Ludwig Wittgenstein (1889-1951)

1. Ludwig Wittgenstein (1889-1951) • Syntyi Wienissä. • Isä omisti Itävalta-Unkarin rauta- ja terästeollisuutta. • Opiskeli insinööriksi ensin Berliinissä (1906-08), sitten Manchesterissa (1908-11). • Opiskeli filosofiaa Russellin johdolla Cambridgessa 1912-13. • Otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan Itävalta-Unkarin armeijassa.

2. Wittgenstein I maailmansodassa • Sota sisäisen kasvun välineenä: halu muuttua “toisenlaiseksi” ihmiseksi. • Säilyneet muistikirjat kertovat sekä filosofisesta työstä että sotakokemuksista: • “"Huomenna minut ehkä lähetetään, omasta pyynnöstäni, tähystäjäksi. Sitten ja vasta sitten sota todella alkaa minulle. Ja - ehkä - elämä myös! Ehkä kuoleman läheisyys tuo valon elämääni. (4.5.1916). • "Jouduin tulituksen kohteeksi. Pelkäsin kuolemaa. Minulla on nyt suuri halu elää! Ja on vaikeaa luopua elämästä juuri silloin kun kerrankin pitää siitä. Juuri tämä on 'syntiä', epäjärjellistä elämää, väärää elämänkäsitystä". (29.7.1916)

3. Vuoden 1916 jälkipuoliskolla moraalia, elämää ja uskontoa koskevat pohdinnat siirtyvät osaksi selväkielellä kirjoitettuja filosofisia ja loogisia merkintöjä: • "Mitä tiedän jumalasta ja elämän tarkoituksesta? • Tiedän, että tämä maailma on olemassa. • Että olen siinä kuten silmäni on näkökentässään. • Että ongelmallista maailmassa on jokin, mitä sanomme sen merkitykseksi. • Että tämä merkitys ei ole maailmassa, vaan sen ulkopuolella. [...] • Elämän merkitystä, so. maailman merkitystä, voimme kutsua jumalaksi. • Ja yhdistää tähän vertauksen jumalasta isänä." (heinäkuu 1916).

4. Allan Janik & Stephen Toulmin: Wittgenstein's Vienna (1973) • Tractatus ei käsittele ainoastaan filosofisen logiikan ongelmia ja kielen suhdetta maailmaan, vaan pyrkii tiettyjen eettisten ongelmien ratkaisu. • Wittgensteiniin vaikutti syvästi Habsburgien ajan Wienin yleinen kulttuurinen ilmapiiri, jolle oli ominaista “kielen kritiikki”. • Karl Kraus (Die Fackel): Kamppailu moraalista tekopyhyyttä ja esteettistä korruptiota vastaan. Yhdisti satiirisissa kirjoituksissaan sekä taiteen että yhteiskunnan kritiikin yhdeksi kokonaisuudeksi.

5. Adolf Loosin arkkitehtuuri: ornamentiikan eliminointi rakennuksista (funktionalismi). • Arnold Schönbergin musiikkiteoria (Harmonielehre), Hugo von Hofmannstahlin runous (Gesamtkunstwerk). • Fritz Mauthner (1849-1923): Filosofian ongelmat ovat kielen ongelmia ja filosofian on oltava kielen kritiikkiä (Sprachkritik).

6. Ernst Mach (1838-1916) • Kokemus saavuttaa vain 'aistimusten' tai 'elementtien' maailman (fenomenalismi). • Tieteellinen tieto koskee ainoastaan 'elementtejä' ja niiden välisiä suhteita, eikä tämä tieto tuo mukanaan minkään muun olemassaoloa. • Tieteelliset teoriat eivät ole selittäviä, vaan ne ovat taloudellisia välineitä järjestää ja tehdä yhteenveto kokemuksesta.

7. Mauthnerin “kielen kritiikki” • Eri kielissä aistimukset liitetään eri tavoin kielen ilmaisuihin ja kahdella ihmisellä ei voi olla samanlaisia aistimuksia ja mielikuvia. • Kielen avulla kommunikointi on epäluotettavaa sekä eri kielten välillä että saman kielen sisällä. • Filosofinen kielen kritiikki (Sprachkritik) paljastaa harhakuvitelmamme ja niiden alkuperän kielessä. • Todellinen tieto on kykyjemme ulottumattomissa. “Elämän merkitys" ei ole rationaalisen kiistelyn aluetta, vaan on luonteeltaan "mystinen".

8. Wittgensteinin kielen kritiikki • Heinrich Hertz ja Ludwig Boltzmann: Fysiikan teoriat ovat 'kuvallisia esityksiä' (bildliche Darstellung) todellisuudesta matemaattisen mallin merkityksessä (isomorfismi). • Wittgensteinille matemaattinen logiikka tarjosi välineen toteuttaa “kielen kritiikki”. • "4.0031: Kaikki filosofia on 'kielen kritiikkiä' (Vaikkakaan ei Mauthnerin esittämässä mielessä). Russellin ansiota on, että hän osoitti, miten lauseen näennäinen looginen muoto ei välttämättä ole sen todellinen muoto".

