1 / 18

Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen?

Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen?. Tutkimuspäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK metsälinja Lahti 31.10.2006. Millainen on suomalainen metsänomistaja?. Suomalaisen metsänomistajan muotokuva.

menora
Download Presentation

Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen? Tutkimuspäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK metsälinja Lahti 31.10.2006

  2. Millainen on suomalainen metsänomistaja?

  3. Suomalaisen metsänomistajan muotokuva • asuinpaikka tilalla tai tilan sijaintikunnassa 72 %, maaseudulla 60 % • keski-ikä 59 vuotta, yli 60-vuotiaiden osuus 48% • Maa- ja metsätalousyrittäjät 19%, palkansaajat 29%, eläkeläiset 43%, muut 9% • suurimmat muutokset omistuksessa vielä tulevaisuudessa

  4. Suomessa vallitseva metsänomistusmuoto on yksityisomistus • 12 milj. ha, metsämaan pinta-alasta 61 %, teollisuuden kotimaisesta raakapuusta lähes 90 % • Yksityismetsälöitä 320.000 kpl, metsänomistajia 633.000 henkilöä • Vuosittain noin 10.000 omistuksenvaihdosta • Lähes 90 % tiloista siirtynyt perintönä tai kauppana sukulaisilta -vahva arvopohja. • Metsänomistusrakenteen muutos: maatalousyrittäjien osuus laskenut, muutto tilan ulkopuolelle, ikääntyminen

  5. Metsänomistajien odotukset metsänomistukselle • Päätäntävalta säilyy omassa metsässä, maanomistusoikeutta kunnioitetaan • Metsätalous on kannattavaa. Taloudellinen tulos, työtilaisuudet sekä tulevaisuuden turva • Virkistyselämyksiä: marjat, sienet, riista • Metsien suojelu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen pohjautuen, kannustimet • Ylemmän tason tarpeet: asema ja arvostus

  6. Metsänomistajat kansantaloudellisena toimijana • tuovat markkinoille yli 80% teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta • yksityismetsät vastaavat pääosasta metsätalouden työllistävästä vaikutuksesta • vuotuiset kantarahatulot noin 1,5 miljardia € • kestävän metsätalouden toteuttaja (PEFC-sertifiointi)

  7. Kestävän metsätalouden harjoittaminen edellyttää mm: • taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta • toimivia lainsäädännöllisiä puitteita • metsänomistajien mahdollisuutta saada helposti tietoa ja ammattiapua • Päätäntävalta omassa metsässä ja maanomistusoikeuteen liittyvä oikeusturva perusedellytyksiä kestävän metsätalouden kehittämiselle

  8. Millä pelisäännöillä metsiä käytetään?

  9. MTK:n kestävän perhemetsätalouden ohjelma • MTK:n metsäjohtokunnan ja -valtuuskunnan hyväksymä • Suuntaviivoja metsänomistajille kuinka kestävyyttä edistetään. Vaatimuksia yhteiskunnalle. • Tavoitteena on, että metsänomistajilla on mahdollisuus omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön. • Perhemetsänomistajat huolehtivat metsien kestävästä hoidosta sekä tarjoavat monia tuotteita ja palveluita ympäröivälle yhteiskunnalle. • Vastavuoroisesti metsänomistajat odottavat, että heidän omistus- ja päätöksenteko-oikeutta kunnioitetaan ja, että metsän tuotteista ja palveluista maksetaan käypä hinta.

  10. Vastuullinen jokamies kunnioittaamaanomistajan oikeuksia • Vanhaan maantapaan perustuvat jokamiehenoikeudet ovat aikanaan syntyneet maa- ja metsätalousvaltaiseen yhteiskuntaan, jossa liikkuminen metsän halki ja luonnontuotteiden keruu omaan tarpeeseen olivat elinehtoja. • Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen mahdollisuutta nauttia luonnosta mm. marjastaen ja sienestäen siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. • Metsänomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta. • Jokamiehenoikeudella on kaksi perusedellytystä: • sen tulee olla tilapäistä tai satunnaista ja haitatonta.

