KALASTUSMATKAILUN STRATEGIAT

1. KALASTUSMATKAILUN STRATEGIAT Ulla-Maija Pakarinen Kehittämispäällikkö Matkailun edistämiskeskus

2. LÄHTÖKOHTATILANNE • n. 1200 - 1400 maaseutumatkailuyritystä saa säännöllisesti tuloa kalastusmatkailijoista • yli puolet liikevaihdosta n. 120 yritystä • painotus: Järvi-Suomi, Kainuu, Lappi, Häme, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Ahvenanmaan saaristo • kesäkausi pääsesonki; n. 150 - 200 000 kalastusmatkailijaa • urheilukalastusta harrastaneiden matkailijoiden kokonaiskulutus n. 24 milj. euroa v. 2005 • n. 90 000 matkailijaa harrasti kalastusta kesä-syyskuussa 2005 ja n. 40 000 matkailijaa pilkkimistä joulu-huhtikuussa 2002-2003 • kalastusmatkailun kehittäminen, perusselvitys ja toimenpideohjelma Lähteet: Synergos Oy ja MEK rajahaastattelutukimukset

3. TULEVAISUUDEN HAASTEET • tarjonta sirpaleista ja siitä vaikea saada informaatiota • eri tarpeeksi kieliversioita • vaikea saada kokonaiskäsitystä tarjonnasta • tarjonta ei näy kansainvälisillä markkinoilla • tuotteistaminen ja palvelukokonaisuudet ontuvat • palvelutaidon parantaminen • kuinka kalasta elämys

4. TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUDET • valkolihaiset, villit kalat • lohijoet (kotimaa) • laajin yhtenäinen järvialue ja pitkä rannikko • eli järvet, joet, kosket ja meri • tasokas ja laaja mökkimajoitustarjonta • ainutlaatuinen luontoympäristö,tila ja rauha • Suomelle kalastusmatkailuimago • uudet kärkikohteet, joilla oma profiili ja tarjonta • verkostoituminen: majoitus-, opastus- ja varauspalvelut, samoin tuotteet ja niiden sisältö Internetissä

5. TAVOITTEET 2008-2013 • kansallinen kalastusmatkailun markkinointihanke • Suomen imago kalastusmatkailukohteena on luotu ja Suomi on varteenotettava kohde tärkeimmillä kohdemarkkinoilla • kalastusmatkailusta kannattavaa liiketoimintaa • verkostomaisesti tuotettuja laadukkaita kysyntälähtöisiä • kalastusmatkailutuotteita on myynnissä sekä koti- että ulkomaisissa matkailun jakelukanavissa • yrityskoko on kasvanut • uudet yrittäjät ovat päässeet mukaan markkinoille

6. PÄÄMARKKINA-ALUEET • Päämarkkinoiden määrittämisessä pohjana ovat seuraavat kriteerit: vapaa-ajan yöpymiset, rahankäyttö,kalastusmatkailutuotteiden kulutus,elinkeinon kiinnostus ja strategiat,saavutettavuus sekä yleiset kehitystrendit • Venäjä ja Balttia • Puola • Saksa • Ranska, Italia ja Espanja • Hollanti • Iso-Britannia?

7. KESKEISET KEHITTÄMISKOHTEET • Suomen tunnetuus ja imago kansainvälisen kalastusmatkailun kohdemaana • yritysten toiminta; tuotteiden ja palveluiden parantaminen • tutkimustieto kehittämisen tukena • toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja asiantuntija resurssien vahvistaminen • kalastuksen järjestäminen ja kalavesien hoiti elinkeinon kehitystä tukevalla tavalla

8. KESKEISET TOIMIJAT • TEM • MMM ja TE-keskukset • Kalatalouden keskusliitto • MEK ja Outdoors-hanke • alueelliset hankkeet • yrittäjät • tutkimuslaitokset • vesialueiden omistajat

9. TUTKIMUSTARPEET • tarvitaan tarkempaa, ajantasaista markkinatietoa eri lähtömaista • mikä on potentiaali • mitkä ovat asiakassegmentit • mitä palveluja haluavat • paljonko ovat valmiita maksamaan • mistä haetaan tietoa ja kuinka ostetaan

10. MARKKINOINTI • lähtökohtana Suomen matkailullinen maabrandi 4C • oma alabrändi kalastusmatkailulle • Suomen tunnetuus huono ja markkinointipanostukset vaatimattomia • tavoitteena kalastusmatkailun ympärivuotisuus • kysyntälähtöisyys ja pitkäjänteisyys markkinointityössä • keskeiset parhaan potentiaalin tarjoavat kohdemarkkinat ja asiakassegmentit • kalastusmatkailuportaali, josta linkit MEKin uuteen maaportaaliin tai MEKin portaalin alla • asiakkuussuhteiden luominen • laaja kansallinen markkinointihanke tavoitteena

11. SEURANTA JA MITTAAMINEN • seurantaryhmä • perustuu lähtökohtatutkimukseen ja seurantatutkimukseen