710 likes | 983 Views
Luennon sislt. Tysuhteen ehdotTysopimuksetKilpailukielto ja salassapitoTyaikaVuosilomaPerhevapaatTysuhteen ehtojen muuttaminenLomautusTysuhteen pttminen. 1. Tysuhteen ehdot. . Tysuhde. TyntekijtEi toimitusjohtajaEi yrittjt tai ammatinharjoittajatTysopimuslaki soveltuuTe
E N D
2. Työsuhteen ehtojen määräytyminen ja muu työelämän lainsäädäntö
Heidi Vänskä
9.11.2010
3. Luennon sisältö Työsuhteen ehdot
Työsopimukset
Kilpailukielto ja salassapito
Työaika
Vuosiloma
Perhevapaat
Työsuhteen ehtojen muuttaminen
Lomautus
Työsuhteen päättäminen
4. 1. Työsuhteen ehdot
5. Työsuhde Työntekijät
Ei toimitusjohtaja
Ei yrittäjät tai ammatinharjoittajat
Työsopimuslaki soveltuu
Tehdään työtä vastiketta vastaan
6. Miten työsuhteen ehdot määräytyvät?
Pakottavat lainsäännökset
Työehtosopimusten määräykset
Työsopimuksen ehdot
Tahdonvaltaiset lainsäännökset
Hyväksytty tapa tai alan yleinen käytäntö
Työnantajan määräykset (direktiovalta)
7. Tärkeimmät työsuhdetta koskevat lait Työsopimuslaki
Vuosilomalaki
Työaikalaki
8. Työehtosopimus Työehtosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka yksi tai useampi työnantaja tai työnantajayhdistys tekee yhden tai useamman työntekijäyhdistyksen kanssa työsuhteiden minimiehdoista.
Sovitaan liittojen välillä
Aina kirjallinen
Koskee useita työntekijöitä
Minimiehdot sisältävä
Ei kaikilla aloilla
9. 2. Työsopimukset Työsopimustyypit ja työsopimusten ehdot
10. Työsopimusten tyyppejä Toistaiseksi voimassa oleva
Määräaikainen
Sekamuotoinen
11. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus Työsopimusten päätyyppi
Aina sallittu
Ellei toisin ole sovittu, työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva
Päättyy yleensä irtisanomalla
12. Määräaikainen työsopimus Päättymishetki sovittu etukäteen
päivämäärä
työtehtävän loppuun saattaminen
tietty tapahtuma (esim. perhevapaalta paluu)
Päättyy ilman
irtisanomista
irtisanomisaikaa
irtisanomisajan palkkaa
13. Määräaikainen työsopimus Edellyttää perusteltua syytä
työn luonne
sijaisuus
harjoittelu
työn kausiluonteisuus
muu näihin rinnastettava seikka
toiminnan aloittamisesta johtuva
kysynnän vakiintumattomuus
muu yrityksen toimintaan tai tehtävään
työhön liittyvä perusteltu syy
työntekijän aloite
Ellei perustetta ole, työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva
14. Selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista Jos ei kirjallista työsopimusta
Kirjallisesti
Jos työsuhde jatkuu yli 1 kk
osapuolet ja heidän koti- tai liikepaikkansa
työnteon alkamisajankohta
määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
koeaika
työntekopaikka
työtehtävät
työehtosopimus
palkka ja palkanmaksukausi
työaika
vuosiloma
irtisanomisaika
15. Koeaika Voidaan ottaa työsopimukseen
Tarkoituksena selvittää työn soveltuvuus molemmin puolin
Enintään 4 kk
Poikkeuksellisesti enintään 6 kk
jos erityinen koulutus
joka kestää yli 4 kk
Määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet työsopimuksen kestosta
Voidaan purkaa
ei irtisanomisaikaa
ei irtisanomisajan palkkaa
Ei epäasiallisilla perusteilla
16. Palkka ja sairausajan palkka Palkka työsuhteen alkaessa (rahapalkka/kokonaispalkka)
Luontoisedut
Palkan kehitys
Tulospalkka
Sairausajan palkkaan oikeus työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään (TSL 1+9 pvä)
17. 3. Kilpailukielto ja salassapito
18. Kilpailukielto työsuhteen aikana TSL 3 luvun 3 §:n 1 momentti: työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka
Huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema
Ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa
Työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
TSL 3 luvun 3 §:n 2 momentti: työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.
