioita tarkastellaan yleensä subjektiivisesta näkökulmasta. Ammattilaisen vahvuutena on yleinen tieto, teoreettinen tieto. Palvelun käyttäjä katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Ihmiset ovat erilaisia ja palvelu on aina subjektiivinen… Onko vaarana, että palvelukäyttäjän äänen vahvistaminen syö muuta osallistumista? Tämä riippuu siitä, miten tuota ääntä hyödynnetään. (Möttönen & Kettunen: Asiakkuuden rajat ja mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluissa).

3. ’Kokemustieto?’ – myyttiä vai todellisuutta? (II) Onko kokemustieto professionaalista tietoa? -> professionaalinen tieto sosiaali- ja terveyspalveluista, vailla kokemusta, on epäluotettavinta tietoa! ”Palvelun käyttäjä katsoo asioita omasta näkökulmastaan.” --> Mutta… kokemusasiantuntija/kokemustutkija/ kokemusarvioitsijat katsovat asioita reklektoimalla omaa ja vertaistensa kokemusta -> subjektiivinen kokemus on kokemustiedon ’sipulin sisin’, ei valmis vihannes. Kuinka palveluiden käyttäjien kokemusta tulisi hyödyntää?

4. Kokemustutkijakoulu Kokkolassa keväällä 2008 • MTKL:n YYA-hankkeen järjestämä, yhteistyössä THL:n ja Kokkolan kaupungin kanssa • Koulutus oli räätälöity ITHACA-hanketta varten • Osallistujat; alussa 15 mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa, 12 valmistui, kahdeksan jatkaneet aktiivisina

5. Koulutuksen teemat 1. Kokemustutkimuksen (User research) perusteet: - Tieteellisen tiedon ja kokemustiedon suhde-Kokemuksen käsite ja oman kokemusten hyödyntäminen-Kokemustieto ja hoitokäytäntöjen kehittäminen. 2. Oman elämäntarinan hahmottaminen 3. Itsehoito ja itsetuntemus omien kokemusten tutkimisen lähtökohtana 4. Haastattelututkimuksen perusteet ja haastattelutekniikat

6. ITHACA-hanke • Laitoshoito, ihmisoikeudet ja hoidon arviointi • Kolme kurssilaista osallistui Budapestin ihmisoikeuskoulutukseen • Rikastuttaa palveluiden laadun arviointia tuomalla mukaan palveluiden käyttäjien kokemustietoa • Suomessa hankkeen tavoitteena oli pilotoida kokemustutkijoiden osallistumista arviointeihin ja tarkastuskäynteihin • Kehittää yhtenäinen eurooppalainen arviointimenetelmä • Kuusi yksikköä, 49 nauhoitettua haastattelua, havainnointi • Aineistosta julkaistiin raportti joka sisälsi johtopäätökset, suositukset ja hyvien käytäntöjen analyysin.

7. Kokemustutkimus Kokemustutkimus (Research by experience) Oman ja tutkimusryhmän kollektiivisen kokemuksen käyttö tutkimuksen suunnittelussa ja tutkimusmenetelmänä. Oman ja muiden kokemuksen (ja elämäntarinoiden asettaminen) tutkimuksenkohteeksi. Reflektoidun kokemuksen käyttö perinteisen tiedon arviointimenetelmänä: tiedon ja kokemuksen vastaavuuden testaaminen ja analysointi. Reflektoidun kokemuksen käyttö arviointitiedon tuottamisessa.

8. Merkittävimmät tulokset • Laitosasuminen on pitkäaikaista, useita vuosia kestävää, josta puuttuu usein ns. mukavuudet ja mahdollisuus omaan rauhaan • Asumista säätelee erilaiset säännöt ja rajoitukset, joista osa loukkaa ihmisoikeuksia • Kuntoutujia ja asukkaita ei usein kohdata eikä kohdella aikuisena • Rajoitusten erot yksiköiden välillä eivät ole järjellä selitettävissä • Eristämistä voidaan vähentää hyvin tuloksin henkilökunnan läsnäolon avulla

9. Tänään ja tulevaisuudessa • Haasteena kokemusarvioinnin vakiinnuttaminen ja työllistyminen esim. palveluiden laadun kehittämisessä • KIMPALE-hanke, Kokkolan päihdekeskus • Tarvitaan pitkäjänteistä ja avointa sekä kriittistä dialogia palvelun tuottajien ja käyttäjien välille • Kun yksi sytyttää kynttilän se valaisee myös toisen tien