  11. Vastuullinen jokamies kunnioittaamaanomistajan oikeuksia • Jokamiehenoikeus on ns. väistyvä oikeus. Sen perusteella ei siis voi vaatia maanomistajaa rajoittamaan lainmukaista toimintaa metsissä, esimerkiksi hakkuita ja metsänuudistamista. • Jos maanomistaja ottaa jonkin alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeuksien käyttömahdollisuus väistyy. • Erityinen käyttö metsäalueilla tarkoittaa esimerkiksi hakkuualueita ja niille istutettavia taimikoita. • Jokamiehenoikeuden nojalla ei myöskään voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta. • Nyky-yhteiskunnassa jokamiehenoikeuksien sisältö on epäselvä, joten pelisäännöt jokamiehenoikeuksienhyödyntämiselle ja laajuudelle pitää selkiyttää.

  12. Metsän tuotteiden arvoja 2004 (milj.€, lähde: Metla) Ainespuu (kantoraha-arvo) 1 659 Polttopuu (kantoraha-arvo) 56 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 51 Joulukuuset (joulukuusikauppa) 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) 67 Porotalous (teurastulo) 11,3 Marjat ja sienet (kauppaantulomäärien arvo) 6,2 (suora- ja torimyynti, v. 2000) 4,2 (kotitarvepoiminta, v. 2000) 73,5 Kauppayrtit (kauppa ja kotitarve v. 2000) 5,4 Jäkälä (viennin arvo) 1,3 Luontomatkailu ???

  13. Maakunnille metsäsektori on elintärkeä • Metsäsektori tuotti v. 2003 7,3 % maan bruttokansan-tuotteesta. • Raha-arvoltaan osuus oli yli 9 miljardia euroa. Metsäsektorin brutto-kansantuote on alku-tuotannon- ja teolli-suudenhaaroista suurin toiseksi suurin Massa- ja paperiteollisuudessa on mukana kustantaminen ja painaminen, koska joissakin maakunnissa niiden erottaminen vaarantaisi tietosuojan. Niiden osuus koko maan metsäsektorin bruttokansantuotteesta on noin 15 prosenttia. Lähde: PTT, Tilastokeskus, 2005

  14. Luonnonarvokaupasta… • METSO-ohjelman keino: Maanomistaja tai hänen valtuuttamansa taho sopimuksesta ylläpitää tai lisää luonnonarvoja metsässään ja saa tästä tuloa luonnonarvon ostajalta (esim. valtio, metsien suojelusäätiö). • Luonnonarvoja voivat olla esim. lahopuun lisääminen, harvinaisen lajin esiintymän hoitaminen tms. • Perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. • Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. • Kun sopimus päättyy, alueen käyttö jatkuu maanomistajan haluamalla tavalla.

  15. …virkistysarvokauppaan • Virkistysarvokauppaa voitaisiin käydä sellaisilla yksityismailla, joilla on erityisiä virkistysarvoja. • Kunta, virkistysalueyhdistys ja mikseipä myös valtio voisivat ostaa maanomistajalta määräajaksi tietyltä alueelta virkistysarvoja yhteisesti sovittavaan hintaan. • Tällaisia alueita voisivat olla esim. taajaman lähialueella virkistykseen erityisen hyvin sopivat metsät. Maanomistaja sitoutuisi määräajaksi hoitamaan metsiään niin, että ne ovat erityisen hyviä virkistäytymiseen. • Taajamien lähellä voisi olla myös esim. seniorikansalaisten virkistäytymiseen tarkoitettuja alueita, vesistöjen rannoilla veneilijöiden rantautumisalueita, ratsastuspuistoja jne.

  16. Parantaako metsien käytön monipuolistuminen metsänomistuksen kannattavuutta? • Tulevaisuudessa lisää tuloja puunmyyntitulojen lisäksi myös muista hyödyistä • Esimerkiksi metsänomistajan vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja: Monimuotoisuuden turvaaminen – Luonnonarvokauppa, Virkistysarvokauppa, hiilen sitominen, matkailu… • Vuonna 2020 useat metsät ovat jo seuraavan omistajasukupolven hallussa • Nykyisten omistajien tarpeet ja käyttäytyminen on tiedossa • Uusien omistajien tarpeet ja metsien käyttö saattavat olla monipuolisempia • Tulevien omistajien tarpeisiin vastaaminen • Metsäelinkeinon monipuolistuminen • Palvelutarpeiden monipuolistuminen  Metsätalouden kannattavuudesta metsänomistuksen kannattavuuteen??  Miten metsänomistaja voisi parhaiten hyötyä turisteista?

  17. Vastakkainasetteluako…

  18. … vai mahdollisuuksia?

More Related