Ei tarvita erillistä sopimusta, tulee suoraan laista.
19. Kilpailukieltosopimukset- vaikutus työsuhteen päättymisen jälkeen Sopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeen joko:
Tehdä työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa
Ja/tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa yritystoimintaa.
Myös houkuttelukiellot
20. Kilpailukieltosopimuksen yleiset edellytykset Perusvaatimuksena aina erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen.
Yleisten edellytysten vastaisesti tehty sopimus on mitätön, samoin kuin sopimus, jonka osalta edellytykset eivät täyty enää vetoamishetkellä.
Lain perustelujen mukaan sitovuuden tulkinnassa on aina otettava huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteiden on oltava voimassa paitsi sopimusta tehtäessä myös silloin, kun sopimukseen vedotaan.
21. Sopimuksen voimassaoloajasta Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta pääsääntöisesti 6 kuukauden ajan tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattiaan.
Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden (12 kk) pituiseksi.
Korvaus voi olla työsuhteen aikana tai sen jälkeen maksettu suoritus, kuten kertakorvaus, kuukausittainen maksu tai työsuhteen aikana maksettava erillislisä tai poikkeuksellisen korkea palkka.
Johtavassa asemassa pidempikin kuin 6 kk ilman erillistä korvausta.
22. Voimassaolon päättyminen ja sopimuksen rikkominen Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajasta johtuvia syitä ovat ainakin:
Työnantajan konkurssiin tai kuolemaan perustuva työsuhteen päättyminen
Irtisanominen tuotannollisin tai taloudellisin perustein
Laittomat irtisanomiset henkilösyin
Oikeusoppineiden näkemyksen mukaan yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tapahtunut työntekijän irtisanoutuminen (aiheesta ei oikeuskäytäntöä)
Työsuhteen päättyessä työntekijästä johtuvasta syystä tai määräaikaisuuden loppuessa sopimus pysyy voimassa sallitun enimmäisaikansa.
Sopimuksen rikkomisen seuraamuksena vahingonkorvaus tai sopimussakko (ei molempia).
23. Salassapitovelvoite työsuhteen aikana Työsopimuslain 3 luvun 4 § 1 mom:
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) 4 § 2 mom.
Joka elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoittaakseen.
Oikeutetusti saadun tiedon työsuhteen aikaiset käyttö- ja ilmaisurajoitus, rikoslaissa rangaistavaa
Lisäksi myös 2 v työsuhteen päättymisestä.
24. Erilliset salassapitosopimukset ja -lausekkeet Tarkoituksena suojata liikesalaisuuksia
Laajentaa lain antamaa suojaa
Informaatiotarkoitus
25. Salassapitosopimusten ongelmat Tärkeimmät ongelmat:
Täysin kohtuuttomia ja epämääräisiä, kaikki mahdollinen pidettävä salassa
Velvoitteen kestoaika määrittelemätön (ikuinen)
Jopa miljoonien sopimussakon uhalla
Välityslausekkeet julkisuuden välttämiseksi kiistoissa
Suositus hyväksi käytännöksi:
Liike- ja ammattisalaisuudet lain pohjalta, ei laajenneta
Voimassa työsuhteen ajan ja 1 – 3 vuotta sen jälkeen
Vahingonkorvaus (tai kohtuullinen sopimussakko)
Työnantajalle vastuu välimiesmenettelyn kustannuksista tai vaihtoehtona vain käräjäoikeus
26. 4. Työaika
29. Säännöllisen työajan ylittäminen Vuorokautinen ylityö: työ, jota tehdään tavanomaisena työpäivänä 8 tunnin jälkeen.
Viikoittainen ylityö: työ, jota tehdään tavanomaisen työviikon ulkopuolella 40 viikkotunnin lisäksi.
Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan määräystä ja toisaalta työntekijän suostumusta.
Työsopimuksessa mainitun säännöllisen työajan ja lain mukaisen säännöllisen työajan erotus on lisätyötä.
30. Ylityökorvausten määräytyminen ja ylityön enimmäismäärät Vuorokautiselta ylityöltä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:n korotus, sen jälkeen 100 %:n korotus.
Viikoittaiselta ylityöltä 50 %:n korotus.
Johtavassa asemassa oleva työntekijä voi sopia kiinteästä, erillisenä maksettavasta kuukausikorvauksesta.