9. Tractatus logico-philosophicus (1921) • 1 Maailma on kaikki, mikä on niin kuin se on. • 2 Mikä on niin kuin se on - tosiseikka - on yksityisten asiantilojen hallitsemista. • 3 Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia. • 4 Ajatuksia ovat mielekkäät lauseet. • 5 Lauseet ovat elementaarilauseiden totuusfunktioita (elementaarilause on oma totuusfunktionsa). • 6 Totuusfunktioiden yleinen muoto on [p,ξ,N(ξ)]. Tämä on lauseen yleinen muoto. • 7 Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.

10. Kielen ja maailman suhde • Kieli voi kuvata todellisuutta, mutta se ei voi kuvata sitä miten se kuvaa todellisuutta. • “Kieleni rajat ovat maailmani rajat”. • Wittgensteinin “kielen kritiikki” vertautuu Kantin “järjen kritiikkiin”. • Metakielen mahdottomuus.

11. Tosiseikka (Sachverhalt) • 1. Maailma on kaikki, mikä on niin kuin se on. • 1.1 Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus. • 1.2 Maailma jakaantuu tosiseikoiksi. • 2.01 Yksityinen asiantila on olioiden (asioiden, esineiden) yhteys.

12. Tosiseikkoja ovat esim: (1) “Maa on pyöreä”; (2) “Maa on suurempi kuin kuu”; ja (3) “Pohjoinen pallonpuolisko ja eteläinen pallonpuolisko ovat yhdessä kuuta suurempia”. • Tosiseikkojen, olioiden ja predikaattien kategoriat. • Tosiseikka kuuluu empiiriseen todellisuuteen ja on annettu ulkoapäin, mutta tosiseikkojen osat (oliot ja predikaatit) riippuvat tavastamme hahmottaa todellisuutta. Siten maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus. • Maailma itsessään on tosiseikka. Maailman voidaan nähdä jakaantuvan pienempiin tosiseikkoihin. Yksinkertaiset oliot ja predikaatit tulevat maailmaan vasta tosiseikkojen 'elementteinä'.

13. Asiantila (Sachverhalt) • 2. Mikä on niin kuin se on - tosiseikka - on yksityisten asiantilojen hallitsemista. • 4.21. Yksinkertaisin lause – elementaarilause – väittää jonkin yksityisen asiantilan vallitsevan”. • Tosiseikka on asiantila, joka vallitsee. • ”Yksityisiä asiantiloja” vastaavat kielessä "elementaarilauseet”, jotka eroavat tavallisista lauseista.

14. Olio • 2.01 Yksityinen asiantila on olioiden (asioiden, esineiden) yhteys. • Wittgensteinin”oliot” eivät ole samoja kuin arkimaailman oliot. Hän luonnehtii niitä asiantilan äärimmäisiksi ainesosiksi, mutta ei anna käytännön esimerkkejä.

15. Kuva • 2.1 Luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia. • 2.11 ... Kuva esittää yksittäisten asiantilojen vallitsemista tai vallitsematta olemista. • 2.12 Kuva on todellisuuden malli. • 2.13 Olioita vastaavat kuvassa kuvan elementit. • 2.15 Se, että kuvan elementit suhtautuvat toisiinsa eräällä erityisellä tavalla, esittää olioiden suhtautuvan siten toisiinsa. Tätä kuvaelementtien liittymistapaa sanottakoon kuvan rakenteeksi ja rakenteen mahdollisuutta kuvan kuvaamismuodoksi. • 3. Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia. • 3.14 Lausemerkissä sen elementit - sanat - suhtautuvat toisiinsa eräällä erityisellä tavalla.

16. Ajattelu on kuvien muodostamista todellisuudesta. Se mitä kutsutaan ajatukseksi voidaan aina ilmaista (mielekkäillä) lauseilla. • Se, että sanomme elementaarilauseen olevan asiantilan kuva, merkitsee yksinkertaisesti sitä, että elementaarilauseella ja sen kuvaamalla asiantilalla on samanlainen rakenne. • Elementaarilause koostuu elementeistä (nimistä), joita vastaavat asiantilan elementit (oliot). Sekä elementaarilauseen että asiantilan elementit ovat liittyneet toisiinsa samanlaisella tavalla.

