Talous ja filosofia

Talous ja filosofia Luento 3 Inf-0.1020 Filosofia

Normatiivisen taloustieteen argumentaatio • Hausman & McPherson (2006) • Rationaaliset toimijat kehitysmaissa hyväksyvät saasteet pienemmällä hinnalla kuin mitä rationaaliset toimijat teollistuneissa maissa ovat valmiita maksamaan saasteettomuudesta. Jollain kompensaatiolla siis molemmat osapuolet haluavat kaupankäyntiä. • Mitä ihmiset haluavat, se lisää heidän hyvinvointiaan • Siis saasteiden siirto siis lisää molempien osapuolten hyvinvointia • Jos hyvinvointia voidaan lisätä, niin tulee myös tehdä • Siis tulisi edistää saasteiden vaihdantaa

Taloudellisesta toimijasta • Preferenssit • Preferenssit yhdistetään toisaalta siihen, mitä ihmiset haluavat ja toisaalta taas siihen, miten he toimivat/valitsevat • Mistä ne tulevat? • Vaikea sanoa, tähän taloustieteilijät harvoin vastaavat • Useimmissa malleissa eksogeenisiä eli ne otetaan annettuina ja muuttumattomina

Taloudellisesta toimijasta • Rationaalisuus • Ihmisen ajatellaan toimivan rationaalisesti, jos hänen preferenssinsä ovat rationaaliset: • Niiden on täytettävä kolme perusaksioomaa (1) täydellisyys (2) reflektiivisyys (3) transitiivisuus Kaikki asiaintilat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen

Taloudellisesta toimijasta • Onko rationaalisuus fakta? • Entä jos ei kyetä valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta parempaa? Tarkoittaako tämä sitä, että ollaan indifferenttejä vai voitaisiinko ajatella, että ei yksinkertaisesti kyetä valitsemaan? • Transitiivisuus: tuntuu loogiselta (ja onhan se sitä myös :) mutta kun ihmiset laitetaan valitsemaan pareittain eri vaihtoehtojen välillä niin aikamoista sekasotkua tulee

Taloudellisesta toimijasta • Onko rationaalisuus fakta? • Kaksi identtistä vaihtoehtoakin voivat saada eri ”hyötyluokituksen” riippuen siitä, miten asia ilmaistaan Esim. ihmisten käsketään valita seuraavien vaihtoehtojen väliltä 600 ihmisen kohtalo: Suurin osa valitsee vaihtoehdon B, vaikkei niiden välillä pitäisi olla eroa

Taloudellisesta toimijasta Hyvinvointi = rationaalinen valinta

Taloudellisesta toimijasta • Itsekkyys • Preferenssiteoria ei vielä kerro mitään ihmisten luonteesta: he vain preferoivat sitä, mikä ikinä tuottaakaan heille hyvinvointia • Taloustieteen perusolettamuksiin kuitenkin kuuluu se, että ihmiset ovat itsekkäitä • Tämä merkitsee käytännössä kahta asiaa

Taloudellisesta toimijasta • Ihmisten preferenssit eivät saa sekoittua keskenään • Kulutushyödykkeistä tulee preferenssien ja sitä kautta hyvinvoinnin mitta Ihminen on saari

Mikä normatiivisuus? • Miksi kuvatunlaisella kontekstilla - Derridan marginaaleilla - on laajempia merkityksiä markkinoiden normatiiviselle analyysille? • Vastaus liittyy kahteen teoreemaan, jotka tunnetaan ensimmäisenä ja toisena hyvinvointilauseena. Ensin kuitenkin yksi käsite...

Mikä normatiivisuus? • Pareto-tehokkuus • Yleisesti muotoiltuna tarkoittaa tilannetta, jossa yhdenkään henkilön tilaa ei voida parantaa heikentämättä samalla jonkun toisen tilaa • Suppeammin ajateltuna liittyy taloudelliseen hyvinvointiin eli olemassa olevilla resursseilla (alkuallokaatioilla) ei ole mahdollista saavuttaa tilaa, jota joku preferoisi, ilman että joku arvottaisi kyseisen tilan huonommaksi • Aikaisempaan nojaten voidaan siis määritelmää supistaa edelleen: vain kulutuskoreilla on merkitystä

Mikä normatiivisuus? • Tila, joka ei ole tehokas (eli pareto-tehokas, nämä ovat synonyymejä) on moraaliton, sillä voitaisiin luoda hyvinvointia ottamatta sitä keneltäkään pois. • Vai onko? Entäpä kysymykset oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, jne? Pareto-tehokkuus ei kerro mitään distribuutiosta!

