Viisi näkökulmaa uskoon

1. Viisi näkökulmaa uskoon Viides näkökulma Raamattu ja totuus

2. Perustietoa Raamatusta Onko Raamattu Jumalan ilmoitusta, Jumalan sanaa vai ihmisen käsityksiä Jumalasta?

3. Aluksi • Nykyajan ihmiselle on joskus vaikeaa suhtautua Raamatun teksteihin. • Raamatun sanoma hukkuu erilaisiin näkemyksiin sellaisista asioista kuin esimerkiksi perisynti, syntiinlankeemus ja vapaa tahto. • Suhtautuminen Raamatun tekstien jumalallisuuteen vaihtelee rajusti. • Se, että pitäisikö Raamatun tekstit käsittää kirjaimellisesti vai vertauskuvallisesti jakavat mielipiteitä myös hyvin voimakkaasti.

4. Jumalan ilmoitus • Kristinuskon näkemyksen mukaan Raamattu on Jumalan ilmoitusta ja sisältää sanoman, jonka hän haluaa kertoa ihmiskunnalle. • Hän haluaa ilmoittaa ihmiselle itsensä ja tiettyjä asioita maapallon, Israelin ja muiden kansojen historiasta, ihmisen syntisyydestä, sekä pelastuksesta Jeesuksen kautta.

5. Jumalan sana • Raamatusta käytetään kristinuskossa myös nimitystä "Jumalan sana" - se kuvaa ajatusta siitä, että Jumala on inspiroinut Raamatun eri kirjojen kirjoittajia heidän kirjoitustyössään. • Sanainspiraatiolla tarkoitetaan, että Jumala on ohjannut kirjoittajien työtä yksittäisiä sanavalintoja myöten, • Asiainspiraatiolla tarkoitetaan, että Jumala on näyttänyt vain asiat joista tulee kirjoittaa. • Kristinuskossa varsinainen "Jumalan sana" (Logos) on Jeesus Kristus, Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona.

6. Raamatun vaikutukset • Raamattu on vaikuttanut suuresti länsimaiseen kulttuuriin, moraaliin, kieleen, tieteeseen ja lakeihin • Raamattu on vaikuttanut merkittävällä tavalla ajanlaskuun ja länsimaiseen kalenteriin. • Useat sananlaskut ja sanonnat ovat raamatullista alkuperää. • Raamatulliset teemat ovat myös varsin yleisiä kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja elokuvissa. • Koska Raamattu on kaikkialla pääosiltaan sama, se on myös kulttuurillisen yhteyden ylläpitäjä koko maailmassa.

7. Raamatun ihmeet Ihmettä ei pidä pitää tapahtuneena paitsi silloin, jos olisi suurempi ihme, että ihmeestä kertova on erehtynyt tai ei valehtele. Humen puntari

8. Yleensä ihmeistä • Ihmeeksi kutsutaan tavallisesta poikkeavaa ilmiötä, jonka aiheuttajana pidetään jumalallista hahmoa. • Arkikielessä ihmeenä voidaan pitää myös saavutettua tulosta tekniikassa, tieteissä, urheilussa jne. • Ihmeillä on uskonnoissa tärkeä asema. Joidenkin mukaan uskonto saa ihmeistä oikeuden vaatia ja pakottaa ihmisiä uskoon.

9. VT:n ihmeet • Ollakseen hyvä kristitty, niin onko aivan välttämätöntä uskoa todeksi esimerkiksi seuraavat Vanhan Testamentin tapahtumat: • Luomiskertomus, puhuva käärme, Mooseksen sauvan muuttuminen käärmeeksi, Egyptiä koskeneet vitsaukset, taivaalta satanut manna, veden virtaaminen kalliosta sauvalla koskettamalla, Punaisen meren jakautuminen kahtia, palava mutta kulumaton ja puhuva pensas, salaman kirjoittamat lait kivitauluihin, arkin rakentaminen, vedenpaisumus ym.

10. UT:n ihmeet • Miten on Uuden Testamentin kanssa? Onko nämä asiat uskottava kirjaimellisena totuutena: • Neitseestäsyntyminen, Saatanan kiusaukset erämaassa, veden muuttaminen viiniksi, 5000 ihmisen ruokkiminen kahdella leivällä ja viidellä kalalla, veden päällä käveleminen, myrskyn tyynnyttäminen, sairaiden parantamiset, kuolleen ihmisen herättäminen henkiin, tuonelassa käynti, ruumiillinen henkiinherääminen ja ruumiillinen ylösnouseminen?