10. Kuntoutumista tuloksellisesti tukevan asumispalvelun prosessi (myönteisen kehän malli) Kuntoutuminen, omaasunto, työ Itsellinen elämä: itsehoito, arkielämän taidot, asiointi, yhteys omaisiin, lapsiin Toimiva asunto ja palvelut, Kuntoutussuunnitelma ja terveyspalvelut Yksikön tavoitteiden, keinojen ja vaikutusten arviointi Uusi sosiaalinen verkosto: harrastukset, parisuhde, yhteenkuuluvuus Asukkaan ja yksikön tahto, halu ja motivaatio muutokseen Tukiverkosto elämän muutoksen tukemiseksi ja vahvistamiseksi Vertaistuki, neuvonta, tulevaisuuteen kannustus Asuntohakemus, Toimeentuloturvan järjestäminen

11. Kaupunki Henkilöstön määrä, mitoitus ja ammattipätevyys 12 p. Laadun hallinnan toimivuus 4 p. Kuntoutus- virkistyspalvelu 3 p. Omaisten ja läheisten yhteydenpito mahdollisuudet 2 p. Tilojen toimivuus 3 p. Asiakaspalaute-järjestelmä 1 p. Yhden kaupungin ja kokemusarvioitsijaryhmän asumispalveluiden laadun pisteytys • Kokemusarvioitsijaryhmä • Toimiva asunto ja palvelut, kuntoutussuunnitelma ja terveyspalvelut 4 p. • Arjen itsenäinen hallinta 4 p. • Asuntohakemus, sos. etuudet, talous 3 p. • Tukiverkosto elämänmuutoksen tukemiseksi ja vahvistamiseksi 3 p. • Uusi sosiaalinen verkosto, harrastukset, työ, parisuhde 3 p. • Kuntoutuminen ja oma asunto 3 p. • Asukkaan ja yksikön tahto, halu ja motivaatio muutokseen 2 p. • Vertaistuki, neuvonta, tulevaisuuden usko 2 p. • Yksikön vaikuttavuuden arviointi 1 p.

12. Mitä tämä kaikki on minulle antanut? • Omalla kuntoutumisella on jokin tarkoitus • Opettanut ajattelemaan uudella tavalla ja kyseenalaistamaan olemassa olevan järjestelmän dogmit • Minäkin voin vaikuttaa • Kansainväliset kokemukset ovat tuoneet uusia näkökulmia • Vertaistuen vakiinnuttaminen psykiatriseen hoitojärjestelmään

13. Työskentely kokemusarvioitsijoiden kanssa on havahduttanut minut kysymään… …onko vertaisuuden ja vertaistoiminnan tavoitteena vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön lisääminen? … onko mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän tavoitteena itsensä laajentaminen ja oikeuttaminen? -> Mitä tapahtui oikeudenmukaisuutta edistävälle sosiaalipolitiikalle ja ’yhteiskuntapsykiatrialle’?

14. Asiakkaiden elämänsuunnitelma ja sen toteutus Asiakkaiden elämänsuunnitelma ja sen toteutus Asiakkaiden elämänsuunnitelma ja sen toteutus Kokemustiimi (kokemusperäisen mielenterveys- ja päihdetyön ohjaus ja arviointi) Työllistymistiimi Starttitiimi (ensikertalaiset/ kotiutujat/etsivä työ) -> avotukipalveluiden piiriin Dream-team oma unelma haltuun- tiimi Tsanssi-team oma aika ja arki haltuun- tiimi Palaute tilaajakuntiin ja julkisen vallan toimijoille (työvoima/Kela) Prosessiohjauksen ja -arvioinnin tiimi IV prosessi: palveluasumisesta tuettuun asumiseen III prosessi: tuetusta asumisesta itsenäiseen elämään: oma asunto + vertais- ja ammat.tuki II prosessi: itsenäisestä elämästä osallisuuteen: sos. yritystoiminta + kokemusasiantuntemus I prosessi: (osasto)hoidosta itsehoitoon sekä tuettuun arkeen ja osallisuuteen

15. Kokemusarvioinnin haasteet 1. Juurruttaminen kunnallisen mielenterveyspolitiikan tueksi. 2. Juurruttaminen palveluiden tuottajien kehittämistyön välineeksi (vrt. Nokia) 3. Juurruttaminen yhdeksi kuntoutujien identiteettimuutoksen astinlaudaksi 4. Työllistyminen: autonomia ja kollaboraatio

16. Sosiaalipsykiatrinen mielenterveystyö ja hyvinvoinnin tuottaminen TUKIPALVELUT Sosiaalipsykiatrinen mielenterveys- ja päihdetyö TYÖ VÄLITYÖMARKKINAT AMMATILLINEN KOULUTUS, VAPAAEHTOISTYÖ. KUNTALAISEN IDENTITEETTITYÖ PALVELUIDEN VASTAANOTTAJASTA AKTIIVISEKSI TOIMIJAKSI ASUNTO (Tavallinen asunto, tai ’pienkoti’) PERUSTOIMEENTULO