Korotettu palkka voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, jonka pituus ottaen huomioon TAL 22 §:n säädöksessä.
Ylityötä saadaan teettää lähtökohtaisesti enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.
Työnantaja ja työaikalain 10 §:ssä tarkoitetut työntekijöiden edustajat taikka henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.
31. Sunnuntaityö Sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.
Jos työ on ylityötä, maksetaan lisäksi normaalit ylityökorvaukset.
Liukuva työaika
Työaikajärjestelyt, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.
Sovittava.
Kiinteä työaika, tulo- ja lähtöliukuma (max + - 3 h), enimmäiskertymä (max + - 40 h) ja lepoaikojen sijoittamisesta .
Työajan enimmäiskertymää voidaan vähentää työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.
Ylityöt korvataan työaikalain mukaisesti.
Ylityö: työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi.
32. Päivittäiset lepoajat Yli kuuden tunnin työpäivään vähintään tunnin mittainen lepotauko, jonka aikana työntekijä voi poistua työpaikalta.
Voidaan sopia myös lyhyemmästä lepoajasta, kuitenkin vähintään ½ tuntia.
Työehtosopimuksella voidaan poiketa edellä mainitusta.
Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun.
33. 5. Vuosiloma
34. Vuosiloma - Peruskäsitteet Ansaitsemisperiaate
Lomanmääräytymisvuosi = 1.4. - 31.3.
Lomanmääräytymiskuukausi
lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi
vähintään 14 työssäolopäivää
vähintään 35 työssäolotuntia
Lomakausi (kesäloma) = 2.5.-30.9.
Talvilomakausi = 1.10.-30.4.
Lomapalkka
Lomakorvaus
Lomaraha/lomaltapaluuraha
Sovittava
35. Loman pituus Työsuhteen aluksi kertyy
2 pv / täysi lomanmääräytymiskuukausi
enintään 24 pv / vuosi
Työsuhde jatkunut vuoden 31.3. mennessä
2,5 pv / täysi lomanmääräytymiskuukausi
enintään 30 pv / vuosi
talviloma
Oikeus vapaaseen
2 pv / kalenterikuukausi
lomakorvaus
Työehtosopimuksissa myös määräyksiä paremmista kertymisehdoista
36. Vuosilomapäivät Arkipäiviä
viikossa yleensä 6
laskusääntö kaikille sama
lauantaipäivät lasketaan mukaan
Arkipäiviksi ei lueta
Itsenäisyyspäivä
Jouluaatto
Juhannusaatto
Pääsiäislauantai
Vapunpäivä
Sunnuntai
Kirkolliset juhlapäivät
37. Loman antaminen Työnantaja määrää
Työntekijää kuultava
Loma annetaan lomakausina
2.5. - 30.9. kesäloma
1.10. - 30.4.talviloma
Yhdenjaksoisina
Loma ei saa alkaa vapaapäivänä (jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen)
Enintään 3 pvn pituiseen lomaan ei saa sisältyä vapaapäivää
Lomaa ei saa määrätä äitiys- tai isyysvapaan ajalle
38. Lomasta ilmoittaminen työntekijälle Mikäli mahdollista kuukautta ennen
Viimeistään 2 viikkoa ennen
Ilmoitus sitoo
muutoksesta aiheutuva vahinko korvattava
39. Vuosiloman kertyminen - Työssäolon veroinen aika
Kun työntekijä ei ole töissä, mutta työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus.
Joidenkin vapaiden ajalta
Esim. äitiys- ja vanhempainvapaa
Jotkut poissaolot kartuttavat määräajan lomaa
Sairaus 75 päivää
Lomautus 30 päivää
Opintovapaa 30 päivää
40. Sairauden vaikutus jo sovittuun lomaan Työkyvyttömyys ennen loman alkua
työntekijän pyynnöstä loma siirrettävä
Ennalta tiedossa työkyvyttömyys loman aikana
pyynnöstä siirrettävä
Työkyvyttömyys alkaa loman aikana
pyynnöstä siirretään, jos...
yhdenjaksoinen
yli 7 pv kestävä sairaus
ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä
7 päivän ”karenssi”
41. Lomapalkka Loman alkamishetken palkka.
Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Maksettava ennen loman alkamista.
Poikkeuksena enintään 6 pv loma.
42. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa Työsopimuksen mukaan.
Maksetaan jos ei kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia tai vain osa täysiä.