Mikä normatiivisuus? • 1. Hyvinvointilause (ajatellaan usein Smithin näkymättömän käden formaaliksi todistukseksi) Kilpailullinen markkinatasapaino on aina tehokas (olettamalla kuluttajan valintateoria kuvatunlaiseksi eli että ehdottoman itsekkäät ja rationaaliset kuluttajat ”maksimoivat hyötyään” budjettirajoitteensa mukaisesti) Entä kysymykset distribuutiosta? Nou hätä...

Mikä normatiivisuus? • 2. hyvinvointilause Mikä tahansa tehokas tasapaino voidaan saavuttaa markkinamekanismin avulla kunhan vaihdantaa edeltävä alkupiste muokataan sopivanlaiseksi

Mikä normatiivisuus? “But after learning about the gains from trade, the invisible hand, and the efficiency of market equilibrium, one starts to approach the market with a degree of admiration and, indeed, awe.” N. Gregory Mankiw

Mikä normatiivisuus? • Marglinin (2008) mukaan toinen hyvinvointilause muodostaa kansantaloustieteen oikeutuksen kansallisvaltiolle. • On valtion tehtävä huolehtia jakokysymyksistä parhaaksi katsotulla tavalla, taloustieteilijöiden ei tarvitse murehtia muuta kuin tehokkuudesta • Ts. tehokkuus ja distribuutio erotettavissa toisistaan ja ne itse asiassa ”tulee erottaa”

Takaisin Summersiin • Standarditeoriassa tehdään oletukset nousevista rajakustannuksista ja laskevasta rajahyödystä Tästä seuraa se, että jokin osa maailmaa voi olla alisaastunut! rajakustannukset Optimaalinen hyöty kehitysmaan näkökulmasta rajahyöty Vaihdettujen saasteiden määrä

Ovatko markkinat tehokkat? • Markkinoiden tehokkuus (eikö tätä toitoteta jatkuvasti?) siis riippuu oleellisesti siitä, minkälaisena ihminen nähdään: • Homo oeconomicus vs. homo moralis Rationaalisuutta ja omaneduntavoittelua kyllä korostetaan taloustieteen oletuksiksi laajemminkin, mutta väittäisin, että tämä yleensä sumentuu (esim. haluan, että lapseni saa hyvän asunnon, siispä tuen häntä ja näin ollen toimin oman etuni mukaan)

Toinen näkökulma tehokkuuteen • Hayekilla mielenkiintoinen perustelu markkinoille: • Tietoa kahden laista. Esim. Marglin (2008): • Experiental vs. algoritmic knowledge Hayek (1945): ”central planning based on statistical information by it’s nature cannot take direct account of these circumstances of time and place, and that the central planner will have to find some other way in which the decisions depending on them can be left to the ’man on the spot’. ”

Toinen näkökulma normatiivisuuteen • Kiinostava, mutta valtavirta-ajattelussa vähälle huomiolle jäänyt asia on markkinoiden ja vapauden kytkös. Tosin olen saanut sen kuvan, että tämä pohdituttaa taloustieteilijöitä yhä enemmän ja enemmän • Friedman, Sen, Nussbaum

Mikä oli pointti? • Tarkoitus herättää ajatuksia niistä lähtökohdista, joiden perusteella yleensä tehdään normatiivisia johtopäätöksiä markkinoiden luonteesta • Eli mitä oikeasti sanotaan kun väitetään markkinoiden laajentamisen, yksityistämisen, jne. olevan tehokasta ja markkinoiden olevan jotenkin ”hyvä juttu”

Mikä oli pointti? ”[Kenneth J] Arrow once said to me that the chief virtue of deep study of the theory of general equilibrium was that it revealed how stringent are the requirements for market outcomes to be socially desirable.” Marglin (2008)

Mikä oli pointti? ”All this might be of little interest were it not for the fact that when econonomists move from epistemology to ontology, from the academy into the policy realm, their argument and advice is more in tune with the elementary text than with the advanced one.” Marglin (2008)

Talous ja filosofia