17. Isomorfismi • Antero – Anttila • Erkki – Ek • Heikki – Heikkilä • Ismo – Inkilä • Jaakko – Jaako • Ominaisuus “älykkyys” – Ominaisuus “urheus” • Relaatio “isä – poika” – relaatio – “lähin esimies”

18. Lause kuvana • Wittgenstein omaksui Russellin idean, että lauseen kieliopillinen rakenne ei aina ilmaise oikein sen loogista rakennetta (tavalliset vs. elementaarilauseet). • Jokainen (mielekäs) lause voidaan analysoida täydellisesti vain yhdellä tavalla. Analyysi osoittaa, että lause on joko elementaarilause tai elementaarilauseiden totuusfunktio. • Jokin lause on toisten lauseiden totuusfunktio jos nämä lauseet yksiselitteisesti määrittävät sen totuusarvon.

19. 4.022 Lause osoittaa merkityssisältönsä. Lause osoittaa, miten asiat ovat, jos se on tosi. Ja lause sanoo, että asiat ovat juuri siten. • 4.024 Kun ymmärtää lauseen, tietää, miten asiat ovat, jos lause on tosi. (Voimme siis ymmärtää lauseen tietämättä onko se tosi.) Lauseen ymmärtää, jos ymmärtää sen rakenneosat. • Lause osoittaa jonkin asiantilan (merkitys) ja sanoo, että tämä asiantila todella vallitsee (totuus). Lause on tosi, jos sen kuvaama asiantila vallitsee todellisuudessa, epätosi jos sen kuvaama asiantila ei vallitse todellisuudessa.

20. 4.462 Tautologia ja kontradiktio eivät ole todellisuuden kuvia. Ne eivät esitä mitään mahdollisia asiantiloja... • Mikään lause ei voi olla apriorisesti tosi. Logiikka ja matematiikka ovat apriorisia, mutta niiden lauseet eivät oikeastaan ole "tosia", vaan ne ovat tautologioita. • 4.1212 Minkä voi osoittaa, sitä ei voi sanoa. • Koska merkitys edeltää totuutta, on asioita, joita ei voida sanoin ilmaista. Lause voi kuvata todellisuutta, mutta se ei voi kuvata sitä miten se kuvaa todellisuutta (kielen ja maailman suhde).

21. Totuusfunktiot • Jokin lause on eräiden toisten lauseiden totuusfunktio, jos nämä lauseet yksikäsitteisesti määrittävät sen totuusarvon. • Perustotuustaulut, yksi jokaiselle konnektiiville: • P ¬P P Q PQ PQ PQ PQ • T E T T T T T T • E T T E E T E E • E T E T T E • E E E E T T

22. Tautologia on totuusfunktio, joka on aina tosi. Toisin sanoen, mitä tahansa totuusarvoja sen (atomi)lauseille annetaan se on kuitenkin tosi. Esim. P¬P • P ¬P P¬P • T E T • E T T • Vaikka loogiset totuudet ovat tautologisia, se ei merkitse, että ne olisivat itsestään selviä tai vailla tietoarvoa [esim. (¬PQ)PQ on tautologia].

23. Elämän tarkoitus • 4.11 Tosien lauseiden kokonaisuus on koko luonnontiede (tai luonnontieteiden kokonaisuus). • 6.42 Siksi myöskään etiikkaa ei voi ilmaista lausein. Lauseet eivät voi ilmaista mitään korkeampaa. • 6.4312 ...Ajallisen ja paikallisen elämän arvoituksen ratkaisu on ajan ja paikan ulkopuolella. (Kysymys ei todellakaan ole luonnontieteen ongelmien ratkaisemisesta). • 6.432 Millainen maailma on, on täysin yhdentekevää sille, mikä on korkeampaa. Jumala ei ilmesty maailmassa. • 6.522 On todella jotakin, mitä ei voi ilmaista. Se ilmenee, se on mystistä. • Vastaukset etiikan, arvojen ja elämän tarkoituksen kysymyksiin löytyvät maailman ulkopuolelta. Ne voivat korkeintaan olla mystisen intuition kohteena, joka voidaan välittää "epäsuoralla" tai poeettisella kommunikaatiolla.

24. Filosofia kielenkritiikkinä • 4.111 Filosofia ei ole mikään luonnontieteistä. (Sanan "filosofia" täytyy merkitä jotakin, mikä on luonnontieteiden yläpuolella tai alapuolella, muttei ei niiden rinnalla.) • 4.003 Useimmat lauseet ja kysymykset, jotka on kirjoitettu filosofian ongelmista, eivät ole epätosia, vaan mielettömiä. Siksi emme voi lainkaan vastata tällaisiin kysymyksiin, vaan ainoastaan todeta niiden mielettömyyden... • 6.53 Filosofian oikea tehtävä olisi itse asiassa se, että emme sanoisi yhtään mitään - luonnontieteiden lauseiden lisäksi, jotka eivät lainkaan liity filosofiaan. Aina kun joku muu haluaisi sanoa jotakin metafyysistä, meidän olisi osoitettava hänelle. ettei hän ole antanut tietyille lauseittensa merkeille mitään merkitystä...