Myös 35 h:n säännön mukaan laskettava loma ja ei viikko/kk-palkkaa
9 % tai 11,5 % palkan määrästä.
43. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Pitämättä jääneistä ansaituista lomapäivistä.
Lomapalkkaa vastaava.
samat laskentaperusteet
Ensimmäinen ja viimeinen kuukausi voidaan laskea yhteen.
Loma voidaan sopia annettavaksi seuraavan työ- tai virkasuhteen aikana jos työnantaja säilyy samana.
44. Lomaraha ja lomaltapaluuraha Lomapalkan ”korotusosuus”, joka maksetaan loma-ajan palkan lisäksi.
Sovitaan työehtosopimuksissa, työsopimuksessa tai voi olla yrityksen käytäntönä.
Yleensä 50 %.
Lomaraha edellyttää loman pitämistä.
Lomaltapaluuraha edellyttää lomalta palaamista.
Ei lakisääteinen!
45. 6. Perhevapaat
46. Oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen
Vapaista ilmoittaminen
Ilmoitettava työnantajalle määräajassa (2kk)
Hoitovapaat
hoitovapaa
työntekijän oikeus siihen asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta.
työntekijän ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta vähintään 2 kk ennen hoitovapaan alkua.
työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja pituuden, kunhan muutoksesta ilmoitetaan viimeistään 1 kk ennen muutosta.
osittainen hoitovapaa (2. lukuvuosi päättyy)
tilapäinen hoitovapaa (alle 10v lapsi) Perhevapaat
47. Palkanmaksuvelvollisuus perhevapaiden ajalta Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksu-velvollisuutta perhevapaiden ajalta.
Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.
Äitiysloman ja tilapäisen hoitovapaan palkanmaksuvelvollisuudesta on yleisesti sovittu työehtosopimuksilla tai osana työsopimusta.
48. Työhönpaluuoikeus perhevapaiden päätyttyä Työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.
Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä.
Jos tämäkään ei ole mahdollista, on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.
49. 7. Työsuhteen ehtojen muuttaminen
50. Työsuhteen ehtojen muuttaminen Pääsääntö: ei saa muuttaa.
Työsopimuksessa sovituista ehdoista pidettävä kiinni.
51. Muutosvaihtoehdot 1/2 Työnantaja käyttää työn johto- ja valvontavaltaansa.
Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisymmärryksessä uusista ehdoista.
Vakiintunut käytäntö on hiljaisesti muuttanut työsopimuksessa sovittuja ehtoja.
52. Muutosvaihtoehdot 2/2 4) Työnteon ehdot muuttuvat sen vuoksi, että niiden soveltaminen on sidottu kulloinkin voimassa olevaan työehtosopimukseen (esim. palkka- ja työaikamääräykset).
5) Työnteon ehtoja muutetaan työsopimuksen irtisanomis- tai purkamisjärjestyksessä – edellyttäen, että on olemassa lainmukainen irtisanomis- tai purkuperuste.
53. 8. Lomautus
54. Lomautus Työnantajan aloitteesta
Työnteko keskeytyy
Palkanmaksu keskeytyy
Työsuhde muutoin voimassa
Saa tehdä muuta työtä
5 päivän irtisanomisaika
Työntekijällä ei irtisanomisaikaa
ei viimeisen 7 päivän aikana ennen työhönpaluuta
55. Lomauttamisen perusteet Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste
Toistaiseksi
- Päättyminen ilmoitetaan vähintään 7 päivää ennen
Määräajaksi
Työ vähentynyt tilapäisesti
- Määräajaksi
Sopimalla
- Määräajaksi
Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa
- Poikkeus: Sijainen ja vakituinen työntekijä voitaisiin lomauttaa
56. 200 päivän sääntö Lomautettuna vähintään 200 kalenteripäivää.
Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen.
Oikeus irtisanomisajan palkkaan.
vähennetään 14 päivän palkka, jos lomautusilmoitusaika oli sopimuksen (TES) mukaan yli 14 päivää
57. 9. Työsopimuksen päättyminen
58. Irtisanominen
Työnantaja irtisanoo joko henkilöön liittyvällä tai taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.
Työntekijä irtisanoo itse työsopimuksensa.
Yleissäännös: ”Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä”.
Työnantajalla oltava siis peruste.
Henkilöperuste tai ns. tuta-syy.