11. Onko ihmeitä? • Ciceron mukaan mitään ei tapahdu ilman syytä, ja että koska kaikki, mikä voi tapahtua, myös joskus tapahtuu, ei mitään voida pitää ihmeenä. • Jos ihmettä ei todellisuudessa tapahtunut syy voi olla myös siinä, että ihmeen avulla halutaan kertoa jotain tärkeämpää.

12. Vanha Testamentti Tanak(juutalaisten hepreankielinen Vanha Testamentti) Septuaginta(Tanakista käännetty kreikankielinen Vanha Testamentti)

13. Vanha Testamentti • VT:n vanhimmat kirjoitukset ajoitetaan n.1000 eaa • Monet kirjoituksista on hyvin todennäköisesti kopioitu paljon vanhemmista kirjoituksista. • Näitä tekstejä uudet kirjoittajat ovat kopioineet ja osin ehkä muuttaneetkin. Heprealainen Raamattu eli Tanak vakiintui ja kanonisoitiin vuoden 100 jaa. tienoilla.

14. Mooseksen kirjat • Nykyään yleisin kanta on, että Mooses ei ole itse kirjoittanut kirjoja • "Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä" (1. moos. 35:20) • Kirjojen kirjoittajia ei ole pystytty nimeämään. • Lähteitä: Jahvisti, Elohisti, Pappiskirja 900–500 eaa. (suullista perimätietoa ja suppeita kirjallisia dokumentteja). • Lähteiden yhteensulattaminen lienee tapahtunut noin vuonna 400 eaa.

15. Vanhan Testamentin tekstit • Vanhan Testamentin eli Tanakin tekstit olivat yhteistä käyttöomaisuutta, joita tulkittiin ja muokattiin omiin tarpeisiin. Kyseessä ei ollut tekstien väärentäminen vaan niiden ajankohtaistaminen. • Ajan mittaan tekstien auktoriteetti kasvoi, niiden sanamuodot vakiintuivat ja kirjoittajan muokkausmahdollisuudet vähenivät.

16. VT:n kanonisointi • VT kanonisoitiin kolmessa vaiheessa • VT:n eli Tanakin tekstin kanonisoinnin myötä se kopioitiin kaikkine virheineen ja väärin päin kääntyneine kirjaimineen. • Kaikki poikkeavat tekstit poltettiin ja tästä syystä vanhimmat säilyneet tekstikokoelmat ovat syntyhetkeensä nähden varsin nuoria.

17. Septuaginta (LXX) • Septuaginta on ensimmäinen tunnettu Tanakin eli heprealaisen Raamatun kreikankielinen käännös. Myöhemmin Septuagintasta tuli pohja kristinuskon Vanhalle testamentille. • Perimätiedon mukaan kääntäminen tapahtui Egyptin kuningas Ptolemaios II Filadelfoksen (285-247 eaa.) aikana.

18. Uusi Testamentti ”Ota ristisi ja seuraa minua!” Kuva: Brittiläinen mainostoimisto 1999

19. Ensimmäiset vuosisadat • Ensimmäisellä vuosisadalla ei ollut vielä yleisesti hyväksyttyä kokoelmaa kristillisistä kirjoituksista • Toisella vuosisadalla alkoi jo kuitenkin syntyä kokoelma kirjoituksia, joita suurin osa kirkon johtajista piti autoritatiivisina. • Näihin kirjoihin kuuluivat neljä nykyistä evankeliumia ja suuri osa Paavalin kirjeistä. • Justinus Marttyyri, Ireneus ja Tertullianus katsoivat näiden olevan jumalallisesti inspiroituneita. Myös monia muita kirjoja pidettiin suuressa arvossa.

20. Markionin kaanon • Markionin (n. 85-160) mukaan oikea kristillinen oppi oli Paavalin jälkeen päässyt saastumaan ja hänen omana pyrkimyksenään oli palauttaa oppi alkuperäiseen puhtauteensa. • Markion hylkäsi Vanhan testamentin ja kaikki evankeliumit Luukkaan evankeliumia lukuun ottamatta, ja kolme Paavalin kirjeistä. • Suurin osa kristityistä hylkäsi puolestaan täysin hänen puhtaasta opista poikkeavan kaanoninsa sekä hänen oppinsa, markionilaisuuden (vrt. gnostilaisuus).

