Sija ja vaihtoehtoiset strategiat

1. Sija ja vaihtoehtoiset strategiat 31.3.2009 Arla Niemi

2. Esitelmän rakenne • Sijamerkinnän, kongruenssin ja sanajärjestyksen funktiot • Sijamerkinnän ja perussanajärjestyksen suhde • Sijamerkinnän ja kongruenssin distribuutio kielen sisällä

3. Sijamerkinnän funktiot • Ilmaisee substantiivien suhteita verbiin • Erottelee argumentit toisistaan • Ilmaisee argumenttien referenttien ominaisuuksia

4. Esimerkki Desano • bari - re ai – ga – ke food-SPC take-move-IMP ’Take the food to another spot.’ • era bere diɁta baɁba-ba they fruit only eat - 3PL ’They eat mere fruit.’

5. Kongruenssin funktiot • Ilmaisee kongruenssisuhteen jäsenen ominaisuuksia • Voi erotella argumentteja toisistaan • Voi myös ilmaista argumenttien referenttien semanttisia tai pragmaattisia ominaisuuksia

6. Esimerkki Gapapaiwa • wiwine - si a – vi – yava – i – si woman-3pl 1sg-CAUS.PAST-count-TR- 3pl ’I counted the women.’ • wakima a – vi – yava – i rock 1sg-CAUS.PAST-count-TR ’I counted rocks.’

7. Sanajärjestyksen funktiot • Informaation järjestäminen • Argumenttien erotteleminen • Referenttien ominaisuuksien ilmaiseminen

8. Sijamerkinnällä, kongruenssilla ja sanajärjestyksellä on erilaiset päätehtävät, mutta limittäisyyttä esiintyy niiden toissijaisten tehtävien kohdalla • Kaikkia voidaan käyttää argumenttien erottamiseen toisistaan ja niiden referenttien ominaisuuksien ilmaisemiseen

9. Sijamerkintä ja perussanajärjestys • Greenbergin universaali nro. 41: ”If in a language the verb follows both the nominal subject and the nominal object as the dominant order, the language almost always has a case system.”

10. Distribution of case over word order types

11. AVP-kielissä argumenttien sijoittuminen eri puolille verbiä vähentää tarvetta sijamerkinnälle • Verbialkuisissa ja erityisesti verbiloppuisissa kielissä sijamerkintä varmistaa A:n ja P:n tunnistamisen

12. Verbialkuisissa kielissä verbin semantiikka auttaa agentin ja patientin tunnistamisessa ja vähentää sijamerkinnän tarvetta • Sijamerkintä verbiloppuisissa kielissä nopeuttaa agentin ja patientin tunnistusta • Verbialkuiset kielet suosivat kongruenssia, verbiloppuiset sijamerkintää

13. Kielensisäinen sijamerkinnän ja kongruenssin distribuutio • Kielissä joissa on sijasysteemi on usein myös kongruenssia • Transitiivilauseissa yleensä vain joko A tai P on merkitty sijalla, harvoin molempia • Verbi kongruoi usein sekä A:n että P:n kanssa • Jos verbi kongruoi vain yhden argumentin kanssa, se on lähes aina A

14. Ditransitiivilauseissa sijalla merkitään yleensä vastaanottajaa, ei teemaa • Vastaanottaja myös aiheuttaa kongruenssia todennäköisemmin kuin teema

15. A > P > R • Agentti todennäköisimmin kaksoismerkitty, vastaanottaja vähiten todennäköisesti kaksoismerkitty

16. Esimerkki Hindi a) laRiyaa rooTtii khaa-tii hai girls bread eat-IMPF.PL be.PRES.3PL ’The girls eat bread.’ b) laRiyaa=ne rooTtii khaa-ii girls=ERG bread eat-PRF.F.SG ’The girls ate bread.’

17. c) laRiyaa=ne rooTtii=koo khaa-yaa girls=ERG bread=ACC eat-PRF.M.SG

18. Lopuksi • On olemassa korrelaatio perussanajärjestystyypin ja sijamerkinnän välillä • Entä korrelaatio sijamerkinnän ja/tai kongruenssin ja vapaan sanajärjestyksen välillä?