Kokonaisarviointi
Purku
Tavallinen ja koeaikapurku
Purkautuneena käsittely
Työsuhteen päättäminen sopimuksella
59. Työntekijästä johtuva irtisanomisperuste Työstä johtuvien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti.
Työntekijä ei selviydy työstään.
Annettava varoitus.
Mahdollisuus korjata menettely – aito mahdollisuus ja aikaa myös annettava.
Pääsääntö.
Ei, jos kyseessä erittäin vakava rikkomus.
Uudelleensijoittaminen vaihtoehtona.
Ei, jos erittäin vakava rikkomus.
60. Tuta-peruste Työ vähentynyt
Taloudellisista
Tuotannollisista tai
Työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä.
Olennaisesti ja pysyvästi
Molemmat yhtä aikaa.
Muutoin kuin tilapäisesti ja vähäistä suuremmassa määrin.
Mitään yleispäteviä prosenttilukuja vähentymisestä ei ole esitettävissä.
61. Työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin
Ns. työnantajan työntarjoamisvelvoite.
Tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä, toissijaisesti vastaavaa työtä ja jos sitäkään ei ole vielä muuta työtä, joka vastaa työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta.
Asiallinen ja vakava tarjous.
Konsernissa työn tarjoamisvelvollisuus on emoyhtiöillä suhteessa tytäryhtiöihin mutta ei päinvastoin.
62. Taloudellisia ja tuotannollisia perusteita ei ole:
Jos palkataan uusi työntekijä samankaltaisiin tehtäviin
Työsuhteeseen talon ulkopuolinen työntekijä
Määräaikaisten vakinaistaminen
Alihankinta?
Tällä hetkellä saadaan käyttää vuokratyövoimaa / alihankintaa
Jos tehdään uudelleenjärjestelyitä, mutta työ ei vähene.
63. Raskaana ja perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaa työsopimuslaissa säädettyyn perhevapaaseen.
Suoja alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon raskaudesta.
Työntekijällä on velvollisuus esittää selvitys raskaudestaan, mikäli työnantaja sitä pyytää.
Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.
64. Irtisanomisaika Sopimusasia.
Enintään 6 kk.
Työnantajan irtisanomisaika voi olla pidempi kuin työntekijän.
Työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan.
Jos näin on sovittu, noudatetaantyönantajan irtisanomisaikaa.
Mahdollista:
Ei irtisanomisaikaa.
Työpäivä tai työvuoro loppuun.
65.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uutta työsuhteista työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden kuluttua irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä
Tuta-peruste –vaatimus, ei siis jos itse irtisanoutunut, irtisanottu henkilösyillä tai määräaikaisuus päättynyt.
Sama tai samankaltainen työ.
Työnantajan tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa töitä sen välityksellä. Irtisanotun oltava työnhakijana työvoimatoimistossa, huom. ei siis tarvitse olla työtön! Takaisinottovelvollisuus
66. Oltava erittäin painava syy.
Työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakava rikkominen tai laiminlyönti, ettei työnantajan voi edellyttää jatkavan sopimussuhdetta edes irtisanomisajan pituista aikaa.
Purkuoikeus raukeaa ellei työsopimusta pureta 14 päivän kuluessa siitä kun sopijapuoli saa tiedon purkuperusteesta
Voi olla tapahtumahetkeä myöhemmin.
67. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemminpuolisesti purkaa, ei perustevaatimusta.
Työsopimusta ei kuitenkaan saa päättää syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella.
Ongelmana todellisten syiden ilmoittaminen.
68. Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Työntekijä poissa 7 päivää
Ilmoittamatta pätevää syytä
Jos hyväksyttävä este ilmoittamiselle, purkautuminen peruuntuu
69. Työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella Päättymissopimuksista ei ole laissa säännöksiä.
Noudatetaan kuitenkin yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita, joista keskeisin on ”sopimukset ovat sitovia”.
Tekeminen lähtökohtaisesti vapaaehtoista.
Terminä vakiintumaton ja sisältö laaja; synonyyminä esim. lähtösopimus tai erosopimus.
Voidaan tehdä kaikissa työsuhteen päättymistilanteissa.
70. Työtodistus Annetaan pyynnöstä.
Työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu.
Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä:
työsuhteen päättymisen syy ja/tai
arvio työtaidosta ja käytöksestä
Muuta ei saa olla.
Oikeus saada 5/10 vuoden ajan.