21. Markionin kaanonin vaikutus • Markionin kaanon ei saanut laajaa kannatusta, mutta se toimi pontimena niille tahoille, jotka katsoivat olevansa puhdasoppisempia kuin Markion. • Markionin katsotaankin vaikuttaneen merkittävällä tavalla siihen, että alkuseurakunnat ryhtyivät keräämään kirjoituksiaan yhteen, autoritääriseksi kokoelmaksi, kaanoniksi

22. Muratorin kaanon • Ludovico Antonio Muratori (1672 - 1750) löysi Milanon Biblioteca Ambrosianasta katkelman kirjoituksesta, jossa oli luettelo kristittyjen pyhistä kirjoituksista. • Tämä kaanon oli hyvin samanlainen kuin nykyinen, mutta siihen kuuluivat myös Pietarin ilmestys sekä Salomonin viisaus eli Viisauden kirja

23. Muratorin kaanonin ikä • Muratorin kaanon on 600-luvulta peräisin oleva latinankielisen käsikirjoituksen katkelma, josta puuttuu alku ja loppu. • Sen on päätelty olevan käännös kreikankielisestä kirjoituksesta, joka on ajoitettu noin vuoteen 170, koska sen kirjoittaja viittaa paavi Pius I:een (paavina 142 - 157) juuri eläneenä.

24. Athanasiusksen kaanon • Uuden testamentin kaanonin määritteli ensimmäisenä Athanasius (293-373) vuonna 367. • Athanasius painotti, että teksteihin ei saa lisätä mitään, eikä tekstejä saa olla enempää, sillä kirkon virkamiehet olivat juuri Nikaessa 328 päättäneet, että tarkoituksena on harhaoppisten gnostilaisten (areiolaisten) kukistaminen. Siinä tarkoituksessa hän antoi ukaasinsa Raamatun kaanonista.

25. Karthagon kirkolliskokous • Karthagon ns. kolmas kirkolliskokous vuonna 397 esitti ja hyväksyi ensimmäisen virallisen kaanonin, joka perustui Athanasiuksen kaanoniin. • Mukaan otettiin kaikki 27 kirjaa (ne jotka ovat mukana nykyisessä Uudessa Testamentissa).

26. Raamatun tulkinta Marx on kuollut, Jumala on kuollut, enkä itsekään voi kovin hyvin (Seinäkirjoitus jossain Pariisissa joskus 1800 luvun lopulla)

27. Valistus • Valistusaika ja sen mukanaan tuoma tieteellinen vallankumous saivat aikaan sen, että Raamatun ja sen profetioiden jumalalliseen alkuperään ja historialliseen luotettavuuteen alettiin suhtautua skeptisesti. Kuvassa valistusaikaiset filosofit repivät huntua totuuden yltä

28. Uusi tulkinta • Useat ihmiset näkevät Raamatun kuitenkin edelleen suurena kirjallisena teoksena, joka sisältää merkittäviä moraalisia opetuksia sekä maailmankirjallisuuden valioluokkaan kuuluvia draamallisia kertomuksia ja runoutta.

29. Modernismi • Ihmisten nykyiseen ajattelutapaan kristinuskosta vaikuttavat erittäin paljon valistuksen aikaiset filosofiset ja teologiset katsomukset ja opit. • Tyypillisiä modernismin ajatuksia ovat, että usko johtuu tiedon puutteesta. Jumala ja hänen sanansa on korvattava ihmisjärjellä. • Totuus voidaan löytää järjen avulla.

30. Postmodernismi • Innostus järjen riittävyyteen oli aluksi valtavaa mutta pian osoittautui, että järki ei yksin riitä olemassaolomme alkuperän tai tarkoituksen selvittämiseen. • Vallalle tuli uusi ajattelutapa, jota alettiin kutsua postmodernismiksi. Kokemus korvasi järjen. Subjektiivisuus korvasi totuuden. Tärkeätä on kysyä miltä tuntuu, ei sitä mikä on totta.

31. Kristinuskon raunioilla • Olemme eläneet modernismin ja postmodernismin vaikutuksen alaisina jo useita vuosisatoja. Ei siis ole mikään ihme, että ajattelutapamme mm. Raamatusta ja kristinuskosta on valtavasti muuttunut. • Näyttäisi jopa siltä, että tällä hetkellä vaellamme kristinuskoa seuranneiden maailmankatsomusten raunioilla. Enää ei ole pysyviä totuuksia ja kestävää kokonaiskuvaa.

32. Mitä meiltä vaaditaan? • Olemme vaikeiden ratkaisujen edessä. • Toisaalta painetta luovat tieteen väittämät siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. • Toisaalta taas kirkko näyttäisi vaativan, että meidän tulisi uskoa sellaisiin asioihin, joilla ei ole mitään tieteellistä perustetta. • Onko valinta tehtävä näiden kahden näkemyksen välillä, vai olisiko olemassa jokin kolmas vaihtoehto, joka voisi johtaa totuuteen?

33. Ystävykset joen varrella J.R.R. Tolkien ja C.S. Lewis olivat fantasiakirjailijoita, joiden teokset tavoittelivat mytologian ja Jumalan Sanan synteesiä.

34. The Inklings • Lewis kuului The Inklings nimiseen epämuodolliseen kirjallisuuspiiriin johon myös kuuluivat muun muassa J. R. R. Tolkien ja Hugo Dyson • Seuran jäsenistä useista tuli enemmän tai vähemmän merkittäviä fantasiakirjailijoita ja seuraa onkin pidetty nykyaikaisen fantasian eräänä kehtona. • The Inklings kokoontui vuodet 1933–1949 viikoittain oxfordilaisessa The Eagle and Child -pubissa.

35. Oxford 1931 • Syysilta oli hämärtymässä Oxfordissa 1931, kun kolmikko astui ulkoilmaan. Tolkien, Lewis ja heidän ystävänsä Hugo Dyson olivat nauttineet illallista Lewisin kotona ja lähtivät joenvarteen jaloittelemaan ja keskustelemaan myyteistä ja uskonnosta.

36. Kristinuskon myytit • Lewisiä vaivasi epäily. Hän ei ymmärtänyt kristinuskon opetusta, miten siihen voisi uskoa? • Tolkien kysyi: "Miten voit pitää Eddan myyttejä innostavina, mutta et kristinuskon?" • Lewis sanoi, että myytit ovat valheita vaikkakin "hopeasta kehrättyjä".

37. Jumalan runoutta • Tolkien vastasi: "Ei eivät ne ole valheita. Kristinusko on kyllä myytti, mutta toisin kuin muut myytit se tapahtui todellisessa historiassa. Kristinuskon totuus on Jumalan täydellistä runoutta.” • ”Samalla luominen, runous ja fantasiointi nousevat puhtaimmaksi tunteeksi ja ihmisen korkeimmaksi tehtäväksi.”

38. Hengellinen totuus • ”Me luomme sen saman lain mukaan, jonka mukaan meidätkin on luotu. Kansantarut, myytit ja sadut puhuvat totuudesta, koska ne heijastavat Jumalan kirjoittamaa suurinta tarua. Toinen maailma, johon sanat johdattavat on hengellisen totuuden maailma."

39. Tarun todenperäisyys • Eikö ole aivan sama uskommeko niin, että Raamatussa kuvatut asiat ovat kaikki tosia vai uskommeko niin, että Raamatussa kuvatut asiat ovat osittain tosia ja osittain tarua. • Molemmat tavat uskoa Raamatun sanaan välittävät meille kuitenkin hengellisen totuuden. Ja toisaalta... "Eihän tarun todenperäisyyttä sovi asettaa kyseenalaiseksi".

40. Tarua vai totta • Pienen kaupungin kaksi dirikkaa tulivat kartsalla vastatusten. Molemmat johtivat temppeliä. Toinen Herran, ja toinen Thalian. • ”Voi hyvä veli” - päivitteli kirkkoherra - ”mistähän johtuu, että Herran temppelimme on aina tyhjä ja se sinun Thalian temppelisi on aina täynnä?” • ”Jospa se, veljeni Herrassa”, myhäili teatterinjohtaja - ”johtuu siitä, että te siellä kirkossa puhutte totta kuin tarua ja me tuolla omassamme puhumme tarua kuin totta”.